tunnetila: pohdiskelu
Ekohenkinen työkaverini kertoi ostaneensa turkin. Hän varmaan huomasi hämmästyksen katseessani sillä hän alkoi heti kertoa:
"Ystävälläni on luomutila jossa on myös lampaita. Lampaat saavat olla vapaina koko elämänsä ja niitä hoidetaan hyvin. Vaikka omistajat pitävät kovasti eläimistään, niin jotta tila tuottaisi on myös eläimistä joskus luovuttava ja tällä kertaa mm. Agnes -neiti laitettiin lihoiksi. Vaikka Agnes on nyt joukosta poissa sen liha ruokkii paljon nälkäisiä suita ja turkki lämmittää minua elämäni loppuun asti. Näin Agnes on aina läsnä!"
Tarina kuulosti minusta ensin kivalle, sen jälkeen alkoi ällöttää. Pukeutua nyt johonkin jolla on ollut nimi! Kuten eräs vegaaniystäväni joskus totesi "En syö mitään millä joskus on ollut äiti."
Mitäs sanotte? Voisitteko pukeutua ystävästänne Agnesista tehtyyn turkkiin? Olen aina ollut turkisvastainen. En ole koskaan pitänyt edes tekoturkiksista ennen viime talven liiviostosta josta kyllä, pakko myöntää, tykkään tosi paljon. Kirppisturkit tai esim. mummolta perityt turkisvaatteet ovat siinä ja siinä, en tiedä haluaisinko käyttää sellaisiakaan. Mutta entäs luomuturkki hyvän elämän eläneestä lampaasta? Juuri nyt en tiedä yhtään mitä mieltä olla.
Nämä jutut ovat aika vaikeita. Toisaalta miten lampaan tai muun eläimen turkki eroaa jonkin toisen eläimen (tai lampaankin) nahasta. Ja miten turkisvastainen ihminen saattaa silti syödä lihaa. jne.. Minun mielestäni ystäväsi perustelu kuulosti aika järkevältä. Kuten ymmärrän myös kaatoluvalla tapettujen eläinten turkisten hyötykäytön. Mutta niin... Agnesin turkki saattaa herättää epämiellyttäviä tuntemuksia, mutta eikö se ole aika humaania ja lohdullista verrattuna johonkin tehotuotettuun lihaan tai tarhattuun turkikseen. Mielummin vetäisin päälle Agnes turkin kuin tarhassa kasvatetun minkkiturkin. Itse olen kyllä sitä mieltä, että kun meillä tuota lihantuotantoa kuitenkin on (optimaalisessa tilanteessa tietysti juuri pientilalla kasvatettua luomua), on järkevää käyttää eläimestä kaikki osat oli se sitten lihaa, sisäelimiä, turkista tai nahkaa. Ja jos ei tätä puolta pysty kestämään, niin aina voi jättää lihat syömättä ja nahat/turkikset ostamatta:)
VastaaPoistaMä olen itse pehmentynyt tosi paljon aiemmasta, olin aiemmin kasvissyöjä, mutta nyt syön satunnaisesti kalaa, kanaa ja riistaa. No okei, tuo kana ei välttämättä ole se kaikista ekologisin, eikä kala, mutta riista on taas jees!
VastaaPoistaSamoin suhtaudun myös siihen kuolleiden eläinten hyödyntämiseen. Turkki Agnesista kuulostaa hyväksyttävältä, turkki tarhaminkistä missään nimessä ei! Voisin siis kuvitella pukeutuvani johonkin Agnes tai riistaeläinturkkiin :) Mutta tiedän, etten niin koskaan tule tekemään, sillä turkikset ovat oikeasti tosi ällön tuntuisia! Joskus kirppiksillä kun tulee turkiksia vastaan, niin niiden hiplaaminen on aina yhtä ällö kokemus :( Ja loppupeleissä en sitten tiedä, iskisikö mullekin raja vastaan siinä, että kannan ylläni kuollutta eläintä. Jotenkin se seikka konkretisoituu turkiksissa, en koe samanlaisia tuntemuksia nahkatakkien tai nahkakenkien suhteen, vaikk ihan yhtälailla nekin on eläimestä tehtyjä! :O
Lillukka sai mummilta maanantaina lammaskarvan. Minua vähän ällötti se, mutta toisaalta tiedän, mistä karva on tullut ja että on elänyt hyvän elämän. Nyt en vaan tiedä, mihin sen karvan pistän.
VastaaPoistaVoisin. Jos kyseessä olisi koko elämänsä vapaasti laitumella ruohoa syönyt Agnes, jonka liha syödään ja sivutuotteena tulee nahkaa/turkki, niin itselläni ei ainakaan omatunto soimaisi. Eri asia sitten, kuinka kukin kokee eläinten syömisen, itselleni se on ok niin kauan kuin eläimet eivät ole elämänsä aikana joutuneet kärsimään. Jos olisi pakko pukeutua turkkiin, haluaisin kaikkein mieluiten vaatteeni tehtävän jostain riistaeläimestä.
VastaaPoistatottakai Agneksen turkki ja nahka pitää käyttää hyödyksi, se vasta tuhlausta olisi jos ei käytettäisi. Minunkin sisäelimeni tms. käyttökelpoisen saa aivan vapaasti laittaa kiertoon kuolemani jälkeen, ei tule ikävä. Kunhan olen ensin saanut elää vapaan ja villin elämän :D
VastaaPoistaKiitos kaikille kommenteista. En vieläkään tiedä mitä ajatella. :)
VastaaPoistaVaikken syö lihaa, niin käytän silti nahkatuotteita. Miksi? Nahkatuotteet kestävät käytössä paremmin kuin keinonahkaiset, ovat miellyttävämpiä ja hengittävämpiä kuin keinonahkaiset ja nahkatuotteet usein vain paranevat käytössä. Myös niiden jälleenmyyntiarvo on parempi kuin keinonahkaisten.
Kuitenkin tuo turkisten maailma on minusta jotenkin hyvin kaukana. Ehkä minulla on sama syy kuin Salkalla, en pidä siitä miltä ne tuntuvat. Kun mummoni kuoli löytyi hänen vaatekaapistaan kaksi turkkia, molemmat erittäin hyväkuntoisia ja arvokkaita. Minulle tarjottiin niitä muistoksi mummostani mutten halunnut ottaa niitä. Sovitin kyllä niitä päälleni mutta ei, ne vain eivät olleet minun juttuni.
Luulen, että minua myös hävettäisi kulkea turkki päällä. :)
Nämä asiat ovat tietysti hyvin mutkikkaita ja henkilökohtaisia, usein vaikeitakin käsitellä.
VastaaPoistaItse en hyväksy eläinrääkkäystä enkä muuta eläinten kaltoin kohtelua. Syön silti lihaa ja käytän nahkatuotteita, turkiksiakin (mutta tällä hetkellä vain vintagea). Uutta, tarhatuista tai julmalla tavalla tapetuista eläimistä valmistettua turkkia en ostaisi. Mutta voisin ostaa turkin joka on tehty luvalla asianmukaisesti metsästetystä villistä eläimestä tai luomuna kasvatetusta eläimestä.
Suomessa lampaita kasvatetaan pääasiassa villan ja lihan vuoksi. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Minusta on vain järkevää että Agnesistakin käytettiin lihan lisäksi myös se nahka/turkis eikä se mennyt hukkaan. En ymmärrä miksi lampaan turkis olisi jotenkin ällöttävämpi kuin saman lampaan karvattomasta nahasta valmistetut kengät. Sama materiaali, erilainen käsittely. Tekeekö se karva siitä jotenkin konkreettisempaa että tämä on nyt sitten eläimestä otettu?
Jos eläin on saanut elää lajityypillistä ja onnellista elämää ja myös saanut kuolla kivuttomasti ja nopeasti niin eikö se ole vain kunnianosoitus sitä eläintä kohtaan että siitä käytetään mahdollisimman tarkkaan kaikki mitä hyväksi voidaan käyttää, sen sijaan että otettaisiin vain se kaikkein arvokkain pieni lihaköntti ja heitettäisiin loput menemään?
Rhia: Samoja asioita pyörittelen päässäni minäkin. Toisaalta, mutta sitten taas toisaalta. On hyvä että tuote (tässä tapauksessa eläin) hyödynnetään kokonaan, mutta ehkä juuri tuo konkretia (pehmoinen ja pörröinen eläin on aina kivempi elävänä) tuo siihen sen elementin joka tökkii. Mutta JOS turkki on hankittava, niin luomulammas on siihen varmasti parhaita vaihtoehtoja!
VastaaPoista