keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Sri Lanka, jalokivisaari

tunnetila: muistelu

Image and video hosting by TinyPic

Suosikkiostokseni Sri Lankasta
on hyvin kaunis ja siro valkosafiirisormus.

Kävimme retkellä jalokivitehtaalla jossa tutustuimme kaivoksen toimintaan. Sri Lanka on yksi maailman merkittävimmistä jalokivien ja puolijalokivien tuottajista, varsinkin eriväriset srilankalaiset safiirit ovat maailmalla erittäin tunnettuja ja arvostettuja. Tuon arvostuksen ja paikallisuuden vuoksi olin päättänyt satsata hieman enemmän rahaa jos löydän täydellisen sormuksen itselleni. Ja kuinka ollakaan, sormus löytyi ja pitkien neuvottelujen jälkeen sain tingittyä hinnan itselleni sopivaksi.

Poistuin liikkeestä onnellisena sormustani ihaillen, mutta silti mielessä kaiveli pieni "entä jos..." -kysymys. Vaikka olin saanut sormukselle aitoustodistuksen ja todistuksen elinikäisestä takuusta, en ollut silti varma oliko turistirukkaa huijattu pahemman kerran. Mitä jos sormukseni olikin arvoltaan pääsiäismunayllätyksen tasoa? Suomeen tultuani vein sormuksen pienennytettäväksi kultasepälle jossa pyysin heitä tutkimaan onko sormus aito.

Ainoastaan gemmologi voi kuulema antaa täysin virallisen vastauksen kivien aitoudesta, mutta sain silti ammattilaisen arvion joka riittää minulle tällä hetkellä. Sormustani tutkailtiin hetki luupilla ja kuulin sanat joita pelkäsin "Jos olet maksanut sormuksesta alle 1500€ niin se ei ole aito." Petyin ensin sillä olin maksanut sormuksesta huomattavasti vähemmän, mutta sitten ymmärsin sanoa ettei sormuksen kivi ole timantti vaan valkoinen safiiri. Sormusta tutkinut henkilö hämmästyi, katsoi kiveä uudestaan ja totesi "Luulin tätä timantiksi! On niin hieno kivi että hämää ammattilaistakin!" Tarkemmin sormusta tutkittuaan hän kertoi, että sormus todellakin on valkokultaa ja edelleen hän ylisti safiirin kauneutta. Hän kehotti minua olemaan sormuksen kanssa juhlissa varovainen etten kolhi sitä mihinkään. Kerroin hänelle ostaneeni sormuksen jokapäiväiseen käyttöön, en vain juhlaan, jolloin hän oikein huudahti "No näin hieno kivi sormessa et ainakaan tiskaa!"

Tuosta reaktiosta päätellen ostin aidon sormuksen hyvään hintaan ja olen hankintaani äärimmäisen tyytyväinen! Sormus on sormessani joka päivä ja aina sitä katsoessani muistan ihanan matkamme. Voiko parempaa matkamuistoa olla?


8 kommenttia:

  1. On se ainakin tosi nätti! :)

    VastaaPoista
  2. Mau: Kiitos Mau (vitsit tää sun nimimerkkisi saa mut aina hyvälle tuulelle :)), tykkään sormuksesta itsekin valtavasti! Huomaan välillä keskeyttäväni työt ja ihailevani sormusta hölmö hymy kasvoilla. :D

    VastaaPoista
  3. On se ainakin todella upean näköinen! Mieshän voi teillä tiskaamisen hoitaa, kun et sinä tuo sormus sormessa voi tiskata ;)

    VastaaPoista
  4. Voi miten kaunis, siro ja näyttävä sormus! Omissa nakkisormissani kaikki sormukset näyttävät pääsiäsimunasta tulleilta, joten voin vain ihailla sormuksia muiden sormissa. Ei ole siis tekosyytä jättää tiskaamatta täällä käytettävissä. :)

    VastaaPoista
  5. Satu: Kiitos Satu! Ihan mahtava (teko)syy olla tiskaamatta. :D :D

    Emmi: Kiitos Emmi! Tykkään tästä itsekin. Liikkeessä oli varmaan tuhat toinen toistaan upeampia sormuksia mutta heti kun näin tämän tiesin että se on "se oikea". <3

    VastaaPoista
  6. Emmi: Ja vielä, on nämä munkin sormet aika nakit (ja ryppyiset kuin mummolla!!) mutta tällainen siro sormus tekee ehkä sormistakin siromman oloiset.

    VastaaPoista
  7. Waude! Mä jo pelästyin juttua lukiessani, että kävi ns. köpelösti mutta loppu hyvin, kaikki hyvin :) Ja hei, sormus on hyvä syy laittaa mies tiskaamaan ;D

    VastaaPoista
  8. Salka: Arvaa säikähdinkö ja petyinkö minä kun kuulin murskatuomion. Onneksi hälyytys oli väärä. :)

    Meillä onneksi tätä nykyä tiskaa tiskikone, mutta kattiloiden kanssa voin ehkä vähän haastaa miestä kotihommiin. ;)

    VastaaPoista