Väritön pohja

tunnetila: tehty huomio

Minua on jo pitkään vaivannut vaatetylsistyminen. En juuri kauppoja kierrellyt viime syksyn aikana (paitsi ulkomailla ja matkoiltakin tein pääasiassa tylsiä perushankintoja), Suomessa ei huvittanut. Niinä harvoina kertoina kun kauppoihin eksyin en nähnyt niissä mitään jota minulla ei jo olisi tai joka olisi muuten minua kiinnostanut. Berliinistä löysin vihdoin uuden lompakon mutta muuten ostossaldo jäi sieltäkin pariin t-paitaan vaikka alet olivat parhaimmillaan.

Olen vaellellut vaateliikkeiden pursuilevien rekkien välissä löytämättä mitään. En ole oikein tiennyt edes mitä haen. Musta on tuntunut liian mustalle, värilliset vaatteet liian värillisille. Ainoastaan harmaat, nudet ja vaalean ruskeat ovat näyttäneet kiinnostaville mutta varsinkin harmaata vaatekaapissani on jo tarpeeksi. Pari päivää sitten tein kuitenkin ale-löydön josta innostuin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

mekko Mango (hihat ja mekon yläosassa sifonkia),
medaljonki second hand, balleriinat Calvin Klein (ne jotka kilisevät kävellessä)

Stockan naistenvaateosastolla on ollut hetken, olisiko vajaan vuoden verran, Mango shop. Vaatteet ovat tuolla kiinnostavammin esillä kuin Mangon omissa liikkeissä ja valikoimakin on hieman erilainen. Samalla hetkellä kun huomasin ale-rekillä roikkuvan hennon ruskean (väri hazelnut) mekon tiesin mitä olin vaatteelta kaivannut jo pitkään. Olen halunnut löytää vaatteen joka on kuin väritön pohja, blanc canvas, josta saa asustamalla lähes mitä vaan, mutta jota voi käyttää myös sellaisenaan.

Ihoni on niin vaalea ettei "värittömät värit" pääse ylläni oikeuksiinsa eivätkä imartele jo muutenkin kalpeaa kantajaansa, mutta silti mekon värimaailma, tai sen värittömyys, viehätti minua niin paljon että ostin mekon. Eläköön rajattomat asustusmahdollisuudet!