Kylmää kohti

tunnetila: reissuiita

Hyvä että olen ehtinyt viime reissultani purkaa lentolaukun ja pestä pyykit kun on taas pakattava ja lähdettävä matkaan. Tällä kertaa määränpää on onneksi lähellä, suuntaan tänään muutamaksi päiväksi kauniseen Pietariin.

Kävin ensimmäistä kertaa Pietarissa työmatkalla keväällä 2009, joten on kiva nähdä nyt talvinen Pietari. Odotan kovasti tuon tunnelmallisen kaupungin jouluvaloja ja muita koristeluja. Luulen, että venäläiseen tapaan niihin on panostettu kunnolla. Seminaariohjelma on tosin tällä kertaa niin tiivis etten taida ehtiä kaupungille lainkaan. Toivottavasti edes torstaina ehtisin hieman kierrellä Nevskillä ja aistia paikallista tunnelmaa.

Vaikka säätiedotuksen mukaan Pietarissa on tällä viikolla pakkasta vain kuudesta seitsemään astetta, niin kaikki kokeneemmat Pietarin kävijät käskivät pukeutua matkalle lämpimästi. Vihaan palelemista (ja minulla onkin ikuiset traumat syksyisestä Amsterdamista jossa olin (kylmän viiman noustessa kanaaleista) yötä päivää niin syväjäässä, etten halua tuohon kaupunkiin enää ikinä, en edes heinäkuussa!!), joten pakkasin mukaan yhden lämpimimmistä vaatteista minkä omistan: Noolanin korkeakauluksisen keittovillapuseron. Kun puseron päälle vielä lisää samaa materiaalia olevan irtohupun/-kaulurin niin on turvassa, jos ei pahalta maailmalta niin ainakin pakkaselta. Purrrrr...

Nyt olen varautunut kohtaamaan Venäjällä arktisen kylmyyden. Toivottavasti illallisilla tarkenee vähän ohuemmissa vaatteissa tai ainakin vähemmillä lahkeilla. Huppuhuivin voin pitää kaulassa, kaiken varalta.