ylempi kuvasarja: 1. mekko DAY Birger & Mikkelsen, 2. toppi Cubus, shortsit H&M, 3. haalari Pieces
alemmat kuvat: 1. mekko ja pusero H&M, 2. toppi Zara, 3. pusero Monki, shortsit aina samat H&M
Sri Lankan matkan asukuvia selatessani en voi kuin nauraa. Kyllä on taas Nina ollut niin värikäs pukeutuja että! Onneksi Sri Lankan upea luonto oli värikylläinen, muuten melkein luulisi kuvien olevan mustavalkoisia.
Päivien kuumuudessa vaatevalinnat keskittyivät liehuviin ja keveisiin luonnonmateriaaleihin (puuvilla ja pellava), illalla saattoi pukeutua vähän pidempiin helmoihin ja hihoihin vaikka lämpötila ei koskaan laskenutkaan kovin paljon. Pitkät helmat suojasivat (OFFin kera) hyttysiltä ja muilta lentäviltä öttiäisiltä jotka illan pimetessä tulivat esiin koloistaan.
Kuvissa esiintyvät varvastossut ja mustat espadrillokset tuli tuolla reissulla käveltyä loppuun ja ne jäivätkin hotellin roskakoriin. Otan aina reissuille mukaan kenkiä ja vaatteita jotka vetelevät viimeisiään. Ne voi sitten hyvillä mielin jättää matkakohteeseen ja näin saa laukkuun lisää tilaa tuliaisille. Tai jos laukku sattuu matkalla katoamaan niin menetettyjen vaatteiden kohtalo ei harmita niin paljon kun laukussa ei ole mitään uutta ja/tai arvokasta.
Kuvista näkee muuten hyvin missä vaiheessa lomaa kuvat on otettu. Rusketus on joka kuvassa vähän erilainen ja viimeisen illan (vasemmalla alhaalla) kuva erottuu selvästi joukosta. Olin yhden päivän tosi ruskea, sen jälkeen muutuin takaisin vaaleaksi. Sain koko loman ajan osakseni paikallisilta ihon silittelyä ja kalpeuteni ihailemista. Silloinkin valkoisuuttani ihailtiin kun olin omasta mielestäni ruskettunut. Yritin siinä sitten selittää että minähän olen nyt ruskea ja sain osakseni vain hersyvän naurun. Niinpä niin, riippuu aina siitä mihin vertaa.
Päivien kuumuudessa vaatevalinnat keskittyivät liehuviin ja keveisiin luonnonmateriaaleihin (puuvilla ja pellava), illalla saattoi pukeutua vähän pidempiin helmoihin ja hihoihin vaikka lämpötila ei koskaan laskenutkaan kovin paljon. Pitkät helmat suojasivat (OFFin kera) hyttysiltä ja muilta lentäviltä öttiäisiltä jotka illan pimetessä tulivat esiin koloistaan.
Kuvissa esiintyvät varvastossut ja mustat espadrillokset tuli tuolla reissulla käveltyä loppuun ja ne jäivätkin hotellin roskakoriin. Otan aina reissuille mukaan kenkiä ja vaatteita jotka vetelevät viimeisiään. Ne voi sitten hyvillä mielin jättää matkakohteeseen ja näin saa laukkuun lisää tilaa tuliaisille. Tai jos laukku sattuu matkalla katoamaan niin menetettyjen vaatteiden kohtalo ei harmita niin paljon kun laukussa ei ole mitään uutta ja/tai arvokasta.
Kuvista näkee muuten hyvin missä vaiheessa lomaa kuvat on otettu. Rusketus on joka kuvassa vähän erilainen ja viimeisen illan (vasemmalla alhaalla) kuva erottuu selvästi joukosta. Olin yhden päivän tosi ruskea, sen jälkeen muutuin takaisin vaaleaksi. Sain koko loman ajan osakseni paikallisilta ihon silittelyä ja kalpeuteni ihailemista. Silloinkin valkoisuuttani ihailtiin kun olin omasta mielestäni ruskettunut. Yritin siinä sitten selittää että minähän olen nyt ruskea ja sain osakseni vain hersyvän naurun. Niinpä niin, riippuu aina siitä mihin vertaa.
Hienoja ja käytännöllisiä loma-asuja, vähän vihreääkin väriä :)
VastaaPoistaAi että kun tulee kaukokaipuu kuviasi katsellessa ja postauksiasi lukiessa...
HeidiV: Vihreä ei taida olla kuin nurmikossa ja puissa, kaikki vaatteet on mustavalkoisia tai mustia tai valkoisia. :)
VastaaPoistaArvaas mitä? Mullakin on kaukokaipuu vaikka just tultiin kotiin. Matkustuskuumeeseen ei auta lääkkeeksi matkustelu. Sitä jää vain entistä pahemmin koukkuun. :)
Katos joo, se haalari oli mustavalkoinen, katsoin värisokeana, että vihreä ;)
VastaaPoistaHeidiV: Arvelinkin että katsoit tuon haalarin olevan vihreä. Noooo, ei se haittaa. Olisin vain yllättänyt itseni positiivisesti jos olisin pukeutunut vihreään. :)
VastaaPoista