tunnetila: testausta
Kylppärin korissa on asustellut muutaman viikon uusi pariskunta. Lumenelta saatu kosteuttava puhdistusvoide ja saman sarjan kasvovesi. Tykkään kasvovedestä ja sen koostumuksesta kovasti. Kasvovesi on hieman paksumpaa mitä kasvovedet yleensä. Se selvästi kosteuttaa ja rauhoittaa ihoa puhdistuksen jälkeen. Myös tuotteen tuoksu on miellyttävä. Kosteuttava puhdistusvoide taas ei harmikseni oikein sovi iholleni. Kasvojeni ihon herkin kohta, leuka ja suun ympärys, ovat saaneet riesakseen kutiavaa ihottumaa enkä keksi mitään muuta ihottuman aiheuttajaa kuin uusi putsari. Onneksi kasvovesi rauhoittaa puhdistuksen jälkeen tullutta punoitusta ja laikkuja.
Aika erikoista (ja tylsää) että saman sarjan toinen tuote on iholleni oikein sopiva, toinen taas saa ihoni kiukuttelemaan. Olisi kiva tietää mistä moinen johtuu.
Etsin taannoin kasvojeni herkälle iholle sopivaa puhdistusainetta ja viimeisin löytöni, L'occitanen manteli-omenaöljy kohteli ihoani täydellisesti. Ihoni oli loistavassa kunnossa niin kauan kuin tuo putsari käytössäni kesti. Purkki loppui ja samaan aikaan koko sarjan valmistus lopetettiin. Olen penkonut netin ympäriinsä löytääkseni jostain lisää tuota ihanan lempeää tuotetta ja hetki sitten huomasin, että Jenkkien L'occitanen verkkokaupassa sitä vielä olisi saatavilla muutama pullo, ja kaiken lisäksi tarjouksessa kun sarjan viimeisistä tuotteista halutaan päästä eroon. Maailman ärsyttävintä etteivät he toimita tuotteita Suomeen. Mikä huutava vääryys! Olen menossa New Yorkiin seuraavan kerran vasta ensi syksynä enkä usko että öljyä on enää vuoden päästä jäljellä. Nyyh!
Uusi puhdistusratkaisu olisi kiva löytää pian, sillä kutiseva leukani alkaa huoneilman kuivuessa ja lämpötilan laskiessa kutista entisestään. Luulen, että öljymäiset putsarit sopivat iholleni parhaiten joten nyt alkaa sellaisen metsästys! Vinkkejä otetaan vastaan.
tunnetila: iloSain viikonloppuna luokseni odotetun vieraan. Ystäväni Tampereelta piipahti kylään pariksi päiväksi. En ole käynyt varmaan pariin kuukauteen (??) kiertelemässä keskustassa joten olin shoppailureissustamme ihan yhtä innoissani kuin hänkin. Koimme mm. kivan yllätyksen kun huomasimme Promodin avanneen liikkeen City Centeriin. Ystäväni löysi liikkeestä neuleen ja farkut, minua jäi kaivelemaan sievä hame jota on pakko käydä sovittamassa joku päivä.
Promodin lisäksi City Center oli uudistunut muutenkin. Taloon oli ilmestynyt muitakin uusia liikkeitä, mm. Fazerin kahvila ja miljöö oli sisältä yllättävän siisti ja viihtyisä. City Centerin remontti on kestänyt jo monta vuotta ja pelkästään sen läpi kävely on ollut rakennustyömaan keskellä epämieluisaa. Muutostyöt alkavat nähtävästi nyt tuottaa tulosta ja luulen lopputuloksen olevan onnistunut.
Kluuvin FilippaK:sta löysin kauniin neuleen, oma kokoni oli kuitenkin harmikseni loppu. Ivana Helsingin liike oli valitettavasti kiinni sunnuntaisin, muuten olisin käynyt siellä ehdottomasti. Muita vierailun arvoisia liikkeitä Kluuvissa on mm. Inglot ja 2or+byYAT. Avaruutta ja tilaa uudistuneessa kauppakeskuksessa on yllin kyllin, toivottavasti ihmiset ottavat muutoksen ilolla vastaan ja laajentavat shoppailureittiään Kluuviin asti.
Takana kaksi päivää kaupungilla kiertelyä, saaliina myssy Zarasta. Ostossaldolla en siis voi kehuskella, mutta onneksi pelkkä kauppojen kiertely ja uusien juttujen katselu hyvässä seurassa on mukavaa! Onko ostosreissunne ainoastaan silloin onnistunut kun löydätte paljon kivaa ostettavaa? Saatteko pelkästä kiertelystä hyvää mieltä vai turhauttaako tulla kotiin ostosreissulta ilman saalista?
tunnetila: epätietoisuusMinulla on uudet ihanat hiukset. On ollut jo viikon. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä nähnyt tai huomannut niitä. Jep, hiukseni ovat olleet koko viikon samanlaisella suttunutturalla mitä yleensäkin pidän joka päivä. Auttakaa! Haluaisin nauttia kauniista kutreista (auki ja kiharalla) niin kauan kun voin.
Mikä muotoiluvehje (hahahaaaa mikä sana!) minun kannattaisi hankkia? Suoristusrauta kuulostaa monimutkaiselta (voin lyödä vetoa etten osaisi tehdä sillä kiharoita), kuulopuheiden perusteella paras merkki GHD taas kuulostaa tolkuttoman kalliilta siihen nähden että laitan luultavasti kiharaa kuontalooni kaksi kertaa vuodessa. Joku joskus kehui keraamista puikkoa, Remingtonin Pearl Wandia, ja kävin äsken tutkailemassa netissä siitä tarkempia tietoja. Tuon hinta kuulostaa budjettiini sopivalta ja käyttökin on varmaan näppärämpää kuin juuri oikean kulman valitseminen ja hallitseminen muotoiluraudan kanssa.
Onko kenelläkään kokemusta Pearl Wandista tai muita suosituksia? Haluaisin hankkia jonkun kihartimen jo tulevana viikonloppuna eli vinkkejä otetaan pikaisesti vastaan. Huomioithan vinkkejä antaessasi, että vehkeen tulee soveltua tumpelolle joka suuremmalla todennäköisyydellä saa aikaan palovammoja päänahkaansa kuin kaunista kiharapilveä. Kiitos vinkeistä ystävät!
tunnetila: ilo
Suurin osa Teistä varmaan huomasi tänään upean uutisen: Heikki Salonen nimitettiin italialaisen Dieselin naistenvaatemalliston pääsuunnittelijaksi. Mikä hieno uutinen, onnea Heikki!
Olen seurannut Heikki Salosen uraa pitkään, jo opiskeluaikojen (TaiK) muotinäytöksistä asti. Taisi olla vuosi 2004 kun Heikin sekä muiden samalla vuosikurssilla opiskelleiden kurssilaisten töitä oli esillä silloisilla Vatevan muotimessuilla TaiKin osastolla. Yksi Heikin asuista viehätti minua suunnattomasti ja pyörin asun ympärillä huomattavan pitkään. Mekko oli kaunis ja kiinnostavalla tavalla erikoinen. Siinä yhdisteltiin ennakkoluulottomasti erilaisia elementtejä (mm. nahkaa ja paksua villakangasta ohuempaan pliseerattuun ja laskeutuvaan alaosaan) ja leikittiin mielenkiintoisilla leikkauksilla. Kehuin asua messuilla mukana olleelle miehelleni ja harmittelin miksei asua ole tuotannossa. On kurjaa ihastua uniikkeihin vaatteisiin sillä yleensä nuo käsin ommellut mallikappaleet jäävät sellaisenaan suunnittelijoiden omiin arkistoihin.
Mekko painui hiljalleen mielestäni unholaan, kunnes seuraavana jouluna muistutti olemassaolostaan hyvin erikoisella tavalla. Kyseinen mekko nimittäin paljastui joululahjapaketistani! Mieheni oli muistanut messuilla virinneen mekkoihastukseni ja päätti hankkia mekon minulle joululahjaksi. Hetken mieheni oli kuulema joutunut Heikkiä jututtamaan ennen kuin hän oli suostunut luopumaan asusta, mutta olen edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen, hyvin iloinen että Heikki luovutti asun minulle. Olen käyttänyt mekkoa useissa tilaisuuksissa ja joka kerta siihen pukeutuminen tuntuu yhtä hienolta! Vaikka vaatekaapistani löytyy Chanelia, Marc Jacobsia ja Alexander McQueenia, niin luulen silti että tämä Heikki Salosen opiskeluaikoina suunnittelema ja käsin ompelema mekko on vaatekaappini kallein aarre. Myös tunnearvo maailman yllättävimmällä ja parhaalla joululahjalla on määrittelemättömän suuri!
tunnetila: pohdiskelu
sifonkipusero Zara, alusmekko DAY Birger & Mikkelsen,
hame Alexander McQueen, kengät Vagabond
Olen pohdiskellut designer-kopioita viime päivinä muutenkin useampaan otteeseen. Ihastuin nimittäin vuosi sitten erääseen Celinen laukkuun ja harkitsin jopa pennosteni uhraamista tuohon ihanuuteen. Laukussa oli kuitenkin yksi "vika". Malli oli kädessäkannettava ja minä tykkään käyttää olkalaukkuja, joten sen hankinta jäi vain haaveilujen tasolle. Nyt olen löytänyt lähes samanlaisen laukun pidemmillä hihnoilla ja haluaisin tosi tosi paljon ostaa sen. Laukku on kuitenkin selkeästi Celine-kopio enkä tiedä voisinko elää sen tiedon kanssa.
Laukku näyttää siis hyvin samalta kuin esikuvansa mutta bonuksena siinä on omiin tarpeisiini paremman pituiset hihnat. Eli lähes samanlainen mutta jopa parempi, jos näin voi ajatella. Olen kamppaillut kovasti itseni kanssa ja kaiken pähkäilyn jälkeen luulen kallistuvani, kaikesta huolimatta, laukun ostamisen kannalle.
Mitä mieltä Te olette kopioista? Tuotteet eivät siis ole "feikkejä" sillä ne eivät edes yritä olla aitoja chaneleita tai vuittoneita, mutta suorat kopiot, ovatko ne Teistä arveluttavia vai tuovatko ne vain muotitalojen luksustuotteet lähemmäs tavallista kuluttajaa ?
