perjantai 31. elokuuta 2012

Vaatteet pakattu!

tunnetila: soveltaminen

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

maksimekko Tiger of Sweden, neuletakki Max&Co,
huivi Marimekko, balleriinat Tory Burch

Suunnittelin syksyn matkapuvuston pari päivää sitten ja pakkasin jo suurimman osan vaatteista matkalaukkuun. Mukaan reissuun lähtee oikeastaan kaikki lempparivaatteet, joten pukeutuminen on tällä hetkellä aika haasteellista. Haluan keksiä kivoja asuja kaappiin jäävistä jutuista sillä en jaksa kaivella jo kertaalleen pakattua matkalaukkuani auki. Voin kertoa että on ihan älyttömän hankalaa miettiä mitä laittaa päälle kun mikään lempivaatteista ei ole saatavilla. 

Yksi poikkeus oli kuitenkin pakko tehdä. En pärjää enää ollenkaan ilman uutta mustaa neuletakkiani. Monta vuotta etsimäni pidempi ohut musta neuletakki (ylimmässä kuvassa) löytyi muutama viikko sitten Max&Co:sta ja vaikka se pääsi asuun mukaan se lähtee silti matkalle kanssani. Kun vihdoin löysin kriteerini täyttävän neuletakin en päästä sitä silmistäni hetkeksikään. 

Miten "juuri sen oikean" neuletakin löytäminen voikin olla näin hankalaa?? Olen muutaman vuoden aikana ostanut kolme edullisempaa mustaa neuletakkia joista jokainen on nyppyyntynyt, kulahtanut tai muuttunut muuten vain epäsiistiksi muutaman viikon käytön jälkeen. Sen jälkeen satsasin peräkkäin kahteen hieman hintavampaan neuleeseen. Toisessa oli olkapäässä reikä (huomasin onneksi heti kotona ja sain sen palautettua) ja toinen nyppyyntyi hyvin nopeasti ja kutistui (hellävaraisessa käsinpesussa) pois muodostaan. Tämä Max&Co:n neuletakki oli hintavin kaikista hankkimistani neuletakeista, toivottavasti tämä osoittaa olevansa hintansa arvoinen.

Arvatkaapa muuten oliko vaikea miettiä vaatteet reissuun? No ei! Pakkasin mukaan kaikki lempivaatteeni ja hämmentävää kyllä, matkalaukkuni toinen puoli jäi kokonaan tyhjäksi. Näinä hetkinä sitä on tyytyväinen että oma tyyli on simppeli ja että vaatteet sopivat lähes kaikki hyvin toisiinsa. Kenkien kanssa olikin sitten hankalampaa. New Yorkissa on vielä helteet (tänään +34) joten mukaan tarvitsee ainakin sandaalit ja balleriinat. Juhlavampia asuja varten tarvitsen korkkarit, syksyä varten nilkkurit ja pitkien matkojen kävelykengiksi otan mukaan lenkkarit. Helteestä syyssateisiin, mukaan tarvitsee ainakin viidet kengät. Viidet kengät ja kosmetiikkapussi, sillä se matkalaukun toinen puoli täyttyykin. Uh, kukahan tuon laukun sitten kantaa..?

torstai 30. elokuuta 2012

Kosmetiikkaa matkalle

tunnetila: ehkä vähän pöljä

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Sanokaa tolloksi, mutta päätin raahata kaiken kosmetiikan mukanani Suomesta New Yorkiin. Aluksi ajattelin etten ota mukaan mitään vaan ostan kaiken periltä. Näin pääsen kokeilemaan uusia merkkejä ja useamman kuukauden aikana ehdin sopivasti käyttää shampoot ja vartalovoiteet loppuun. Säästyn siis kaikelta turhalta raahaamiselta.

Noooo, sitten päätinkin ottaa mukaan kokonaisen Mádara-perheen ja testata luonnonkosmetiikan käyttöä kunnolla. Sen jälkeen katselin muita testaukseen saamiani tuotteita joihin en ole vielä ehtinyt paneutua ja lopputulema oli se, että pakkaan sittenkin laukkuuni ihan kaiken.

Hiustenhoitoon valitsin mukaani Cutrinin uuden Premium -hiustenhoitosarjan. Sarjan keltainen linja, Premium Protein, on rakennepaikkaava ja vahvistava. Mikä voisikaan olla parempi sarja tämän hetkiselle hennolle kuontalolleni? Aloin heti Pantene -brunssin jälkeen syödä hiuksia vahvistavaa biotiinia kampaajan kehoituksesta. Toivottavasti biotiinikuuri ja rakennepaikkaava keratiiniproteiini saavat syksyn aikana hiuksissani toivottuja tuloksia aikaan.

Vartalovoiteeksi valitsin Weledan uuden Sitrus-vartaloemulsion. Tuotteen tuoksu on niin sitruksinen että tuoksun voisi kuvitella tulevan vastapuristetusta sitruunasta. Luomulaatuinen vartaloemulsio sisältää täydellisen tuoksun lisäksi aloe veraa, kookosöljyä ja seesamöljyä. Voi ihanuus, en malta odottaa että pääsen korkkaamaan tuon huumaavantuoksuisen tuubin!

En ole vieläkään ihan varma olenko täysin pönttö raahatessani tällaisen arsenaalin tuotteita mukanani paikkaan josta saa ostettua mitä vaan, mutta ajattelen asiaa niin, että säästän tempauksellani kymmeniä dollareita. Ja kun raahaan tuotteet mukanani nyt ja käytän ne loppuun perillä, jää tuo kohta matkalaukusta tyhjäksi paluumatkaa varten. Näin laukusta vapautuu iso kolonen tuliaisille eikä tuliaiskolosia ei ole koskaan liikaa!

Kuulostaako raahausoperaatio Teistä käsittämättömän pöljältä suunnitelmalta?
 

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Korttien uusi koti

tunnetila: löytämisen ilo

Image and video hosting by TinyPic

Katsokaa mitä ihanaa löysin viime sunnuntaina kirppikseltä! Ravintola Maxillissa järjestettiin jälleen yksi syksyn antoisimmista tapahtumista, Fashion Kirppis. Perustajansa Hannan mukaan tilaisuus on saanut lisänimen "hipstereiden hullut päivät" ja väentungoksesta päätellen lisänimi on tilaisuudelle erittäin osuva.

Tällä kertaa olin tilaisuudessa mukana myyjän ominaisuudessa, kiitos Hanna että sain tulla mukaan, ja kiitos kaikille kauppaa kanssani tehneille! Oli ihana saada vaatekaappia tyhjennettyä ennen reissuun lähtöä. Vaikka perimmäisenä tarkoituksena oli saada tilaa kaappiin, niin tuo paikka pursusi niin ihania tavaroita että ostamiselta oli todella vaikea välttyä. Istuin tietoisesti koko päivän myyntipöytäni takana kuin tatti, välttyäkseni kiusauksilta, mutta kuinka ollakaan, ostin viereisestä pöydästä kukkaron ja toiselta vierustoverilta kengät. Hmph, molemmat jutut tulivat toki tarpeeseen.

Olin juuri edellisenä iltana päättänyt etten ota lompakkoani mukaan New Yorkiin. Tykkään Berliinistä löytämästäni Liebeskindin lompakosta niin paljon etten halua ottaa sitä riskiä että se katoaa maailmalle. Kuvan Marc Jacobsin nahkakukkaro tuli vastaan kuin tilauksesta ja nyt se pääsee toimittamaan lompakon virkaa syksyn ajaksi. Kiitos kaupoista naapuripöydän ihana Tyylialkemisti!

Uusi lompakko pääsee heti käyttöön mutta toiselta naapurilta ostamiani kenkiä en taida päästä käyttämään ennen ensi kevättä. Biker-tyyppiset kengät vievät matkalaukussa liikaa tilaa joten jätän ne suosiolla syksyksi kotiin. Mutta eipä hätää, tulipahan taas yksi kiva syy lisää palata reissusta kotiin: eteisessä odottavat uutukaiset kengät!

tiistai 28. elokuuta 2012

Lenkkarilook koetuksella

tunnetila: nolous

Image and video hosting by TinyPic

Lenkkareiden hankinta taisi vapauttaa minut kaikesta pingottamisesta. Kun askel on kevyt ei huolet paina ja eteneminen tuntuu vaivattomalta. Reippailin (lenkkarit jalassa jokaista ulkoiluhetkeä voi kutsua reippailuksi tai lenkkeilyksi, voihan?) viime keskiviikkona Bestsellerin aamiaisseminaariin Kansalaistorille rennossa lenkkarilookissa. Päättelin tilaisuuden paikkavalinnasta että tilaisuus ei olisi kovinkaan muodollinen ja ajattelin, että mukava asu on paras asu.

Saavuin perille ja kohtasin heti ovensuussa korkkariarmeijan. "Hei kiva kun pääsit tulemaan! Tuolla on tuo kuvausseinä, käy kuvauttamassa itsesi kuvaajalla." Jepu jep. En mennyt kuvattavaksi vaan livahdin lenkkareineni sukkelaan aamiaispöydän ääreen ja esitin näkymätöntä.     

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

neule Samuji, paitapusero Lindex, huivi Noolan,
housut Vila, lenkkarit Karhu, laukku Baggu

Alkunolostelusta huolimatta minglailin reippaasti seminaarivieraiden keskellä ja ilokseni sain päivän aikana lenkkareistani useammankin positiivisen kommentin. Olivat kuulema "trendikkäät" ja "coolit". Jei, niin minustakin. Ja ennen kaikkea maailman mukavimmat jalassa!

Ja niin, seminaarin anti oli hyvin kiinnostava ja puhujat toinen toistaan inspiroivampia. Hyvin järjestetyistä tilaisuuksista tulee aina älyttömän hyvä mieli. Sitä paitsi kiinnostavien ja innostavien puheenvuorojen jälkeen ihmiset ovat niin tohkeissaan että kukaan ei kiinnitä enää huomiota mihinkään muuhun kuin päivän agendaan. Siinä vaiheessa on jo ihan sama mitä sinulla on jalassasi.  
 

maanantai 27. elokuuta 2012

Fiksut postilokerot

tunnetila: helppous

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Testasin heinäkuun alussa ensimmäistä kertaa Postin uutta SmartPOST -palvelua ja palvelu sai minusta heti vakituisen käyttäjän.

Muutaman viime vuoden aikana postikonttoreita on suljettu niin paljon että oma lähipostini on lähes aina valtavan ruuhkainen. (Onneksi sitä ei kuitenkaan ole suljettu!!) Asioin usein postissa ja joskus jono saattaa olla niin pitkä että haen postista jonotusnumeron, käyn välissä lähikaupassa ruokaostoksilla ja sen jälkeen palaan postiin hakemaan pakettini. Usein tuo toimii, mutta silloin vasta harmittaakin kun myöhästyt juuri omasta vuorostasi ja joudut ottamaan uuden jonotusnumeron ja viettämään lisää aikaa odotellen. SmartPOST -palvelun avulla jonotuksesta voi tulla historiaa.

Monissa verkkokaupoissa voi nykyään valita paketin toimitusmuodon. Paketin saa halutessaan postiin tai vaikkapa lähimmälle R-kioskille ja nyt myös SmartPOST -lokeroihin. Lokeroita on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä sekä Turun, Porin, Forssan ja Tampereen alueilla (voit hakea noutopaikkoja täältä). Toiminta-aluetta kuitenkin laajennetaan ja palvelu tulee kattamaan syyskuun 2012 loppuun mennessä lähes koko Suomen.

Nettiputiikissa asioidessa ei tarvitse antaa tilauksen yhteydessä tilaajan kotiosoitetta vaan paketti kohdennetaan asiakkaalle puhelinnumerolla. Kun paketti on halutussa toimipisteessä saat tekstarin ja voit noutaa paketin viestissä mainitun lokerokoodin avulla. Palvelu on äärettömän näppärä. Hain oman pakettini Kluuvin kauppakeskuksesta eikä minun tarvinnut jonottaa lainkaan. Toki jonot voivat kasvaa kun palvelun käyttö yleistyy, mutta kun voit hakea pakettisi toimituspisteeltä mihin aikaan vaan niin ainakin "jonotan postissa viideltä, juuri silloin kuin kaikki muutkin töistä päässeet ihmiset" ruuhkat poistuvat.

Nyt kun vaan noita paketiautomaatteja saisi kattavasti koko Suomeen ja kaikki nettikaupat tuohon mukaan, niin kylläpä elämä helpottuisi, ainakin pakettien postituksen ja noudon osalta. En ole vielä itse testannut paketin lähettämistä, mutta ainakin noutopalvelu toimii erinomaisesti. Tykkään ja suosittelen!  

lauantai 25. elokuuta 2012

Vilukissa

tunnetila: vihdoin

Image and video hosting by TinyPic

Ostin Marni at H&M silkkitopin maaliskuussa ja silloin ajattelin että topista tulee kesän käytetyin vaatteeni. Yhdistin topin mielessäni shortseihin ja tykkäsin rennon mukavasta lookista kovasti. Noh, "kesä" tuli, hellepäiviä oli pari ja kesävaatteet jäivät osaltani kokonaan käyttämättä. 

Toki käytin kesällä hihattomia puseroita, mutta yleensä puin lisäksi päälle neuletakin. Marnin topin kanssa neuletakin käyttö on hankalaa, topissa on nimittäin takana suuri rusetti joka saa aikaan hieman huvittavan Quasimodo-efektin. Viime lauantaina sää kuitenkin (yllättäen) suosi ja ilolla pukeuduin Pantenen brunssille kauniiseen toppiin. 

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

silkkitoppi Marni at H&M, maksimekko H&M Trend,
balleriinat Tory Burch, korut kirppikseltä

Enpä olisi keväällä toppia ostaessa ajetellut etten tarkene sillä ulkona koko kesänä. Tykkäsin takana olevasta rusetista enkä ajatellut sen aiheuttavan hankaluuksia toppiin pukeutumisessa. Suunnitelmiini ei kuulunut sen yhdistäminen neuletakkiin... Mutta arvatkaapas kuinka monta kertaa olen käyttänyt samalla ostosreissulla hankkimiani Marnin sandaaleita? Jep, en tarennut ulkoilla tänä kesänä varpaat paljaana kertaakaan. Voi jestas mikä vilukissa!!

perjantai 24. elokuuta 2012

Pantenen sushibrunssi

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Vietin lauantaina mukavimman aamupäivän pitkään aikaan. Aamiaiseksi söin paaaaaljon sushia ja sushin huuhtelin alas raikkaalla roseella. Hiuksiini sain kauniin kampauksen ja kotiin viemisiksi vielä kassillisen Pantenen uusia tuotteita ja paljon erinomaisia hiusvinkkejä.

Tiesittekö vaikkapa että värjätyt hiukset kannattaa AINA pestä värjättyjen hiusten tuotteilla? Värjätyn hiuksen tuotteet ovat niin hellävaraisia että ne suojaavat hiusta pesun yhteydessä. Samalla tuo hellävaraisuus varmistaa ettei hiussuomut aukea liikaa. Näin hiuksiin kiinnitetty väri pysyy pidempään. 

Minulla on tällä hetkellä todella, todella ohuet hiukset. Tuuhennukset ovat jättäneet jälkensä ja hiukset ovat katkeilleet lähes tyvestä pidennykset kiinnittävien teippien alla. Saimme jokainen mukaamme tuotekassit jotka koottiin omien tarpeittemme mukaan. Yritin kovasti selittää kampaajalle että tarvitsen tuuheuttavia hiustuotteita ohueen luiruuni, mutta kampaaja kertoi että kun hiukseni on värjätty niin silloin kannattaa käyttää värjätyille hiuksille tarkoitettuja tuotteita. Oma hiukseni on tällä hetkellä niin ohut ja vaurioitunut että tuuheuttavat hiustuotteet saattavat tuoda lisää rasitusta hiukselleni. Kyllähän tuo järkevälle kuulostaa mutten silti ollut koskaan tullut ajatelleeksi tuota itse.

Tai tiesittekö että kahvi, tee, alkoholi ja kolajuomat kannattaa jättää pois ruokavaliosta yhdeksi viikoksi joka kuukausi. Kofeiini ja alkoholi toimivat diureettina ja nestettä kehosta poistaessaan ne samalla heikentävät elimistön ravinnepitoisuutta. Pikku hiljaa tuo ravinnepitoisuuden putoaminen alkaa näkyä elottomina hiuksina. Hui, sanon minä, nimimerkillä "juon teetä vähintään litran päivässä".

Aina sitä oppii uutta. Ja parasta uuden oppiminen on silloin, kun sen saa tehdä hyvässä seurassa iloisella mielellä, ei kirjasta pakolla päähän pänttäämällä. Kiitos Iina kivasta aamupäivästä ja alimmasta kampauskuvasta!

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Missonin ja Lindexin yhteistyö

tunnetila: jeeeeee!!

Image and video hosting by TinyPic

Mielestäni paras yhteistyökuvio pitkään aikaan on Lindexin ja italialaisen muotitalo Missonin yhteinen kampanja rintasyöpää vastaan. Missonilla on suunniteltu Lindexille mallisto, joka on tismalleen "vanhaa kunnon Missonia" siksak -kuvioineen ja neuloksineen. Vaikken yleensä pidä mistään värikkäästä olen jostain syystä aina tykännyt Missonin tuotteista hyvin paljon. Missonilla värien ja sävyjen yhdistely on tehty erinomaisella maulla, ja vaikka siksak-kuvio saattaisi helposti käydä silmiin niin Missonin tapauksessa vaatteet vaikuttavat silti jotenkin harmonisille ja ennen kaikkea kiinnostaville.

Omistan Missonilta ainoastaan suuren rantapyyhkeen (Missoni Home), mutta aina lentokentillä (varsinkin Milanossa) mallailen ja hypistelen merkin huiveja. En ole vielä löytänyt huiveista materiaalia josta pitäisin tarpeeksi. Huivit tuntuvat olevan kovin ohuita ja kapeita tai sitten paksumpina villaisina niin hintavia etten ole vielä rohjennut hankkia sellaista omakseni. Tässä yhteistyömallistossa hinta ei tule olemaan este, meillä jokaisella on siis kerrankin varaa hankkia jotain värikästä siksak-kuosista talvea piristämään.  

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Malliston hintavimmat tuotteet löytyvät tämän postauksen toiseksi alimmasta kuvasta. Kirjava pitkä takki on hinnaltaan 149,95€ ja punaiset nahkahousut 199,95€. Malliston neuletakit ja mekot maksavat vajaat viisikymppiä, topit kolmisenkymppiä ja housut neljästä viiteenkymppiin. Tuotteiden hinnat ovat siis tavallista Lindexin hintatasoa hieman korkeammat, mutta vain murto-osan Missonin mallistojen hinnoista. Ja muistaa kannattaa että malliston myynnistä 10% lahjoitetaan Roosa nauha -rahastoon.

Nyt voin rehellisesti sanoa että ensimmäistä kertaa harmittaa että olen syksyn maailmalla. New Yorkissa ei nimittäin ole Lindexillä yhtään liikettä. Plääh!! Aikaeron takia myös nettikaupassa roikkuminen voi olla hankalaa. Voi vitsit, tiedän jo heti ainakin kolme juttua jotka tästä mallistosta haluaisin välttämättä saada.

Mitä sanoo lukijakunta: ihania, pakko saada vai kamalia, kierrän kaukaa?

Kaikki kuvat Lindex/Rafael Stahelin

tiistai 21. elokuuta 2012

Lakassa syksyn sävy

tunnetila: hämmästys

Image and video hosting by TinyPic

Lakkasin Kure Bazaarin syksynoranssilla lakalla (sävy Bohemian) varpaankynteni tasan 40 vuorokautta sitten. Varauduin korjailemaan kirkkaan sävyistä lakkaa muutaman päivän välein, mutta uskokaa tai älkää, lakka on edelleen kynsissäni täysin moitteettomana! Toki kynteni ovat kasvaneet ja olen leikannut niitä, mutta lakka ei ole yhdestäkään kohdasta lohkeillut tai halkeillut irti. Ihan käsittämätöntä!

Kure Bazaarin kynsilakan koostumuksesta peräti 85 % on peräisin luonnosta. Lakka sisältää mm. puuvilla, maissia, selluloosaa, perunaa ja vehnää. Pelkästään luonnontuotteista kestävää kynsilakkaa ei valitettavasti voi valmistaa, mutta jos 85% lakan raaka-aineista tulee luonnosta niin onhan se jo huikea muutos täysin synteettisesti valmistettuihin lakkoihin verrattuna.

Sain valita oman suosikkilakkani Kure Bazaarin valikoimista kun kävin kesän alussa tutustumassa tarkemmin uuteen hyvinvointikonseptiin nimeltä Jolie. Jolien konsepti sisältää hyvinvointiin keskittyvän verkkomedian (kiinnostavia blogeja hyvinvoinnista, onnellisuudesta ja raakaruoasta), luonnonkosmetiikan verkkokaupan sekä pian Uudenmaankadulle avautuvan kivijalkamyymälän. 

Jos Kure Bazaarin lakat kiinnostavat etkä jaksa odottaa kivijalkaputiikin avautumista tai et asu Helsingissä, lakkoja saa jo nyt Jolien erinomaisesta verkkokaupasta. Samasta osoitteesta löytyy myös parikymmentä muuta luonnonkosmetiikkamerkkiä, esim. Mádara, Weleda, Couleur Caramel sekä ehkä maailman herkullisimmista tuotepakkauksistaan tunnettu L'Atélier des Délices.

Jatkan täällä ihmiskoetta kynsilakkani kanssa. Kunhan säät tästä muuttuvat vähän syksyisemmiksi laitan lakkaa myös sormien kynsiin. Jännä nähdä kuinka pitkään lakka pysyy niissä hyvänä.

Onko Teillä kokemuksia Kure Bazaarin lakoista tai oletteko testailleet muita luonnonmukaisempia kynsilakkoja? Olisi kiva kuulla onko vaihtoehtoja olemassa paljonkin. Tai entäs kynsilakanpoistoaineet, onko myös niissä luonnonmukaisia vaihtoehtoja? Kynsilakanpoistoaine jos mikä tuntuu olevan aikamoista myrkkyä.
 

maanantai 20. elokuuta 2012

Katri/n uusi liike

tunnetila: ihastus

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Viime viikolla juhlittiin yllättävän helleaallon saattelemana Katri Niskasen uuden liikkeen avajaisia. Uusi liiketila on valkoinen, avara, rauhallinen ja antaa tilaa mallistolle. Katrin butiikki löytyy nykyään osoitteesta Iso Roobertinkatu 19.

Olen pitänyt Katrin tyylistä aina. Muistan jo vuonna 2009 kannustaneeni Katria ensimmäisessä Muodin huipulle -kisassa. Katrin veistoksellinen tyyli on ihastuttanut minua kaikki nämä vuodet mutten silti ole koskaan tullut hankkineeksi vaatteita yhdestäkään mallistosta. Katrin rakkaus juhlaviin materiaaleihin ja laskeutuviin coctail-mekkoihin on ollut aikaisempien mallistojen näkyvin elementti, ja kun itse juhlin aika harvoin, ei minulle ole tullut tarvetta lisätä garderoobiini uusia juhla-asuja. 

Tänä syksynä Katrin mallisto on laajempi kuin aikaisemmin ja yksi malliston hallitsevista elementeistä on kaarnamainen kirjava neulos. Ihastuin jo keväällä showroom-kierroksella malliston helmeen, pidempihelmaiseen Moss-takkiin. Kirjoitin takista keväällä seuraavasti: " Katri Niskasen Moss-takki pitkänä tai hupullinen keeppi samasta materiaalista on syksyksi pakko saada. Niin lämmin, niin luonteikas, niin tyylikäs, silti sopivasti renttu ja samalla naisellinen. Ihan huikea vaate, ihastuin todella ja näen jo itseni syksyisen New Yorkin kaduilla tuo takki päällä. Lentolippu Isoon Omenaan on jo ostettu, enää puuttuu elokuussa myyntiin tuleva takki." 

Bongasin Moss-takin liikkeen avajaisissa ja muutaman sovittelusession jälkeen tuo takki löytyy nyt vaatekaapistani. Jos joku vaate jää niin kovasti mieleen että siitä haaveilee koko kesän, niin olisin ollut ihan hölmö jos en olisi ostanut sitä itselleni. Katri kertoi syysmalliston olleen niin suosittu että vaikka syksy ei vielä ole edes tullut niin tuotteet alkavat loppua varastosta. Ihana kuulla että kotimainen muoti puree ihmisiin ja että pelkän ihastelun sijaan tuotteita myös ostetaan.

Onnea Katrille, onnea uudelle liikkeelle, ja onnea myös minulle kun ehdin napata takin itselleni ennen kuin ne on myyty loppuun!    

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Luonnonkosmetiikkakuuri

tunnetila: testailu

Image and video hosting by TinyPic

Olin kesäkuussa mukana Mádaran kampanjassa jossa arvuuteltiin uutta, Mádaran tuotteisiin Suomesta löytynyttä raaka-ainetta. Oma arvaukseni meni silloin pieleen, tuo uusi aine oli nimittäin koivunmahla. Koivunmahlaa sisältävät tuotteet tulivat myyntiin elokuun alussa ja pääsin itse jo hieman etuajassa kampanjan myötä tutustumaan tuotteisiin. Kyseessä on anti-aging sarja Time Miracle (30+) johon kuuluu päivävoide, yövoide sekä voide silmänympärysiholle.

Tuotteet ovat siitä erikoisia että ne eivät sisällä lainkaan vettä. Kosmetiikkatuotteissa normaalisti käytettävä vesi on korvattu kotimaisella koivunmahlalla joten tuotteet eivät kuivata ihoa. Koostumuksen myötä iholle laitetaan ainoastaan aktiivisesti toimivia ja ihoa uudistavia ainesosia, vesihän ei itsessään sisällä minkäänlaisia vaikuttavia aineita.

Otin Time Miracle -sarjan yövoiteen käyttöön noin kuukausi sitten ja olen tykännyt siitä kovasti. Voide on aika ohutta mutta silti täyteläistä ja voide levittyy iholle hyvin. Väriltään luonnonmukainen voide on hennon vaaleanvihreää. Kasvojen iho näyttää aamulla levänneeltä ja kirkkaalta ja tuntuu joustavalta sekä kosteutetulta. Pidän myös tuotteen tuoksusta. Time Miraclen päivävoidetta olen käyttänyt hyvin satunnaisesti, sillä yövoiteen kaverina olen testannut kesän ja hieman päivettyneen ihoni kunniaksi Mádaralta toista, Moon Flower nimistä sävyttävää päivävoidetta. 

Sain sävyttävän päivävoiteen testiin jo aiemmin keväällä mutta silloin tuo vaalealle iholle tarkoitettu päivävoide oli minulle liian tumma. Päivetyksen kanssa Moon Flower sulautuu ihoni väriin paremmin ja tuo kasvoille hyvin kaunista hehkua. Tuotteen tuoksusta täytyy sanoa varoituksen sananen. Tuoksu on todella stydi ja hyvin luonnollinen, sitä saattaa alkuun helposti säikähtää. En voi sanoa pitäväni tuoksusta vieläkään, mutta tuotteen hyvät ominaisuudet painavat vaa'assa enemmän kuin aisteja hieman ärsyttävä tuoksu.

Image and video hosting by TinyPic

Olen päättänyt käyttää syksyn ajan ainoastaan luonnonkosmetiikkaa ja totutella ihoani siihen kunnolla. Senpä vuoksi aiemmin kehumani BB-voide on nyt tauolla ja tilalla on Mádaran Moon Flower. Moon Flower ei peitä ihon virheitä yhtä tehokkaasti kuin BB-voide, mutta päivävoiteen kesäinen hehku on tällä hetkellä kivempi kuin BB:n aikaan saama mattaiho. Myös deodoranttini olen hetki sitten vaihtanut luonnonkosmetiikkaan ja niin ikään Mádaran dödö on ollut testissä useamman viikon ajan. Tuote ajaa asiansa, pitää olon raikkaana eikä tuo herkälle kainalon iholle turhia kemikaaleja. Iso plussa tällekin tuotteelle. 

Olen nyt testannut aika suurta osan Mádaran tuotteista enkä voi kuin olla iloinen näin toimivasta ekokosmetiikkasarjasta. Tuoksut eivät ole kaikissa tuotteissa ihan mieleeni ja ihoni kukkii välillä kovastikin uusiin putsareihin ja voiteisiin totutellessa, mutta niinhän se aina on, iholla menee hetki kunnes se tottuu uusiin ihonhoitorutiineihin. Aion ottaa New Yorkiin mukaan kasvojenhoitoon ainoastaan Mádaran tuotteita ja katsoa sitten joulukuussa kotiin palattuani onko ihoni jo sinut luonnonkosmetiikan kanssa. Jos finnejä pukkaa vielä neljän kuukauden käytön jälkeenkin niin silloin taitaa olla syytä vaihtaa tuotteet toisiin.

Oletteko Te testanneet luonnonkosmetiikkaa kuurimuotoisesti tai ainoastaan yhden tuotteen avulla? Mitä ihonne tykkäsi? Jos tuli näppylöitä niin miten pitkään ihon rauhoittumisessa meni?

perjantai 17. elokuuta 2012

Mukavuus huipussaan

tunnetila: jeeeeeee!!

Image and video hosting by TinyPic

Lenkkaritrendi. Mitäs olette siitä mieltä?

Oman pukeutumiseni yksi tärkeimmistä kulmakivistä on ehdottomasti mukavuus. Olen New Yorkissa reissatessani jo vuosikaudet ihaillut sitä mukavan näköistä huoletonta eleganssia joka paikallisilla naisilla on arkipukeutumisessa. Ainakin neljän vuoden ajan korkkareita on näkynyt katukuvassa huomattavasti harvemmin kuin jalassa mukavia ja helppoja lenkkareita tai tennareita. Oli päällä jakkupuku tai rento mutta siisti t-paita ja hame, jalassa on hyvin usein lenkkarit. 

En ole itse tennarityttöjä. Tunnen aina esim. Converset jalassa itseni entistä lyhyemmäksi ja tunnen jotenkin seisovani vähän takakenossa. En tiedä mistä tuo johtuu, mutta siinä heti pari syytä joiden vuoksi en käytä Converseja tai muita perinteisiä tennarimalleja. Lenkkareista olen kuitenkin tykännyt aina ja olen haaveillut jo pitkään vähän kevyemmistä lenkkareista joita voisin käyttää myös arjessa. 

Vihdoin tuo lenkkarimuoti on rantautunut myös Suomeen ja olen ilosta hihkuen seurannut ikityylikkäiden neitosten hankkineen jo omat lenkkarinsa. Nyt kun hyvin pukeutuvat leidit käyttävät omia lenkkareitaan kaupungilla voin minäkin ostaa omat. (Jos minä olisin alkanut käyttää lenkkareita kaupungilla ensimmäisenä olisin näyttänyt ainoastaan typerältä.)

Päätin keväällä hankkia itselleni kaupunkikelpoiset lenkkarit ja päädyin valinnassani kotimaisen Karhun Fulcrum Star -malliin. Malli oli sopivasti retro (suunniteltu Jyväskylän yliopistossa vuonna 1986), laadukas ja kuulema erinomainen jalkaan. Myös mallista valmistettu harmaa versio oli värinä täydellinen. Kun merkki, malli ja väri oli päätetty alkoi kenkien armoton metsästys. Ja arvaatte varmaan miten siinä kävi.. Oma kokoni oli loppu. Koko maailmasta. Valmistajalta asti. Niinpä tietenkin!

Pitkällinen netissä surffailu kertoi karua kieltään, mutta antoi myös pienen toivon pilkahduksen. Popot -liikkeessä Iso-Roballa oli kuulema yhdet (!!) harmaat Fulcrum Starit, koko 37 (oma kokoni juoksulenkkareissa on yleensä 38 tai 38 1/2). Jännittyneenä marssin liikkeeseen sovittamaan kenkiä ja voi jee, ne olivat täydelliset! Tai siis juoksukengiksi en olisi niitä voinut ostaa, siihen ne olivat koon liian pienet, mutta kävelyyn ja arkiseen käyttöön koko oli hyvä. Voi sitä onnen päivää!

(Instagram kuvassa yllä lenkkarit ensimmäistä kertaa jalassani. Voi että tykkään näistä!)

torstai 16. elokuuta 2012

Mukana koko omaisuus

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

Ihastuin Baggun nahkaisiin muovipussimallisiin laukkuihin heti kun niitä ensimmäisen kerran näin, olisiko ollut pari vuotta sitten. Päätin heti, että vielä joku päivä ostan itselleni tuon simppelin ja vuorittoman laukun. Laukun, joka on tehty ihanan pehmeästä nahasta. 

Olen niin pienikokoinen että suuret laukut näyttävät minulla yleensä typeriltä. Sitä paitsi kun ison laukun tunkee täyteen tavaraa siitä tulee niin painava etten jaksa kantaa sitä. Tarvetta koko omaisuuden mukana kuljettamiseen tulee kuitenkin yllättävän usein, joten noina hetkinä mukanani on kulkenut jos jonkinlaista kangaskassia ja nyssäkkää. Eipä kulje enää, nyt minulla on oma Baggu!

Image and video hosting by TinyPic

pellavasekoitepaita Zara, pellavahuivi Noolan,
housut Vila, kassi Baggu, espadrillokset Accent

Image and video hosting by TinyPic

Alunperin suunnittelin hankkivani Baggun New Yorkista, sillä merkki on amerikkalainen ja laukut valmistetaan New Yorkissa. Ajattelin, että laukkuja saa sieltä halvemmalla. Hetki sitten bloggaajakollegani Veera kuitenkin vinkkasi blogissaan porilaisesta nettikaupasta joka myy Bagguja. Klikkailin KATOKOn sivuille ja kun liikkeen nettikaupassa sattui olemaan ale ja juuri haaveilemani M-kokoinen Baggu toivomassani värissä (taupe) oli tarjolla puoleen hintaan en jäänyt miettimään vaan klikkasin Baggun ostoskoriin. Onneksi klikkasin, laukku on ihana ja sinne mahtuu valtavasti tavaraa!!!

Kuvissa yllä laukussa on kaikkien pikkutavaroiden (lompakko, puhelin, kamera, Baggun pussukka jossa avaimet, huulirasva yms.) lisäksi myös kenkälaatikko (jeeeeeee, löysin kengät joita olen etsinyt ympäri maailmaa keväästä asti!) ja jakku. Laukku vetää siis sisäänsä juuri niin paljon tavaraa kun toivoin, mutta ei silti muutu kovin painavaksi sillä laukku itsessään on vuorittomana todella kevyt. Ja paksut kantokahvat takaavat käyttömukavuuden. 

Iloitsen kovasti että ostin Baggun jo nyt Suomesta. Sain nimittäin laukun todella edullisesti ja voin käyttää sitä jo lentomatkalla käsimatkatavaroiden roudaamisessa. Pitkille lennoille täydelliseen varautumiseen kaikki vanhat laukkuni ovat aina olleet liian pieniä. 

Kuvista kiitos Wikke!

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Hyvä mieli herkuttelemalla

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Tiedättehän sen hetken kun iskee valtava suklaanhimo? Yhtäkkiä suklaata on vain pakko saada. Jos kaapista ei löydy suklaalevyä niin sitä täytyy lähteä hakemaan lähikaupasta tai kioskista. Ei auta vaikka olisit juuri tullut töistä tai treeneistä kotiin ja olisit katkipoikkiväsynyt, on pakko silti lähteä. 

Pian saavut kotiin käsissäsi polttelevan suklaalevyn kanssa. Revit paperin suklalevyn päältä auki ja syöt muutaman ensimmäisen palan. Jestas miten hyvää! Päätätä syödä yhden rivin. Ja vielä yhden palan. Ja vielä yhden. Lopulta syöt levystä vähintään kaksi riviä, usein vielä enemmän. 

Tämän jälkeen tulee huono olo ja pahimmassa tapauksessa morkkis liian monesta syödystä palasesta. Kaksi ensimmäistä palaa maistui parhaalle ja yksi rivi olisi riittänyt varmasti taltuttamaan suurimman himon. Miksi piti taas syödä liikaa?

Kuulostaako tutulta? Jos tapanasi on nautiskella suklaata joskus vähän liikaa, niin nyt, elokuussa 2012 se on vain hyväksi. Ainakin jos ostat nautinnon täyttämiseen Fazerin suklaalevyjä. Fazer nimittäin kerää elokuun aikana suklaanystävien kanssa rahaa uuden yläkoulun rakentamiseen kummikyläänsä Biébyhyn, Norsunluurannikolle. Jokaisesta ostetusta Fazerin Sininen -sarjaan kuuluvasta 200 gramman suklaalevystä Fazer lahjoittaa 5 senttiä koulun rakentamiseen ja koulun on tarkoitus valmistua ensi syksynä. Jokaisella ostamallasi suklaalevyllä myös Sinä annat oman osasi tähän hyväntekeväisyyshankkeeseen.

Hankkeen etenemistä voi seurata täältä ja osallistua voi tosiaan ostamalla 200 gramman suklaalevyjä vielä tämän kuun ajan. Olen jo itse kantanut korteni kekoon ja kappas, tuntuipa kivalta saada herkuttelusta oikein ekstrahyvä mieli! 

tiistai 14. elokuuta 2012

Sunnuntaina Flowssa

tunnetila: muistelu

Image and video hosting by TinyPic

Vietin viime viikonloppuna rennon sunnuntain Flow-festareilla. Ostin sunnuntailipun karkeloihin heti kun kuulin Björkin esiintyvän vihdoin Suomessa, muita sunnuntaina esiintyviä bändejä tuskin tunsin. Selailin Flown ohjelmaa ja ilokseni huomasin festareilla esitettävän myös uusia musiikkidokumentteja. Niinpä makasin heti festien alkuun puolitoista tuntia Film Garagen lattialla Fatboyssa ja tutustuin Berliinin edesmenneen (sittemmin eri paikassa uudelleen avatun) Tresor-klubin syntyyn ja tuhoon. Dokkari oli mielenkiintoinen ja olen iloinen että myös dokumentit on otettu mukaan musiikkifestivaaleille.
 
Oman Flowni kohokohta oli kuitenkin Björkin keikka joka täytti Suvilahden viimeistä piirtoa myöten. En ole kuunnellut Björkiä vuosiin, hänen uusin tuotantonsa on siis minulle aika vierasta. Halusin kuitenkin nähdä livenä nuoruuteni kiinnostavimman hahmon jonka uraa seurasin silloin tiiviisti. Sunnuntain keikalta jäin kaipaamaan muutamaa vanhaa hittiä jotka olisivat kruunanneet illan, mutta pidin silti persoonallisesta ja valovoimaisesta tähdestä kovasti. Kaikkine omituisuuksineen ja eriskummallisuuksineen keikka oli mieleenpainuva ja tähden asu sai Lady Gagan näyttämään kopioijalta, ei ennakkoluulottomalta suunnannäyttäjältä. 

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

pusero Marimekko, toppi Cubus, huivi Noolan,
housut Vila, laukku Gianni Chiarini, espadrillokset Accent

Image and video hosting by TinyPic

Oma asuni sen sijaan koostui maailman yksinkertaisimmista ja helpoimmista, tavallisista elementeistä: raitapaita, huivi, mustat kapeat housut ja mukavat kengät. Illaksi otin mukaan vielä lämmintä vaatetta (neuletakki ja takki) ja UGGit joille tuli käyttöä ennen Björkin keikan alkua. Minua huvittaa ihmisten pukeutumispaniikki festareille, eteenkin Flowhun. Muistan kun viime kesänä kuulin Helsinki 10:ssä kun viimeisen päälle Gantin vaatteisiin pukeutunut nuori nainen etsi vaatteita. "Mun on pakko löytää täältä jotain illaksi Flowhun että näytän hipsteriltä." Heh, anna mun kaikki kestää!!

Arvatkaa muuten mikä on tämän kesän tärkein varuste jos haluatte olla trendeissä ajan hermolla? Fjällrävenin Kånken -reppu. Kun jonotin sisään festarialueelle edessäni jonotti kymmenen ihmistä joista JOKAISELLA oli selässään Kånken. Vitsit että hymyilytti. Itse festareilla näin varmaan yli sata Kånkenia, niihin alkoi oikein kiinnittää huomiota. (Ja että uskotte etten narraa, tässä teille Flowssa kuvaajana toimineen kanssabloggarin kuvakavalkaadi aiheesta.) Hyvä Fjällrävenille, heidän myyntinsä on luultavasti moninkertaistunut viimeisen vuoden aikana.

Itse luotin näillä festeillä kangaskassiin johon pakkasin vaihtovaatteet ja istuinalustan sekä pieneen nahkalaukkuun jota pystyy väenpaljoudessa pitämään näppärästi kiinni kämmenessä laukun päällä olevan remmin avulla. Loistava idea kaikkiin laukkuihin joita voi käyttää myös ilman hihnaa clutchina.

Hyvät oli festit ja tunnelma alueella oli iloinen. Saapa nähdä mitä bändejä Flowssa on ensi vuonna tarjolla, Flow kun tuntuu nykyään olevan ainut festari jossa jaksan käydä. Syynä kiinnostavien artistien lisäksi myös se, että alueelta pääsee yöllä kävellen kotiin ja nukkumaan pääsee omaan sänkyyn.

Kiitos kuvista Vimps!

maanantai 13. elokuuta 2012

Kirjoita kirje

tunnetila: ilo ja innostus

Image and video hosting by TinyPic

Hei nyt on Marimekolla käynnissä niin ihana kampanja että siitä on pakko vinkata myös Teille! Marimekon liikkeissä voi käydä kirjoittamassa kirjeen ystävälleen, rakkaalleen, äidilleen tai vaikkapa kummilapselleen. Marimekko tarjoaa kynän, paperia, kirjekuoren ja postimerkin, kirjeen kirjoittamisesta vastaat sinä itse. 

Harmittelen usein miksen enää koskaan kirjoita käsin kirjeitä ystävilleni. Nyt siihen on mahdollisuus hauskan tapahtuman muodossa ja tartun tähän tilaisuuteen ihan varmasti. Ohessa vielä Marimekolta tullut kampanjatiedote. 

--------------------------------------------------------------------

AJATUKSELLA. ARKEEN.


TULE JA KIRJOITA KIRJE!

Ystävälle, isoäidille, ihastukselle. Matkojen päähän tai naapuriin.

Me tarjoamme kynän, paperia, kuoren ja postimerkin. Sinä tuot ajatuksesi ja käsialasi. Kirjoitusnurkkauksemme palvelevat lauantaihin 18.8. asti. Samalla tutustut valloittavaan Ajatuksella-kokoelmaan – joukkoon kangaskantisia muistikirjoja, kortteja, kirjepapereita, vihkoja ja kalentereita.

Inspiroidu kirjeen kirjoittamisesta katsomalla video täällä.

TERVETULOA!


Kirjoituspuuhat ovat käynnissä seuraavissa Marimekko-myymälöissä:

Espoo (Tapiola, Kulttuuriaukio, Iso Omena, Sello),
Helsinki (Pohjoisesplanadi 33, Uudenmaankatu 13, Kamppi, Itis, Hakaniemen kauppahalli, Kirvesmiehenkatu 7),
Joensuu (Kauppakeskus Iso Myy, Siltakatu 10 B),
Jyväskylä (Torikulma, Asemakatu 12),
Lahti (Vesijärvenkatu 22),
Lempäälä (Ideapark),
Rovaniemi (Kauppakeskus Rinteenkulma, Koskikatu 25),
Tampere (Hämeenkatu 19, Koskikeskus),
Turku (Kauppakeskus Hansa, Aurakatu 10),
Vaasa (Hovioikeudenpuistikko 15) ja
Vantaa (Jumbo).


Elämän eri tuoksut

tunnetila: mietteliäs

Image and video hosting by TinyPic

Olen aikaisemmin ollut hyvin kaaviohin kangistunut hajuvesien suhteen. Kun löysin yhden hyvän tuoksun saatoin käyttää sitä viisi vuotta putkeen, ostaa aina samaa kun vanha loppui. Viime aikoina suhtautumiseni tuoksuihin on muuttunut. 

Minulla on aika hyvä tuoksumuisti, muistan siis tapahtumia tuoksujen avulla. Joskus raitiovaunussa istuessani tunnen nenässäni tutun tuoksun ja hetkessä muistan lukioaikaisen poikaystäväni. Viime aikoina olen halunnut käyttää tuota aistia hyväkseni ja olen pyrkinyt löytämään eri elämäntilanteille omat tuoksunsa.

Noin vuosi sitten olin kyllästynyt työhöni ja kaikkeen siihen kiireeseen ja stressiin mitä hektinen työilmapiiri minulle loi. Pidin kyllä työstäni, mutta suuret muutokset organisaatiossa jossa työskentelen alkoivat stressata niin paljon, että koko työ alkoi tuntua merkityksettömältä ja ahdistavalta. Juuri tuolloin sain H&M:n Versace -kampanjan kautta itselleni pullollisen Versacen uutuustuoksua Yellow Diamond. Aluksi epäröin käyttää tuoksua sillä se oli aika erilainen mitä normaalisti käyttämäni tuoksut, mutta hetken tuoksua testailtuani huomasin saavani intensiivisestä tuoksusta voimia arkeen. Tuoksun luksusvivahde toi myös minulle kaivattua hyvää oloa joten käytin tuoksua tyytyväisenä vuorotteluvapaan alkamiseen asti.

Image and video hosting by TinyPic

Kun vuorotteluvapaa alkoi, halusin maksimoida kropassa tuntuvan kevyen olon kevyellä ja raikkaalla tuoksulla. Otin käyttöön Cleanin suosikkituoksuni Shower Freshin ensin pienessä testipullossa ja lopulta ostin suuremman pullon jokapäiväiseen käyttöön. Tuoksua on jäljellä enää pieni tilkka ja se loppuu juuri sopivasti kun lähdemme reissuun.

Haluan muistaa syksyn New Yorkissa kokonaan omana ajanjaksonaan ja siksi päätinkin ostaa lentokentältä menomatkalla uuden tuoksun jota käytän vain tämän syksyn ajan. 30ml pullo riittää sopivasti kolmeksi kuukaudeksi ja kun tuoksu loppuu on aika palata kotiin. Tuoksuttelin kuukausi sitten laivalla uutuustuoksuja ja taisin löytää itselleni reissutuoksun. Palataan tuoksuun lähemmin jos löydän sen lentokentältä. Ja jos en löydä juuri tuota niin joku muu ajaa varmasti saman asian. Tärkeintä on että tuoksu miellyttää ja tuoksuu juuri siltä miltä haluan New Yorkin tuoksuvan mielessäni tulevaisuudessa.    
   

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kiitos juttutoiveista

tunnetila: kiitollinen

Kiitos kaikille juttutoiveita lähettäneille! Oli kiva huomata että ihan tavallinen elämä lähikauppoineen ja kahviloineen kiinnostaa blogini lukijoita. On ilahduttavaa, että blogiani lukevat järkevät ja maanläheiset ihmiset joita ei kiinnosta pelkästään shoppailu ja mitä ostoksia reissussa teen. Toki toivon löytäväni New Yorkista myös jotain kivaa ostettavaa ja luultavasti esittelenkin ostoksiani teille, mutta en ajattele noita kuukausia niinkään lomana (johon usein kuuluu hyväfiiliksinen lomashoppailu) vaan ajattelen että asun New Yorkissa hetken ja käyttäydyn siellä sen mukaan. Enhän Suomessakaan ostele joka viikko jotain uutta.

Arvoin kommentoineiden kesken teemaan sopivan Kaipaus-korun ja voittajaksi osui nimimerkki Mau. Onnea! Laitatko minulle sähköpostia (ninan.tunnetila(at)gmail.com) niin saan korun postiin. 

Kiitos vielä kaikille kommenttinsa jättäneille! Alan nyt kaivella kaapista talvitakkia esiin sillä tänään on ohjelmassa Flow ja nuoruusvuosieni suosikkiartisti Björk. Vaikka tällä hetkellä aurinko paistaa ja ulkona on lämmintä +18, niin illalla mennään taas alle kymmeneen asteeseen. Eihän tätä "kesää" voi kuin rakastaa...




lauantai 11. elokuuta 2012

Maailman suurin kenkäosasto

tunnetila: epäusko

Macy's tavaratalon kenkäosaston remontti valmistuu syyskuun alussa. Remontti maksoi 400 miljoonaa dollaria (!!!) ja sieltä löytyy 280 000 paria kenkiä. HÄH?!?! Kaksisataakahdeksankymmentätuhatta paria kenkiä!!! Ei tuota määrää voi oikein käsittää, ainakaan näin näkemättä. Hip hei Macy's, täältä tullaan heti parahiksi avajaisiin!

Kysymys kuuluukin, onko tuossa mitään järkeä? Itselle iskee jo muutenkin New Yorkissa aina runsauden pula enkä oikein osaa ostaa sieltä mitään kun vaihtoehtoja on liikaa. Yritä sitten valita kahdensadankahdeksankymmenentuhannen kenkäparin joukosta se yksi pari jonka haluat. Huh huh. Ei ole shoppailu helppoa ei...


Ps. Postausideoita New Yorkista voi ehdotella vielä huomiseen aamupäivään asti täällä!

perjantai 10. elokuuta 2012

Puts plank

tunnetila: testailua

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Oletteko kyllästyneet lotraamaan kynsilakanpoistoaineella? Itse en meinaa tulla noin stydien aineiden kanssa oikein toimeen. Kerran mm. sain kylppärin matosta hieman laikukkaan kun lorautin matolle vahingossa kynsilakanpoistoainetta ja matosta lähti värit. Vaikka kuinka yritän kallistaa poistoainepulloa sievästi vanulappua vasten lorahtaa ainetta vanulle aina liikaa. Eipä lorahda enää!

Löysin erinomaisen, pumppupulloon pakatun Oversan kynsilakanpoistoaineen heinäkuiselta Tallinnan reissultani. Oversa on pakattu pulloon, jossa on sama mekanismi kuin kynsihoitoloiden lakanpoistopulloissa. Vanulappu siis painetaan pullon päällä olevaa kumista pumppua vasten ja yhdellä pumppauksella saa vanuun juuri sopivan määrän poistoainetta. Voi jee miten näppärää! Ei enää pullojen kallisteluja tai liiallisia roiskauksia, tällä tekniikalla poistoainetta ei mene yhtään hukkaan ja tuote kestää pidempään.

Oman pulloni ostin Kaubamajasta ja se maksoi alle vitosen. Oversan omaa nettikauppaa tms. en onnistunut netistä löytämään, mutta ainakin (Saksan) Amazon näyttää myyvän ko. tuotetta. Tuote poistaa lakat hyvin eikä tuoksukaan ole poistoaineiden pahimmasta päästä. Tykkään myös siitä hieman ylellisestä fiiliksestä minkä kauneushoitolamainen pullo tuo itselle.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Sisustamisesta

tunnetila: pohdiskelu

Image and video hosting by TinyPic

En ole tainnut aiemmin kirjoitella blogissani sisustamisesta. Suurin syy taitaa olla se, että en ole kohta kymmeneen vuoteen uhrannut montakaan ajatusta sisustamiselle. Ostin opiskeluaikoinani silloiseen kotiini huonekaluja jotka kulkevat mukana edelleen ja pidän niistä yhä. Kun muutimme yhteen mieheni kanssa toimme yhteiseen kotiin molemmat omat tavaramme ja huomasimme niiden sopivan tyylillisesti mukavasti yhteen. Uusia tavaroita ei tullut hankittua silloinkaan. (Hankimme muuton yhteydessä ainoastaan uuden sängyn sillä oma sänkyni oli 120cm kapea ja miehen futon oli niin kova etten pystynyt nukkumaan siinä.) Kotimme koostuu siis molempien vanhoista ja sekalaisista huonekaluista, mutta viihdymme tuossa "ei niin harmonisessa" ympäristössä enkä ainakaan itse kaipaa suurempaa muutosta.

En edes muista milloin olen viimeksi hankkinut kotiin yhtään sisustuselementtiä, astiaa, pyyhettä tai vuodevaatteita. Aika monta vuotta siitä taitaa olla. (Kotonani on toki aina leikkokukkia ja tykkään polttaa kynttilöitä ja ostan niitä lisää kun vanhat on poltettu loppuun, mutta ajattelen nuo kulutushyödykkeinä samalla tavalla kuin vaikkapa käytössä kuluvat tiskirätit.) Kaikkea on jo tarpeeksi ja periaatteeni on hankkia uutta vasta sitten kun lakana hiutuu vuosien käytöstä puhki tai joku tavara menee rikki. En jaksa katsella ympärilläni turhaa roinaa tai tavaroita joilla ei ole funktiota jokapäiväisessä elämässä. Viime viikolla tein kuitenkin pienen heräteostoksen josta sain sysäyksen blogini (ehkä) ensimmäiselle sisustuspostaukselle.   

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Matkustin Tampereelle viime lauantaina ja pääsin parahiksi osallistumaan mielestäni Tampereen kivoimman sisustusliikkeen Desing Boulevardin avajaisiin. Ennen Aleksanterinkadulla sijainnut Design Boulevard siirtyi suurempiin tiloihin Hatanpään valtatielle (Hatanpään valtatie 6, Koskikeskusta vastapäätä) ja lauantai-iltana juhlittiin uusiin liiketiloihin siirtymistä. Ihmispaljoudesta huolimatta sain nappailtua liikkeestä muutamia kuvia ja ehdin myös ihastella kauniin värikästä esillepanoa ja tutkailla monimuotoisia käyttöesineitä. En ota kovin mielelläni kotiini koriste-esineitä ilman käyttöfunktiota. Siksi onkin ihanaa, että nykyään käyttöesineissä yhdistyy käytännöllisyys ja visualisuus. 

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Liikettä kierrellessäni silmäni osuivat neon oranssina loistavaan HAYn pieneen teräksiseen vatiin (Kaleido XS) ja yllätyksekseni ihastuin siihen niin paljon että lähes harkitsematta ostin sen itselleni. Googlailin vielä samana iltana Kaleidon perään ja sain selville että sarjaan kuuluu eri muotoisia vateja useissa väreissä. Päätin sillä sekunnilla piristää elämääni (tai ainakin kattauksiani) hankkimalla vateja kaikissa väreissä ja eri kokoisina. Ainut tylsä juttu vadeissa on se, ettei niitä oikeasti ole tarkoitettu käytettäväksi ruokien tarjoiluastioina vaan vaikkapa esimerkiksi työpisteissä pikkutavaran säilytykseen. Kosteita ruokia vatien pinnoite ei kuulema kestä. Aika tylsää. Näin nämä astiat mielessäni nimittäin jo valkoisen Teeman kaverina ruokapöydässä erilaisia juustoja, hedelmiä ja vaikkapa oliiveja ja muuta pikkusuolaista notkuen. Yhtä kaikki, tykkään räikeästä neon oranssista pikkuvadista kovasti ja aion hankkia lisää vateja pikku hiljaa. 

Mikä on Teidän suhtautumisenne sisustamiseen? Oletteko intohimoisia sisustajia, luetteko säännöllisesti sisustusblogeja ja/tai sisustuslehtiä? Tunnen itseni usein todella, todella oudoksi (naispuoliseksi henkilöksi) kun en "harrasta" sisustamista. Sisustaminen tuntuu olevan suurimmalle osalle ystävistäni intohimon kohde ja moni onkin kummissaan kun en tilaa sisustuslehtiä tai en jaksa käydä asuntomessuilla hakemassa inspiraatiota. Voi olla että sisustusbuumi iskee minuunkin vielä joskus, mutta tällä hetkellä viihdyn kodissani juuri sellaisena kuin se on, epätäydellisenä ja viimeistelemättömänä, meidän näköisenämme ilman muualta tullutta inspiraatiota.