maanantai 31. lokakuuta 2011

Kosteuttava putsari

tunnetila: testausta

Image and video hosting by TinyPic

Kylppärin korissa on asustellut muutaman viikon uusi pariskunta. Lumenelta saatu kosteuttava puhdistusvoide ja saman sarjan kasvovesi. Tykkään kasvovedestä ja sen koostumuksesta kovasti. Kasvovesi on hieman paksumpaa mitä kasvovedet yleensä. Se selvästi kosteuttaa ja rauhoittaa ihoa puhdistuksen jälkeen. Myös tuotteen tuoksu on miellyttävä. Kosteuttava puhdistusvoide taas ei harmikseni oikein sovi iholleni. Kasvojeni ihon herkin kohta, leuka ja suun ympärys, ovat saaneet riesakseen kutiavaa ihottumaa enkä keksi mitään muuta ihottuman aiheuttajaa kuin uusi putsari. Onneksi kasvovesi rauhoittaa puhdistuksen jälkeen tullutta punoitusta ja laikkuja.

Aika erikoista (ja tylsää) että saman sarjan toinen tuote on iholleni oikein sopiva, toinen taas saa ihoni kiukuttelemaan. Olisi kiva tietää mistä moinen johtuu.

Etsin taannoin kasvojeni herkälle iholle sopivaa puhdistusainetta ja viimeisin löytöni, L'occitanen manteli-omenaöljy kohteli ihoani täydellisesti. Ihoni oli loistavassa kunnossa niin kauan kuin tuo putsari käytössäni kesti. Purkki loppui ja samaan aikaan koko sarjan valmistus lopetettiin. Olen penkonut netin ympäriinsä löytääkseni jostain lisää tuota ihanan lempeää tuotetta ja hetki sitten huomasin, että Jenkkien L'occitanen verkkokaupassa sitä vielä olisi saatavilla muutama pullo, ja kaiken lisäksi tarjouksessa kun sarjan viimeisistä tuotteista halutaan päästä eroon. Maailman ärsyttävintä etteivät he toimita tuotteita Suomeen. Mikä huutava vääryys! Olen menossa New Yorkiin seuraavan kerran vasta ensi syksynä enkä usko että öljyä on enää vuoden päästä jäljellä. Nyyh!

Uusi puhdistusratkaisu olisi kiva löytää pian, sillä kutiseva leukani alkaa huoneilman kuivuessa ja lämpötilan laskiessa kutista entisestään. Luulen, että öljymäiset putsarit sopivat iholleni parhaiten joten nyt alkaa sellaisen metsästys! Vinkkejä otetaan vastaan.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kaupungilla ystävän kanssa

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Sain viikonloppuna luokseni odotetun vieraan. Ystäväni Tampereelta piipahti kylään pariksi päiväksi. En ole käynyt varmaan pariin kuukauteen (??) kiertelemässä keskustassa joten olin shoppailureissustamme ihan yhtä innoissani kuin hänkin. Koimme mm. kivan yllätyksen kun huomasimme Promodin avanneen liikkeen City Centeriin. Ystäväni löysi liikkeestä neuleen ja farkut, minua jäi kaivelemaan sievä hame jota on pakko käydä sovittamassa joku päivä.

Promodin lisäksi City Center oli uudistunut muutenkin. Taloon oli ilmestynyt muitakin uusia liikkeitä, mm. Fazerin kahvila ja miljöö oli sisältä yllättävän siisti ja viihtyisä. City Centerin remontti on kestänyt jo monta vuotta ja pelkästään sen läpi kävely on ollut rakennustyömaan keskellä epämieluisaa. Muutostyöt alkavat nähtävästi nyt tuottaa tulosta ja luulen lopputuloksen olevan onnistunut.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Piipahdimme myös täysin uudistuneessa Kluuvissa ja yllätys oli aikamoinen. Kauppakeskuksessa vain ulkokuori oli pysynyt samana, sisältä kaikki oli täysin uutta. Välillä en edes muistanut missä olin. Ennen kulunut, pimeä ja matalan tuntuinen tila oli nyt avara ja valkoinen, ehkä kuitenkin liian kliininen. Avaruus ja tilan tuntu tuo mukanaan fiiliksen luksuksesta ja sitä tuolla oli ehkä haettukin. Tilan kodikkuutta ja houkuttelevuutta täytyisi kuitenkin jotenkin lisätä. Tilassa tuntui jotenkin "orvolle".

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

duffeli ASOS, huivi Gina Tricot, shortsit H&M,
laukku Chanel, kengät Vagabond


Kluuvin FilippaK:sta löysin kauniin neuleen, oma kokoni oli kuitenkin harmikseni loppu. Ivana Helsingin liike oli valitettavasti kiinni sunnuntaisin, muuten olisin käynyt siellä ehdottomasti. Muita vierailun arvoisia liikkeitä Kluuvissa on mm. Inglot ja 2or+byYAT. Avaruutta ja tilaa uudistuneessa kauppakeskuksessa on yllin kyllin, toivottavasti ihmiset ottavat muutoksen ilolla vastaan ja laajentavat shoppailureittiään Kluuviin asti.

Takana kaksi päivää kaupungilla kiertelyä, saaliina myssy Zarasta. Ostossaldolla en siis voi kehuskella, mutta onneksi pelkkä kauppojen kiertely ja uusien juttujen katselu hyvässä seurassa on mukavaa! Onko ostosreissunne ainoastaan silloin onnistunut kun löydätte paljon kivaa ostettavaa? Saatteko pelkästä kiertelystä hyvää mieltä vai turhauttaako tulla kotiin ostosreissulta ilman saalista?

perjantai 28. lokakuuta 2011

Muotoiluvehje

tunnetila: epätietoisuus

Minulla on uudet ihanat hiukset. On ollut jo viikon. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä nähnyt tai huomannut niitä. Jep, hiukseni ovat olleet koko viikon samanlaisella suttunutturalla mitä yleensäkin pidän joka päivä. Auttakaa! Haluaisin nauttia kauniista kutreista (auki ja kiharalla) niin kauan kun voin.

Mikä muotoiluvehje (hahahaaaa mikä sana!) minun kannattaisi hankkia? Suoristusrauta kuulostaa monimutkaiselta (voin lyödä vetoa etten osaisi tehdä sillä kiharoita), kuulopuheiden perusteella paras merkki GHD taas kuulostaa tolkuttoman kalliilta siihen nähden että laitan luultavasti kiharaa kuontalooni kaksi kertaa vuodessa. Joku joskus kehui keraamista puikkoa, Remingtonin Pearl Wandia, ja kävin äsken tutkailemassa netissä siitä tarkempia tietoja. Tuon hinta kuulostaa budjettiini sopivalta ja käyttökin on varmaan näppärämpää kuin juuri oikean kulman valitseminen ja hallitseminen muotoiluraudan kanssa.

Onko kenelläkään kokemusta Pearl Wandista tai muita suosituksia? Haluaisin hankkia jonkun kihartimen jo tulevana viikonloppuna eli vinkkejä otetaan pikaisesti vastaan. Huomioithan vinkkejä antaessasi, että vehkeen tulee soveltua tumpelolle joka suuremmalla todennäköisyydellä saa aikaan palovammoja päänahkaansa kuin kaunista kiharapilveä. Kiitos vinkeistä ystävät!

torstai 27. lokakuuta 2011

Heikin mekko

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Suurin osa Teistä varmaan huomasi tänään upean uutisen: Heikki Salonen nimitettiin italialaisen Dieselin naistenvaatemalliston pääsuunnittelijaksi. Mikä hieno uutinen, onnea Heikki!

Olen seurannut Heikki Salosen uraa pitkään, jo opiskeluaikojen (TaiK) muotinäytöksistä asti. Taisi olla vuosi 2004 kun Heikin sekä muiden samalla vuosikurssilla opiskelleiden kurssilaisten töitä oli esillä silloisilla Vatevan muotimessuilla TaiKin osastolla. Yksi Heikin asuista viehätti minua suunnattomasti ja pyörin asun ympärillä huomattavan pitkään. Mekko oli kaunis ja kiinnostavalla tavalla erikoinen. Siinä yhdisteltiin ennakkoluulottomasti erilaisia elementtejä (mm. nahkaa ja paksua villakangasta ohuempaan pliseerattuun ja laskeutuvaan alaosaan) ja leikittiin mielenkiintoisilla leikkauksilla. Kehuin asua messuilla mukana olleelle miehelleni ja harmittelin miksei asua ole tuotannossa. On kurjaa ihastua uniikkeihin vaatteisiin sillä yleensä nuo käsin ommellut mallikappaleet jäävät sellaisenaan suunnittelijoiden omiin arkistoihin.

Image and video hosting by TinyPic

Mekko painui hiljalleen mielestäni unholaan, kunnes seuraavana jouluna muistutti olemassaolostaan hyvin erikoisella tavalla. Kyseinen mekko nimittäin paljastui joululahjapaketistani! Mieheni oli muistanut messuilla virinneen mekkoihastukseni ja päätti hankkia mekon minulle joululahjaksi. Hetken mieheni oli kuulema joutunut Heikkiä jututtamaan ennen kuin hän oli suostunut luopumaan asusta, mutta olen edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen, hyvin iloinen että Heikki luovutti asun minulle. Olen käyttänyt mekkoa useissa tilaisuuksissa ja joka kerta siihen pukeutuminen tuntuu yhtä hienolta!


Vaikka vaatekaapistani löytyy Chanelia, Marc Jacobsia ja Alexander McQueenia, niin luulen silti että tämä Heikki Salosen opiskeluaikoina suunnittelema ja käsin ompelema mekko on vaatekaappini kallein aarre. Myös tunnearvo maailman yllättävimmällä ja parhaalla joululahjalla on määrittelemättömän suuri!

Image and video hosting by TinyPic

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Kuin esikuvansa

tunnetila: pohdiskelu

Image and video hosting by TinyPic

sifonkipusero Zara, alusmekko DAY Birger & Mikkelsen,
hame Alexander McQueen, kengät Vagabond


Selailin nettikauppa ASOSta muutama päivä sitten ja törmäsin siellä häiritsevän paljon samanlaiseen puseroon mitä minulla on kuvassa yllä. Puseroiden hihat olivat täysin samanlaiset, jopa paidan etukappaleen laskosten leveys näytti samalta. Oma puseroni on ostettu kesällä Zarasta ja maksoi muistaakseni viitisenkymppiä. Asoksen pusero oli silkkiä, "jonkun merkkinen", eli huomattavasti arvostetumpi vaatetalo kuin ketjuliike Zara, ja maksoi useamman satasen. On siis luultavasti käynyt niin, että olen tietämättäni ostanut designer-kopion (joita Zara on pullollaan).

Olen pohdiskellut designer-kopioita viime päivinä muutenkin useampaan otteeseen. Ihastuin nimittäin vuosi sitten erääseen Celinen laukkuun ja harkitsin jopa pennosteni uhraamista tuohon ihanuuteen. Laukussa oli kuitenkin yksi "vika". Malli oli kädessäkannettava ja minä tykkään käyttää olkalaukkuja, joten sen hankinta jäi vain haaveilujen tasolle. Nyt olen löytänyt lähes samanlaisen laukun pidemmillä hihnoilla ja haluaisin tosi tosi paljon ostaa sen. Laukku on kuitenkin selkeästi Celine-kopio enkä tiedä voisinko elää sen tiedon kanssa.

Laukku näyttää siis hyvin samalta kuin esikuvansa mutta bonuksena siinä on omiin tarpeisiini paremman pituiset hihnat. Eli lähes samanlainen mutta jopa parempi, jos näin voi ajatella. Olen kamppaillut kovasti itseni kanssa ja kaiken pähkäilyn jälkeen luulen kallistuvani, kaikesta huolimatta, laukun ostamisen kannalle.

Mitä mieltä Te olette kopioista? Tuotteet eivät siis ole "feikkejä" sillä ne eivät edes yritä olla aitoja chaneleita tai vuittoneita, mutta suorat kopiot, ovatko ne Teistä arveluttavia vai tuovatko ne vain muotitalojen luksustuotteet lähemmäs tavallista kuluttajaa ?

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Aina samaan lankaan

tunnetila: höh!

Sain viikko sitten sähköpostiini ilmoituksen ASOS.comin alesta. Kävin heti katselemassa nettikaupan tarjontaa ja keräsin muutaman ostoksen ostoskoriin. Poistuin kuitenkin paikalta tilausta tekemättä ja jätin ostokset mieleeni hautumaan.

Perjantaina sähköpostiin kolahti uusi mainos: nyt jo alennetuista tuotteista lisäale 10%, vain tämän viikonlopun ajan. Innoissani klikkasin heti ostoskoriini ja laitoin jo valmiiksi tekemäni tilauksen menemään. Vasta "tilaa" -klikkauksen jälkeen katsoin loppusummaa ja häh, summa ei ollut luvattua 10% pienempi. Samalla hetkellä muistin, että ennenkin on käynyt näin. Ihan pikkuruisella tekstillä lisäale infosivun alalaidassa lukee se iänikuinen lause "lisäale vain valikoiduista aletuotteista". Voi jukoliste!

Minulle on käynyt näin ennenkin ja kun silloin luulin tulleeni huijatuksi lähetin tietysti asiakaspalveluun valituskirjeen. Käskivät lukea myös pienellä fontilla kirjoitetun tekstin alen infosivulta. Voi turkanen sentään, miten menenkin aina samaan lankaan? Ärsyttävää tuntea itsensä (taas!) höynäytetyksi. Oletteko te menneet samaan lankaan ASOS.comissa tai jossain muualla?

Jospa sitä sitten ensi kerralla muistaisi...

lauantai 22. lokakuuta 2011

Tuuheutta hiuksiin (vippaskonstein)

tunnetila: tohkeissaan

Muistatteko kun sain keväällä kokeiluun Balmain Hairin kaksi hiussuortuvaa? Rakastuin niihin välittömästi vaikka kiehkuroiden sävy ei edes ollut minulle se sopivin. Lisäkkeiden laatu on kuitenkin niin mieltön, että olen käyttänyt kiehkuroita usein piristämässä muuten tylsää lookiani.

Suomen ainoa maahantuoja Balmain Hairille on tällä hetkellä SIM Finland, ja kun SIMin Heidi järkkäsi viikonlopun muoti- ja kauneusmessuille bloggaajien kanssa muotishown, kehitimme mekin samalla pienen yhteistyökuvion. Olin siis tänään SIM:in messuosastolla hiusmallina ja minulle laitettiin tuuhennusta ohueen lirutukkaani Balmainin avulla. Lisäkkeet ovat olleet minulla vasta noin viisi tuntia mutta jestas sentään, olen jo aika varma etten voi tulla enää toimeen ilman. Katsokaa nyt miten kauniit hiukset sainkaan!

Image and video hosting by TinyPic

Hiukset ovat hyvin luonnollisen näköiset ja tuntuiset, vain paksuutta on tullut rutkasti lisää. Älkää kysykö, en tiedä kuinka monta nippua hiuksia laitettiin päähäni, mutta sen voin sanoa että ikuisena ponnarityttönä RAKASTAN uutta ponnariani. Voi jee! Pahoittelen hehkutusta mutta en juuri nyt voi muutakaan, tykkään näistä niin paljon!

Laiskana hiustenlaittajana vähän kyllä jännitän mitä ensimmäisen pesuhetken koittaessa tapahtuu. Osaanko hoitaa hiuksia vai alanko kiroilla ja suurin rakkaus hiuksia kohtaan alkaa horjahdella? Lisäkkeille on omat Balmainin shampoonsa ja hoitonsa joilla hiuksia kannattaa pestä. Sain myös mukaani Balmainin harjan joka on kehitetty juuri näiden lisäkkeiden hoitoon. Hiuksia voi kuulema muotoilla ja tupeerata (tyvestä) normaalisti, yöksi hiukset täytyy muistaa laittaa kiinni. Huolellisella hoidolla lisäkkeet kestävät hyvässä kunnossa 4-6 viikkoa, sen jälkeen kannattaa käydä kampaajalla jossa lisäkkeet irrotetaan, huolletaan ja niihin laitetaan uudet teipit. Heidin mukaan hius on niin laadukasta, että hän tietää ihmisiä jotka ovat käyttäneet samoja kiehkuroita jopa seitsemän kertaa.

Alla vielä havainneanimaatio jossa ensimmäisenä pilkahtaa juuri pesty ja latvaa kohti kaamealla tavalla oheneva hiirenhäntäni (josta kyllä saa paksumman näköisen puunaamalla ja laittamalla, mutta nyt tosiaan latva harottaa tarkoituksella minne sattuu), toisessa kuvassa kuontaloni lisäkkeiden kanssa. Jep, sanoinhan että muutos on mieletön!


Image and video hosting by TinyPic

Näin muutaman tunnin testauksen jälkeen voin jo sanoa, että hiukset tekevät koko olemukseen ihmeitä. Minullakin on nyt ihan sellainen olo kuin olisin filmitähti! Hahahahahaha! Kiitos SIM, kiitos Heidi, kiitos/thank you Balmain Hair and thank you Richard. You guys really made my day!

perjantai 21. lokakuuta 2011

Korurasia

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

Kävin viime viikonloppuna Tukholmassa. Ostoslistassani luki kaksi asiaa: korurasia (tsekkaa Muji) ja TopShop. TopShopissa oli juuri alkanut ale mutten löytänyt sieltä mitään. Muji taas ei pettänyt vaan lunasti odotukseni upeasti.

Vanha korurasiani on muuten ihan kunnossa, mutta sen sisusplyyshi (vai mitä materiaalia ikinä onkaan) saa rihkamakorut tummumaan. Oli hirvittävä pettymys huomata vanhan lempparisormuksen muuttuneen kauttaaltaan mustaksi muutaman vuoden säilytyksen jälkeen. Miksi tuollaisia materiaaleja edes käytetään jos ne reagoivat noin?? Ärsytys.

Image and video hosting by TinyPic

No, joka tapauksessa löysin Mujilta uuden akryylisen säilytysrasian koruille ja olen rasiaan oikein tyytyväinen. Rasioihin on ostettavissa erilaisia sisuksia, esim. tyynyjä sormuksille tai pehmeitä alustoja kallisarvoisimmille koruille, mutta tällä kertaa tarvitsin vain rasian rungon ja sisuslokerikon. Nyt kun rasia on hyväksi havaittu voin alkaa kartuttaa sarjaa sen muilla osilla. Olisipa ihanaa jos jonain päivänä jokaiselle korulleni olisi rasioissa oma paikkansa!

Miten Te säilytätte korujanne?

torstai 20. lokakuuta 2011

Talvihäät

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Saimme eilen kutsun talvihäihin. Vitsit miten ihanaa ja romanttista! Voin jo kuvitella pimenevän illan, paljon kynttilöitä, kauniin morsiammen ja iloisen juhlakansan nostamassa maljan uudelle avioparille. Toivottavasti silloin, joulukuun alussa, olisi jo lunta.

Talvinen juhla tuo myös juhlapukeutumiseen pientä vaihtelua. Kesähäihin on häävieraan helppo pukeutua kesäiseen mekkoon tai aina klassiseen pikkumustaan. Pikkumusta kävisi tietysti tähänkin tilaisuuteen, mutta ajattelin kuitenkin tällä kertaa testata juhlassa klassisesta mustasta mekosta pidempää versiota.

Vaatekaapistani löytyy Minna Hepburnin Black Collectionin Belinda Dress, musta merinovillainen maksimekko nahkaolkaimin, jonka ostin ihan arkikäyttöön villatakkien ja bikereiden kaveriksi. Mielestäni mekko on kuitenkin klassisuudessaan niin juhlava, että oikein asustamalla siitä saa varsin kelvollisen hääasun.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

mekko Minna, korkokengät Dumond

Napsaisin nopeasti kuvat mekosta jotta näette millaisesta asusta puhun. Kengät ja muut asusteet (korut, laukku, hartiahuivi/jakku) valitsen sitten lähempänä juhlaa. Mitäs sanotte, onko pitkä musta mekko Teistä liian synkkä talvihäihin?

Paola Suhonen Seppälälle

tunnetila: jännää

Image and video hosting by TinyPic

Marraskuun ensimmäinen päivä.
Paola Suhosen yhteistyömallisto Seppälän kanssa.
Valikoiduissa liikkeissä ympäri Suomen.

Esimakua mallistosta täältä.

Minusta jännää. Kiinnostaako Teitä?

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Taistelu mahdotonta vastaan

tunnetila: epätoivo

Nyt on kuulkaa lähes kaikki mahdollinen ja mahdoton testattu. Testien tulos: mikään ei auta.

Lähtötilanne: hoikka nainen jonka välttämättä ei tarvitsisi pudottaa painoa mutta jota häiritsee näkyvä (ja välillä kivuliaskin) selluliitti reisissä ja takamuksessa. Ruokavalio pääosin kunnossa, mässäilypäiviä silloin tällöin. Alkoholinkäyttö maltillista. Liikuntaa 3-4 kertaa viikossa. Aikaa selluliitin tuhoamiseen noin vuosi. Mitä sitten kokeilin?

*Sokeriton ruokavalio*

Karsin pariksi kuukaudeksi lautaseltani pois kaiken lisätyn sokerin, vaaleat jauhot ja tarpeettomat herkut. Söin joka aamu puuroa ja iltaisin ruisleipää, en siis karpannut vaan jätin vain pois ylimääräisen. En syönyt maustettuja jogurtteja, en juonut mehuja, karkki ei tullut kysymykseenkään. Hedelmiä söin, hedelmäsokeri on ihan ok, rahkani maustoin marjoilla ja hunajalla.

Pari kuukautta uutta ruokavaliota ja paino putosi sinä aikana -1,5kg. Selluliitille ei tapahtunut mitään. Hermostuin ja mässytin pääsiäisenä suklaamunia ja karkkia kunnes pudotetut kilot tulivat takaisin. Se siitä uudesta elämästä uuden ruokavalion kanssa.

*Cellu Diet Patch*

Kyseessä nimensä mukaisesti selluliittilaastarit. Laastareita oli yhdessä pakkauksessa 30 kpl ja yhden pakkauksen käytön aikana painon luvattiin putoavan 7kg ja selluliitin selvästi vähenevän. Yksi selluliittilaastari toimii iholla 24h, eli kuukauden ajan vaihdoin joka ilta uuden laastarin vanhan tilalle ja odottelin tuloksia.

30 päivän käytön jälkeen painoin
tismalleen (sadan gramman tarkkuudella) saman verran kuin ennen kuuria. Ei toimineet laastarit ei.

*Scala Bio Promise Anti Cellulite Shape Wear*

Vaatteiden alla käytettävät "pyöräilyhousut" jotka poistavat selluliittia. Mikäs sen kivempaa alkukevään pakkasilla kuin välihousut jotka mahtuvat farkkujen alle lämmittämään ja samalla vaikuttavat selluliittiin. Ja pah, käytin housuja kuukausia eikä mitään tapahtunut.

Housuilla olisi ollut muistaakseni 3kk:n takuu, "jos ei toimi niin rahat takaisin", mutta unohdin palauttaa ne ajoissa. Housut ehtivät jo revetä tuon käytön aikana vyötärösaumasta eli en voi suositella näitä edes välihousuiksi. Valitettavasti.

*Comfort Zone Body Strategist refiner, cellulite*

Selluliittivoidepurkki myytiin minulle parhaana markkinoilla olevana tuotteena ja olihan sitä kokeiltava. Hieroin voidetta reisiini reippaasti aamuin illoin kolmen viikon ajan kunnes huomasin kämmenissäni kivuliaat ihottumat. Lopulta en kärsinyt pitää edes kynää kädessä kun kämmeniin sattui niin kovasti. Tuntui että ne olivat tulessa. Reiteni eivät reagoineet voiteeseen millään tavalla, käsistäni lähti nahka.

Kämmenten paraneminen alkoi heti kun lopetin voiteen käytön. Tarkoituksena oli kokeilla levittää voidetta kumihanskat kädessä mutten jaksanut nähdä sitä vaivaa.

*Kavitaatiohoito*

Rasvanpoistoa ultraäänellä, ilman leikkauksella tehtävää rasvaimua. Nyt mennään jo extreme hoitoihin (ja extreme hintoihin). Kavitaatiohoidossa halutulle alueelle (esim. etureisi) annetaan ultraääntä eri voimakkuuksilla. Ensimmäinen ultraus herättelee rasvasolut ja saa ne värisemään. Seuraava, hieman suurempi ultran määrä räjäyttää värisevät rasvasolut ja hoidon kolmas vaihe, uusi määrä ultraa saa hajonneet rasvasolut liikkeelle ja lopulta ne poistuvat kehosta luonnollista tietä. Hoidon jälkeen täytyy muistaa juoda paljon vettä jotta kuona-aineet poistuvat paremmin kehosta. Hoito kuulostaa ällöttävältä mutta oli itse asiassa ihan miellyttävää.

Rahani riittivät kolmeen kavitaatiokertaan ja muutosta reidenympärykseen ei tullut. Senttiäkään ei lähtenyt pois. Hoitoja olisi varmaan pitänyt ottaa vaikkapa 10 kerran sarja, mutta valitettavasti minulla ei ollut siihen varaa. Varsinkaan kun en saanut kolmen hoitokerran jälkeen mitään takeita hoidon tehosta.

Aloitin viime talvena taistelun selluliittia vastaan ja nyt, lähes 11kk:n taistelun jälkeen voin myöntää häviöni. Ei se jumaliste hievahda mihinkään. Kaikki rahat on kyllä jo tuhlattu. Viimeisillä rahoillani voisin ostaa itselleni kokovartalouimapuvun johon pukeutua parin kuukauden päästä kun matkustamme pariksi viikoksi talvea pakoon lämpimään.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Toiset vaan on parempia kuin toiset

tunnetila: höh

Image and video hosting by TinyPic

Eturivi. Paras paikka istua upeassa näytöksessä. Tarkkaavainen paparazzi huomaa hetkensä tulleen ja napsii innoissaan asukuvia pikku pokkarillaan. Jälkeenpäin kuvasaldoa katsellessa paparazzi päättää, että seuraavan kerran kun hänet istutetaan muotinäytöksessä eturiviin hän keskittyy ihailemaan asuja ainoastaan paljaalla silmällä eikä pilaa tunnelmaa turhilla räpsyillä. Jätetään näytöskuvaaminen heille jotka sen osaavat.

Onnea Elle Style Awardseissa palkittu muotikuvaaja Leena Aro!


Image and video hosting by TinyPic

ylimpänä paparazzi työssään (kuvasta kiitos Iina),
alla suttuinen ja epätarkka lopputulos samasta tilanteesta (kuvaajana yours truly),

näytös Tiia Vanhatapio syksy/talvi 2011/2012

maanantai 17. lokakuuta 2011

Mausteista

tunnetila: makua elämään

Image and video hosting by TinyPic

Joensuun reissu oli käytännössä yhtä syömistä. Jatkuvan syömisen lisäksi myös shoppailuni kohdistui ruokaan. Tai ainakin ruokaan liittyviin aineksiin. Löysin nimittäin kävelykadulta Iso Myytä vastapäätä ihanan kaupan nimeltä Mokkamaa. Mokkamaasta ostin kassillisen herkkuja, mm. muutaman pussin mausteita, kahvia miehelle, teetä itselleni ja suklaata tuliaisiksi äidilleni.

Pieniin paperipusseihin pakatut mausteet näyttivät niin kivoille että niitä oli pakko ostaa vaikken ihan välttämättä olisi tarvinnut yhtäkään uutta maustepussia. Vanhojakin kun on vielä jäljellä. Onneksi makuja on tuhansia joten pusseista löytyi myös mausteita joita kaapissa ei entuudestaan ollut.

Muistatteko kun löysin kaksi vuotta sitten Habitaresta (elokuussa 2009) hauskoja mausteputkiloita? Olin messuilla äitini kanssa ja ihastuimme molemmat ranskalaisiin, Le Monde en Tube -maustekoeputkiin. Sain saman vuoden jouluna äidiltä joululahjaksi mausteputkille tehtyjä puisia säilyttimiä ja siitä lähtien mausteet ovat olleet keittiössä esillä ja niihin on ostettu uusia mausteita entisten loppuessa. Tykkään putkiloista (ja näppäristä telineistä) tosi paljon!

Image and video hosting by TinyPic

On kiva että mausteita saa nykyään kauniissa pakkauksissa. Enää maustepurkkeja ei tarvitse piilottaa kaappiin vaan niitä voi pitää esillä luomassa keittiöön kokkaustunnelmaa. Ja kun mausteet on esillä ja käden ulottuvilla, niin kokkaillessa tulee helpommin tartuttua uuteen mausteeseen ja niitä tulee testailtua eri ruokiin. Sopivat ne sitten niihin tai eivät...

lauantai 15. lokakuuta 2011

Meikkipussin uudet asukit

tunnetila: testailu

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Lumenen syysuutuudet valtasivat pari viikkoa sitten meikkipussini ja olen nyt testaillut niitä hetkisen. Olen tullut seuraaviin tuloksiin:

- en osaa käyttää kulmakynää ja on parempi etten käytäkään, sillä pelotan lapsia bussissa julmine väritettyine kulmineni. Kulmakynässä mukana oleva harja on kuitenkin tumpelon ystävä ja ottaa edes osan liiasta väristä pois ja saa kulmat ruotuun.

- vaaleanpunainen jääkristalliluomiväri on ihana!

- musta kajaali on pehmeä mutta levittyy siitä huolimatta tarkasti ripsirajaan. Pehmeää tuotetta ei kuitenkaan kannata painaa luomelle kovasti sillä väriä tulee tarpeeksi pienellä sipaisullakin. Ja jos väriä on vähemmän sitä varmemmin et päädy (taas!) pelottamaan lapsia mustinen silminesi..

- kaikki kätevyyksiä rakastavat rakastavat Natural Code ripsivärin ideaa: ripsivärissä on kaksi eri kokoista harjaa samassa paketissa. Toisella teet kevyen päivämeikin, toisella harjalla saat aikaa juhlavat räpsyripset. Monikäyttöisyyttä ja kekseliäisyyttä rakastava arvostaa!

- en olekaan maailman kalpein! Lumenen meikkivoiteissa sävy 2, Hunajamaito, on minulle sopivin. Olen testannut ohutta kuultomeikkivoidetta ja suojakertoimella (SPF 20) varustettua hoitavaa meikkivoidetta ja kyllä, kakkonen on sopivin. Jihuu! Hoitava meikkivoide on kuivalle talvi-iholleni pelastus, toivottavasti. Pakkasia odotellessa...


Image and video hosting by TinyPic

torstai 13. lokakuuta 2011

Päämääränä Elle Style Awards

tunnetila: juhlava

Image and video hosting by TinyPic

korsetti InWear, tyllihame Gina Tricot,
vyö Chanel, kengät Minna Parikka


Vietin eilen kivan iltapäivän ja upean illan hyvässä seurassa, ihanan hemmottelun merkeissä.

Aloitimme juhlimisen jo hyvissä ajoin iltapäivällä ja tyttöporukkamme sai Elle -lehden ja SunSilkin järjestämässä tilaisuudessa kasvoilleen upeat gaalameikit ja hiuksiimme taiottiin Elle Style Awardsiin sopivat juhlakampaukset. Oma kiharapilveni oli hyvin kaunis ja jälkeen päin tietysti harmittaa ettei siitä tullut otettua koko iltana yhtään kuvaa. Asusta sentään Iina nappasi kuvan ennen kuin siirryimme Suvilahteen nauttimaan gaalaillan juhlallisuuksista.

Simppeli asuni koostui vanhoista, blogissa jo useita kertoja nähdyistä elementeistä. Itse asiassa eilinen asuni taitaa olla ainoa vähän juhlavampi vaateparsi mitä edes omistan. Haluan käyttää kaikkia omistamiani vaatteita usein, enkä tykkää ostaa ns. juhla-asuja turhaan henkariin roikkumaan. Tätä asua olen kuitenkin käyttänyt jo niin monta kertaa niin monissa juhlissa, että voisi olla pikku hiljaa aika ostaa jotain uutta.

Image and video hosting by TinyPic

Juhlaillan asuni itse asiassa kiteyttää oman pukeutumisfilosofiani aika hyvin. Mustaa, ajatonta, kotimaista, monikäyttöistä, laadukasta ja pitkäikäistä, edullisia ketjuliikelöytöjä ja arvokkaampia merkkituotteita sulassa sovussa. Noista elementeistä on vaatekaappini pääosin koottu ja sillä pärjää aika pitkälle.

Asun korsetti on esimerkiksi 90-luvun lopulta ja palvellut minua normaaleista baari-illoista naamiaisiin ja erilaisiin gaaloihin, yhteensä varmaan sata kertaa. Hups, tämä alkaa olla jo noloa! Ehkäpä seuraaviin juhliin voisin vihdoin hankkia jotain uutta...

tiistai 11. lokakuuta 2011

Lisää irtohihoja

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

Jos olette lukeneet blogiani pidempään olette varmaan huomanneet että tykkään käyttää irtohihoja. Olen usein viluinen ja varsinkin pitkään koneella istuessani ääreisverenkiertoni on surkea. Näpit on aina jäässä. Siksipä olen hankkinut kivoja "hihakkeita" aina kun niihin törmään. Omistan itse tuunatut nahkaiset, Noolanin keittovillaiset, sekä Barcelonasta löytyneet villaiset hihakkeet, ja nuo kaikki ovat ihan jatkuvassa käytössä. Ilokseni löysin taas uudet irtohihat ja tällä kertaa harmaana. Olen niin tyytyväinen!

Image and video hosting by TinyPic

pusero Marimekko, irtohihat Coccole,
hame Alexander McQueen, nilkkurit Vagabond


Italialaisen Coccolen täydellisen harmaat hihakkeet tuntuvat myös päällä täydellisille. Hihojen materiaali on 65% erittäin hienoa merinovillaa, 25% silkkiä ja 10% cashmiria. Aivan huippu löytö tulevaksi talveksi! En tiedä saako Coccolea Suomessa muualta kuin luottoliikkeestäni Savosta, vinkatkaa jos tiedätte, haluan näitä lisää!

Hihakkeiden lisäksi samasta materiaalista oli liikkeessä myös hihaton toppi ja lyhyt, hartioita ja kaulaa ihanasti lämmittävä neule, jotka jäivät vaivaamaan mieltä. Ehkäpä sovitan niitä uudestaan kun seuraavan kerran ehdin piipahtaa ostoksilla Savon sydämessä.

Oletteko te samanlaisia vilukissoja? Jos olette niin millä pidätte sormenne lämpimänä koneella istuessanne?

maanantai 10. lokakuuta 2011

Uusi kohderyhmä?

tunnetila: hämmästys

Image and video hosting by TinyPic

kuvat Marella

Stockmannin Hullut päivät eivät saaneet minua tänä vuonna pauloihinsa samalla volyymillä mitä useimpina vuosina. Selailin kyllä innolla kuvastoa ja ympyröinkin useita täsmäiskun kohteita, mutta mikään kuvastotuotteista ei kuitenkaan miellyttänyt niin paljon että olisin ostanut omakseni.

Yhden löydön tein kuitenkin, tällä kertaa Marellan mallikappaleista. Bongasin mustavalkoisen jättineuleen rekiltä ja toin sen tyytyväisenä kotiin pienen mallailun jälkeen. Neule oli minulle niin reilun kokoinen että ajattelin käyttää sitä myös mekkona, mutta ohuen materiaalinsa puolesta se pysyi myös vyötäröllä tai lantiolla puseromaiseksi nostettuna, joten päätin isosta koosta huolimatta ostaa sen.

Kotiin päästessäni Googlailin italialaista Marellaa, jota olen aina pitänyt iäkkäämpien rouvien vaatettajana, ja ilokseni huomasin Marellan Sport -malliston olevan täynnä kivoja juttuja. Ja heti sivuston ensimmäisessä lookbook -kuvassa oli juuri ostamani neule puettuna mekoksi (kuvassa yllä)! Muutenkin merkin valikoima oli yllättävän kiva. Tarkoittanee sitä, että Marella on nuorentanut kohderyhmäänsä tai sitä, että minusta on alkanut pikku hiljaa tulla kohderyhmää...

Tiedä häntä, tässä muutama asu syksyn mallistosta. Mitäs sanotte? Minä tykkään! Simppeleitä perusvaatteita ei voi olla liikaa.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Syksyn merkit

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

neule JC, toppi DAY Birger & Mikkelsen,
nahkahousut Jimmy Choo for H&M, nilkkurit Vagabond


Join eilen iltateeni ensimmäistä kertaa kuukausiin kynttilän valossa.
Tänään otin käyttöön nahkahousut kesätauon jälkeen.

Kynttilät ja nahkabyysat käytössä, nyt on varmasti syksy!

perjantai 7. lokakuuta 2011

Monipuolista iltaohjelmaa

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Olen tällä viikolla viettänyt iltojani harvinaisen monipuolisesti. Keskiviikkona join pinkkiä kupilvaa, söin ihania coctail-paloja ja jännitin Voicen muotiviikoilla kenestä tulee Specsaversin silmälasikisan voittaja. Tänään mätin pipo päässä, villasukat ja kumpparit jalassa, kaksin käsin suuhuni popcorneja Suomi-Ruotsi EM-karsinta ottelussa Olympiastadionilla. Erilaista, mutta mukavaa!

Viime vuonna olin hiukan pettynyt Voicen muotiviikkojen tarjontaan mutta tänä vuonna kävi toisin. Keskiviikon ohjelma kuulosti mielestäni kaikkein kiinnostavimmalta joten olin iloinen että minut kutsuttiin juuri silloin paikalle. Teri Niitin kokoamat kaksi näytöstä, Edit/II/Teri sekä ShowCase olivat molemmat inspiroivimpia näytöksiä joita olen nähnyt aikoihin.


Edit/II/Teri oli monipuolinen, hyvin kattava näytös syksyn 2011 parhaista paloista, ja se sai minut haluamaan liian monta vaatetta... J
älkimmäisen näytöksen inspiroivuutta lisäsi näytöksen musiikki. Mallit kävelivät super pitkää catwalkia Depeche Moden tahtiin ja minä yritin olla laulamatta mukana. Pakko vielä todeta että tykkään edelleen ihan hurjasti Linda Sipilän voitokkaasta Muodin huipulle -mallistosta.

Image and video hosting by TinyPic

Huvittavinta monipuolisessa ajanvietossani taitaa kuitenkin olla se, että Voicen muotiviikoilla en ottanut yhtään valokuvaa (kamera unohtui kotiin ja kännykuvat ovat aina noloja muotijutuissa), mutta futismatsissa räpsin puhelimella innoissani kuvia kentän tiimellyksestä. Fiilis oli hyvä vaikka vettä satoi (onneksi olimme katoksen alla) ja tunnelmaa paransi vielä miehen saama koppi kun kentältä heiteltiin yleisöön palloja. Saatiin pallo ja popcorneja, ei voinut olla huono ilta.

Kumpaan tapahtumaan osallistuisitte mielummin, Voicen muotiviikoille vai Suomi-Ruotsi futismatsiin? :)

Ps. Huudot loppuu sunnuntaina.

torstai 6. lokakuuta 2011

Pieni ekoaskel

tunnetila: ekoilu

Image and video hosting by TinyPic

Vanulaput on jo vaihdettu kestäviin ja pestäviin, nyt oli tiskirättien vuoro. Yksi inhottavimmista asioista mitä huushollissani tiedän on haiseva tiskirätti. Luin joskus jostain, että useimmissa kodeissa puhtain paikka on wc-pytty, eniten bakteereja taas löytyy tiskirätistä. Hyi!!! Tuon jälkeen minun on tehnyt mieli vaihtaa tiskirättiä vähintään kerran viikossa.

Olen tiennyt bambu-tiskirättien olemassaolosta jo muutaman vuoden mutta vasta tänä syksynä vanhat tiskirättivarastoni ehtyivät ja oli aika ostaa uusia. Kotimaiset Kiertin bambu-rätit ovat kotimaisuuden lisäksi kauniita, kestäviä ja kuudessakympissä pestäviä. Ainut huono puoli kaksinkertaisesta kankaasta tehdyissä bambu-räteissä on perus cifonetteihin verrattuna niiden kuivumisnopeus. Ohut rätti kuivuu paljon nopeammin kuin paksumpi bamburätti. Jos rätin hidas kuivuminen tuntuu ongelmalliselta Kierti valmistaa myös tiskirättäjä hampusta. Hamppurätit ovat yksinkertaisia ja kuivuvat nopeammin.

Image and video hosting by TinyPic

Ja juu, omat bamburättini ostin Joensuun reissulta, Taitokorttelin Taito Shopista.

Pienikin ekoteko vaikuttaa!

maanantai 3. lokakuuta 2011

Taasko sä suihkutit sisällä?

tunnetila: tohkeissaan

Image and video hosting by TinyPic

Huollan kenkiäni usein, ja lähes yhtä usein saan kuulla mieheltäni lauseen "Hyi hitto, taasko sä suihkutit sitä tököttiä sisällä? Lopeta!" Puhumme siis kenkien suojasuihkeesta joka suojaa nahkakenkiä kosteudelta ja lialta. Tavallisia aerosoleja ei edes saisi suihkia sisällä, mies on ihan oikeassa. Ne haisevat pahalta ja ovat haitallisia hengittää.

Nyt löysin tavallisille suojasuihkeille korvaavan tuotteen, Woly Natura waterstopin. Suihkuttelin viikonloppuna kaikki syksykenkäni (suoja-aine käy mokalle, nahalle, nupukille ja tarvittaessa myös tekstiileille) eikä kertaakaan kuulunut miehen valitusta. Aine tuoksui minusta suorastaan hyvälle eikä se ahdistanut hengitystä ollenkaan.

Suihke sisältää avokadoöljyä ja sen pakkaus on valmistettu kierrätysmuovista. Pakkauksessa on pumppupullo, ei ympäristölle haitallisia aerosoleja. Vitsit että olen iloinen tästä tuotteesta!

Ainut miinus pumppupullossa on jokaisella pumppauksella tuleva suoja-aineen määrä. Tavallinen spraysuihke tulee pullosta hyvin pieninä pisaroina ja imeytyy kengän pintaan hetkessä. Pumppupullosta tulee suurempia pisaroita ja kenkä jää hieman pidemmäksi aikaa märäksi. Aine kuitenkin imeytyy hyvin eikä siitä jää jälkiä. Pisaroiden kuivumiseen saa kuitenkin varata kauemmin aikaa kuin hienompijakoisen sumun katoamiseen kengän pinnalta.

Loistava ostos, suosittelen Wolyn suihketta syyskenkienne suojaksi.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Seitsemän paria syksyyn

tunnetila: jotain vielä puuttuu

Image and video hosting by TinyPic

Toukokuussa tein katsauksen kesäkenkiini. Kesälle 2011 minulla oli 16 paria kenkiä. Aika hurja määrä! Kuudestatoista parista kolmelle mennyt kesä oli viimeinen ja ne päätyivät loppuunkäveltyinä roskikseen. Niin ikään kolmet kengistä taas jäivät niin vähälle käytölle että ne joutavat kirppikselle. Jos joku muu käyttäisi niitä enemmän. Uusia kenkiäkin tuli ostettua muutamat joten ensi kesän kenkätilanne on etukäteen turvattu.

Ennen Joensuun matkaa aloin miettiä onko minulla ollenkaan syyskenkiä. Kaivoin kenkiä esiin ja olihan niitä useampikin pari syksyksi jemmassa. Kuva kaikista syyskengistäni yllä. Tarkkaavaisimmat huomaavat että yläkuvan kengistä kolmet olivat myös kesäkenkälistallani, eli varsinaisia syyskenkiä minulla ei siis ole kuin neljät, joista yhdet on kumisaappaat.


Image and video hosting by TinyPic

korkonilkkurit Dumond (parempi kuva täällä), bikerit Noel Fun (parempi kuva),
mokkasaappaat BilliBi (parempi kuva), kumisaappaat Ilse Jacobsen (parempi kuva)


Image and video hosting by TinyPic

herrainkengät Vagabond, nahkatossut Vagabond,
kävelykengät kiilakannalla Vagabond


Vaikka kenkiä tuntuu olevan vähän joka lähtöön, niin huomaan heti pari selkeää puutosta jotka vaivasivat minua jo viime syksynä/keväänä. Tarvitsen syksyksi nilkkurit joissa on korkea mutta paksu kanta ja lyhyt varsi. Dumondin nilkkurit ovat upeat mutten jaksa kävellä niillä kuin muutamia tunteja kerrallaan eli ne ovat ns. bilekäytössä. Vagabondin kiilakantaiset kengät taas on muuten hyvät mutta niistä puuttuu varsi. Pienikin varsi lämmittää nilkkaa yllättävän paljon.

Toinen puute on mustat pitkävartiset saappaat, korolla ja/tai ilman. Haluaisin siis molemmat mutta kunhan edes toiset löytäisi. Ostin kolme vuotta sitten laadukkaat italialaiset nahkasaappaat ikuisuuskengiksi mutta kappas, nuo ihanuudet eivät meinaa mennä enää vasemmasta pohkeesta kiinni. Sama ongelma on muutaman muun saapasparin kanssa. Oikea varsi sujahtaa kiinni helposti, vasen puristaa niin paljon että pelkään saavani veritulpan jos käytän vielä noita kenkiä. Hmmm, voisinkohan täsmäkaventaa vasenta pohjetta??

Kivojen syyskenkien metsästys alkakoon! Onko Teillä jo kenkäasiat syksyksi kunnossa?