torstai 22. maaliskuuta 2012

Täydellinen naapuri

tunnetila: äh 

Naapurissani asuu täydellinen nainen. Hän on aina kohdatessamme pukeutunut upeasti (käyttää pukeutumisessaan pelkkää mustaa) ja astelee hyvin elegantisti korkeilla koroillaan. Hameen helma loppuu juuri säären täydellisimpään kohtaan ja sukkahousujen saumat ovat suorassa. Mustat hyväkuntoiset hiukset kiiltävät ja jokainen hius on paikoillaan. Iho ja kynnet ovat virheettömät, punainen, huolellisesti levitetty huulipuna kruunaa kokonaisuuden. Niin elegantti, niin tyylikäs, niin upea.

Joka kerta kun tapaamme rappukäytävässä minulla on jalassa kotona käyttämäni villahousut (jotka päällä käyn siis myös lähikaupassa...), takkina joko vihreä parkanreuhka tai paksu harmaa villatakki, laukkuna kangaskassi ja jalassa UGGit. Äsken törmäsimme taas ja tänään lookkini kruunasi vielä meikittömät kasvot ja joogasta pörröinen tukka. Voi jessus että aina hävettää! Tekisi aina mieli selittää jotain mutta tiedän että se vain pahentaisi tilannetta.

Miten joku voikin olla aina noin upea? Miksemme koskaan tapaa kun olen lähdössä tyttöjen kanssa ulos ja olen laittautunut iltaa varten? Miksi hississä yhtä aikaa ollessamme hän tuoksuu kalliille parfyymille ja minulla on kädessä roskapussi? Argh!!!



Ps. Essiet on arvottu ja onnellinen voittaja on nimimerkki Lyyti! Onnea voittajalle, lukaisepa sähköpostisi. :)

 

18 kommenttia:

  1. Mää ajattelen aina, että sellaiset ihmiset istuu vaan kaiket päivät ja illat täydellisesti sliipattuna ja laitettuina katsoen lakkaamatta ulos ovisilmästään ja odottaen naapureiden saapumista, jotta voivat "vahingossa" näyttäytyä. Heti tulee parempi mieli. Itselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahhaa, loistava taktiikka Tiiti! Tänään tosin kohtasimme ulko-ovella, minä olin menossa rönttävaatteineni käymään postissa ja hän oli tulossa kotiin. Hän näyttää aina maailman huolitelluimmalta ja täydellisimmältä myös työpäivän jälkeen. Itselleni on täysin mahdotonta näyttää työpäivän jälkeen edes kymmenesosaksi samalta kuin aamulla. Miten jotkut ihmiset eivät räjähdä päivän aikana?!?! Ääääää!!!

      Poista
  2. Sen on pakko olla geeneissä. Toiset näyttää siistiltä teltassa nukutun yönkin jälkeen - toiset sitten taas ei. Tiitin teoria on mahtava ja sen on pakko pitää paikkansa... Jos lähtee jonnekin ilman meikkiä ja rönttävaatteissa, niin varmasti törmää kaikkiin vanhoihin koulu- ja opiskelukavereihin. Silloin, kun on vähän laittautunut, niin ei varmasti törmään kehenkään tuttuun tai puolituttuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niiiiiiiin totta!! Laittautuneena ei tapaa ketään tuttuja, menninkäisenä vastaan tulee kaikki! :)

      Poista
  3. Ite oon samoilla linjoilla Tiitin ja Nasun kanssa. Sama pätee aina, laittaudut eikä kukaan tuttu nää sua koko aikana, oot räjähtäny ja kaikki tutut ja kummin kaiman serut tulee yhtenä rintamana sua vastaan, heti kun uskallat avata oven! Mut ei se mitään, pitää meitä vähän suttusempiaki ihmisiä olla täällä maanpinnalla, jos ei muuta niin piristämään omalla ulkonäöllämme muita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ihana asenne Hanna! Suttuisuuden voi ajatella myös boheemina ominaisuutena ja osoituksena siitä, ettei ulkonäkö merkkaa kaikkea. Itse en ainakaan millään jaksaisi puunata joka päivä.

      Poista
  4. Hih, olipa kiva postaus kommentteineen. :)

    Minunkin naapurissani asuu täydellinen nainen, jolla on aina hiukset hyvin, puhtaat ja silitetyt vaatteet ja raikas meikki. Lisäksi täydellinen nainen näkyy olevan aina hyväntuulinen ja täynnä energiaa - kuten miehensäkin. Minähän taas lukeudun niihin epätäydellisiin naisiin, joilla oli tänäänkin kauppareissulla paitsi lahkeet, myös kasvot ravassa (miten se on edes mahdollista?!). Oli kiva huomata asia sitten kotiin tullessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei... Rapaa kasvoissa kertoo jo todellisesta boheemiudesta! :D :D Oma naapurini ei onneksi ole (ainakaan ulkoisesti) hyväntuulinen. Enemmänkin totinen ja pitää näin täydellisen habituksensa paremmin yllä. Olen usein yrittänyt miettiä häntä kotilökäreissä mutten pysty näkemään häntä niin. :)

      Poista
  5. Hauska postaus, vaikka ymmärränkin ahdistuksesi! No, viimeksi kun tavattiin, sä olit freesi ja tyylikäs, mä hikoilin helteisissä sovituskopeissa ja tukka oli sekaisin...

    Mielestäni kotona saa olla rönttövaatteissa ja roskat viedä/ kaupassa käydä ilman meikkiä... jos joku on kotonaankin tiptop, sama se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Heidi, ihanasti sanottu!! <3 Samalla tavalla minäkin siinä helteessä hikoilin.

      Mutta samaa mieltä, kotona saa rönttäillä ihan miten huvittaa! :)

      Poista
  6. Juu...Mulla on oikein hyva kaveri, joka aina osaa asetella huivin just hyvin, pienella yksityiskohdalla saa vaatteen nayttamaan tyrmaavalta ja aina punatut huulet...maa olen kuin se Rapa-Ripa Peanutseista...sellainen polypilvi hulmuaa mun ymparilla, mulla on tukka aina takussa vaikka sen harjaankin ja meikki on tunnin kuluttua kulunut pois vaikka kaikkeni teenkin...houkaus..

    T. Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Johanna, olet ihana! :) Tuollaisten ihmisten kanssa liikkuminen on kammottavaa. Kotoa lähtiessä on itsetunto kohdillaan ja fiilis hyvä, sitten täydellisyyden tavatessa tulee "painun maan alle" olo. Miten tuo voi olla mahdollista?! Ei saisi olla.

      Poista
  7. Voi, muillakin on Täydellisiä Naisia naapureinaan. Ja onneksi myös joku muukin Rapa-Ripa on löytynyt: en ole yksin pölypilveni sisällä! Geeneissä taitaa olla selitys... Mutta ei auta kuin yrittää peitellä sisäistä raparipeyttään, ja yrittää taas laittautua: leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä!
    Emmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, mahtava motto! :) Ne on ne geenit, ihan selvästi.

      Poista
  8. Lontoon kämppäni alakerrassa asuu kauniimman puoleinen paikallinen filmitähti. Mikään ei hajota enemmän kuin kyseisen henkilön tullessa rappukäytävässä vastaan kuuden aikaan aamusta, laitettuna ja valmiina lenkille, kun itse nilkutat sukkahousut revenneinä laskuhumalassa himaan :'D Noi ihmiset pitäis kieltää lailla, tai eikö ne sitten vois asua jossain omassa ryhmässään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, täydellisten ihmisten oma kaupunginosa olisi hyvä ratkausu tähän. :) Mutta filmitähti naapurissa on jo aika masentava ajatus. Otan osaa! :D :D

      Poista
  9. Huipusti kirjoitettu ja niin totta. Pohdin joskus samaa vanhassa blogissa. Ihanaa huomata, että emme ole yksin: "Naapurini ei näytä sille, että seinän takana olisi itsetunto-ongelmia. Itse asiassa naapurini näyttää sille, ettei hänellä ole ongelmia. Hän kuulostaa illallakin reippaalle ja työtehokkaalle. Sellaiselle, joka ei rentoudu katsellen telkkarista ääliö-ohjelmia, vaan painuu lenkille. Ja auttaa vanhukset suojatien yli." Parasta on, että naapurista ei ole vuosien aikana paljastunut pimeitä puolia (tai totuutta), vaan hän on vieläkin niin lähellä täydellistä kuin ihminen voi. Ehkä hän onkin yli-ihminen, yhä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuuuh, reippaat, tehokkaat ja aina muutenkin täydelliset ihmiset on niiiiiiin ahdistavia! :D :D Ja ihmeellisen paljon niitä tuntuu olevan kun ovat lähes kaikkien naapureina. :)

      Poista