Minulle ominainen musta-valkoinen asu muuttui ihan uudennäköiseksi kun keksin aamulla kietaista vyötärölle punaisen vyön. Vyö on ostettu monta vuotta sitten Pariisista eräästä vintage liikkeestä. Satuin liikkeeseen juuri parahiksi kun sinne saapui tavaraa Versacen näytöksestä. Vaatteita butiikinpitäjä ei laittanut myyntiin ennen kun oli tarkistanut niiden kunnon ja hinnoitellut ne järkevästi, mutta asustepussia pääsin onneksi penkomaan heti.
pusero Marimekko, vyö Versace,
hame Antti Asplund, balleriinat Bronx
Asustepussi oli täynnä aarteita mutta valitettavasti rouva butiikinpitäjä oli perillä hinnoista ja jokainen 250€ maksanut huivi oli minulle liikaa (silti noin 70% edullisempia kuin oikea myyntihinta). Raaskin ostaa ainoastaan kuvien punaisen nahkavyön johon jostain syystä tykästyin, muut aarteet jätin muille. Voi että olen jälkeenpäin harmitellut miksen ostanut silloin kaikkea mitä halusin, mukana kassissa kun oli myös upeita koruja. Oli lähes "kerran elämässä" mahdollisuus mutta pelkäsin matkabudjetin menevän ylenmääräisestä shoppailusta täysin raiteiltaan. Ja olisihan se mennyt, mutta omistaisin nyt monia upeita juttuja joista olisi ollut iloa jo vuosiksi ja vielä vuosiksi eteenpäin.
Osaatteko te tarttua hetkeen ja käyttää tilaisuudet hyväksenne, ajatella että kerran se vain kirpaisee? Vai oletteko kenties samanlaisia kuin minä ja nuukuus iskee väärällä hetkellä ja jälkeenpäin kaduttaa?
Osaatteko te tarttua hetkeen ja käyttää tilaisuudet hyväksenne, ajatella että kerran se vain kirpaisee? Vai oletteko kenties samanlaisia kuin minä ja nuukuus iskee väärällä hetkellä ja jälkeenpäin kaduttaa?
Mulle iskee aina nuukuus ja sitten jälkeenpäin harmittaa. Tosin enpä minä vielä ole koskaan ihan tuon tason apajille päässyt.
VastaaPoistaMinusta tuo punainen raikastaa kivasti ton asukokonaisuuden, joka on kyllä kiva ilmankin, mut himpun verran vielä kivempi piristävällä vyöllä.
Rhia: Voi että mua harmittaa olla tällainen nuukailija. Tuo oli niin mieletön tilaisuus että muistelen sitä vieläkin kaiholla vaikka aikaa tapahtuneesta on jo tosi monta vuotta. :)
VastaaPoistaJa kiitos, asu oli kyllä kiva ilman vyötäkin, mutta vyön kanssa vähän spesiaalimpi. Ja yllättävää minulle, naisellisempi. ;)
Olen ehdottomasti samanlainen nuukailija. Ja varsinkin tälläisissä asioissa. Voin välillä surutta tuhlata vaikka mihin, mutta sitten se nuukuus taas iskee ja ihan väärässä paikassa... Ja sitten kaduttaa. Voikohan tästä jotenkin oppia pois?
VastaaPoistaPunainen vyö on piste i:n päälle. Mä en osaa käyttää voita, mutta mulla on yhdet kirkkaanpunaiset ballerinat, joita käytän piristäjänä.
kaisailona: Toisaalta on ihan hyvä olla järkevä ja käyttää rahansa vähän harkiten, mutta toisaalta taas... Kultainen keskitie, kuinka se saavutetaan? ;)
VastaaPoistaPunaiset balleriinasi ovat varmasti ihanat!