tiistai 1. maaliskuuta 2011

Sängystä

tunnetila: kipee

Minulta on kolmen vuoden bloggailun aikana pyydetty useita kertoja postausta jossa esittelen kotini. En ole asiasta juurikaan innostunut mutta nyt kun makoilen sängyn pohjalla alkavassa flunssassa niin nappasin peilin kautta kuvan makuuhuoneestamme. Tässä jotain siitä mitä sängystä juuri nyt näkyy. Kuva otettu vaatekaapin peililiukuovien kautta.

Image and video hosting by TinyPic

Makuuhuoneen vasemmalla seinustalla on siis vaatekaappi jossa on peililiukuovet (sekä epämääräinen kokoelma laatikkoa, treenikassia ja joogamattoa, köh, miten niin mies aina sanoo että tavarani valloittavat jokaisen nurkan...). Huoneen ensimmäisen ikkunan alla, sängyn jalkopäässä, on puusepän tekemät työpöytä ja työtuoli sekä suvussani kulkeva piianpeili. Piianpeilin päällä on käyttökoruja laatikoissaan sekä pöydällä on tietysti muuta epämääräistä roinaa (mistä sitä aina kertyy?).

Työpöydän oikealla puolella, makuuhuoneen suuren ikkunan alla on viherkasveja ja huutokaupasta löytynyt 50-luvun pikkuruinen tupakkasohva. Nyt kun olen vallannut sängyn käyttööni niin pienellä sohvalla odottavat pedatun sängyn päälle kuuluvat tyynyt. (Heh, bongaa kuvasta myös kamera. :) )

Huonekalumme on joko löydetty huutokaupoista/antiikkiliikkeistä tai ovat puusepän tekemiä. Ainut kaupasta uutena ostettu kalusteemme on sänky joka on myös viimeisin hankintamme, hankinnasta on aikaa viisi vuotta. Pyrin noudattamaan kaikissa hankinnoissa kestävän kehityksen periaatetta, oli kyse sitten huonekaluista, vuodevaatteista tai vaatteista. Kestävää ja pestävää, arvonsa säilyttävää (jos kyllästyn niin tuotteen voi myydä eteenpäin eikä sitä heitetä roskiin) ja ajatonta. Yhdistän surutta uudempaa muotoilua vanhoihin aarteisiin.


Ps. Jos joku näki postauksen aiemmin tänään enemmillä kuvilla ja lähemmillä yksityiskohdilla myönnän jälkeenpäin karsineeni postausta. Koti on minulle nähtävästi yllättävän intiimi aihe enkä halua julkaista siitä tarkkoja kuvia netissä. Aika jännä juttu, höpöttelenhän täällä esim. stressin aiheuttamista näppylöistä. :) Jos teillä on blogi, onko joku aihe teille liian intiimi? Tai jos teillä ei ole blogia mutta JOS olisi niin mitä luulette, kirjoittaisitteko blogissanne kaikesta?


5 kommenttia:

  1. Olen usein miettinyt asiaa ja tullut siihen tuloskeen, että jos kirjoittaisin blogia, en esittelisi kotiani kuin korkeintaan muutaman yksityiskohdan verran. Ymmärrän siis hyvin niitä bloggaajia, jotka kokevat kotinsa liian intiimiksi esiteltäväksi suurelle yleisölle. Samalla se on säälikin, koska asuntopostaukset ovat ihania ja niistä saa yleensä jotain inspiraatiota omaankin kotiin.

    VastaaPoista
  2. Olga: Jännä miten koti on niin intiimi asia ettei sitä halua jakaa kaikkien kanssa. Mutta kiva että ainakin sinä ymmärrät miksi ja kunnioitat päätöstäni. :)

    VastaaPoista
  3. Jee, kiitos! Teillä on just niin vähän tavaraa, kuin olin kuvitellutkin.;D Ihanat tummat lattiat ja näyttää valoisalta kodilta. Lisää tällaisia!

    Mä en oikein tiedä, mikä olis liian intiimiä paitsi alastonkuvat. Tietty jos paljastaisi jotain syvimpiä tuntojaan eikä sais mitään vastakaikua, saattais olla aika paljas olo.

    VastaaPoista
  4. AnneVee: Heh, tää postaus oli vähän niinku omistettu sulle. :)

    VastaaPoista