Vielä kerran Köpis

tunnetila: muistelu

Vietän tällä hetkellä lähes kaiken vapaa-aikani pakkaillen, joten blogi tuntuu jäävän vähän muuton jalkoihin. Toivottavasti kiire on ohimenevää ja ehdin taas muuton jälkeen kirjoitella niin paljon kuin haluaisin. Tässä kuitenkin vielä viimeinen matka-aiheinen postaus jonka myötä kaipailen takaisin Kööpenhaminaan.

Kun koneen laskeutuessa näin miltei keskellä merta kauniin sillan tiesin pitäväni tästä kaupungista. Silta näytti päättyvän mereen enkä saanut silmiäni siitä irti koko laskeutumisen aikana. Silta oli ihan huikea näky! Juutinrauman silta vie Kööpenhaminasta Malmöön ja olenkin kuullut ihmisten yhdistävän yhdelle reissulle nuo kaksi kaupunkia. Ystäväni kertoi olleensa eräänä pääsiäisenä Köpiksessä ja pyhien kunniaksi kaikki kaupat oli kiinni. Ystäväni hyppäsi junaan, ajoi hetkessä Ruotsin puolelle ja pääsi shoppailemaan sydämensä kyllyydestä. Aika näppärää!

Kulinaristeille Kööpenhamina tarjoaa (brunssien lisäksi) valtavasti erinomaisia ravintoloita. Fiksut blogini lukijat kehoittivat minua tekemään pöytävarauksia etukäteen, mutta kun en tiennyt yhtään missä olen milloinkin, jätin varaukset tekemättä ja päätin luottaa onneeni. Täytyy myöntää että onni ei ollut aina myötä ja muutamasta ravintolasta minut käännytettiin pois jo ovelta. Onneksi joissain paikoissa oli tarjolla ikkunapaikkoja yksinäisille illallistajille, joten pääsin syömään vaikka ravintola oli muuten täyteen varattu. Tällainen onnen kantamoinen sattui mm. ravintolassa nimeltä XO Burgers and Steaks. Minulla oli vain pieni nälkä ja kun näin paikan valtavat hampurilaiset teki mieleni paeta paikalta. Onneksi listalta löytyi myös alkupaloja joista valitsemani sienirisotto oli erinomainen. Annos oli pieni, mutta juuri sopiva pikkunälkään.

Myös kivoja kahviloita on Kööpenhamina pullollaan. Useassa kadunkulmassa voi törmätä vaikkapa paikalliseen herkkuketju Lagkagehusetiin. Väsyneenä ja vähän kylmissään mikään ei maistu niin hyvälle kuin höyryävä muki kuumaa kaakaota ja iso pala kanelipullaa. Voi vitsit, oli miltei taju lähteä kun tuo tavallinen pulla oli niin hyvää! Lounaalla kävin todella persoonallisessa ja rönsyilevässä kahvilassa nimeltä The Royal Cafe. Eksyin lounasseuralaiseni kanssa kahvilaan ihan sattumalta ja kun listalla oli paikan erikoisuuksia, sushimaisia leipiä Tanskan malliin (virallinen nimi on smushi) niin pakkohan niitä oli maistaa. Ja kyllä, varsinkin juustosmushi oli valtavan herkullinen!  

Kiitos blogini lukija Elinan vinkkauksen, keksin käydä Kööpenhaminan nähtävyyksiä kiertävällä laivaristeilyllä. Näin risteilyllä mm. oopperatalon ja sukellusveneen, mutta kaikkein parasta oli kun pääsin ottamaan kuvia kaupungin kuuluisimmasta nähtävyydestä, Pienestä Merenneidosta. Tämän vuoden aikana Merenneito saa kuulema prinssinsä. Uusi reissu on siis joku päivä pakko tehdä jotta pääsen näkemään myös tuon prinssin.

Suosikkialueeni näin pikaisella silmäyksellä taisi olla Fredriksberg. Fredriksgerg vastasi tunnelmaltaan vähän Söderiä Tukholmassa. Trendikkäitä liikkeitä ja kahviloita, tyylikkäitä ihmisiä ja kauniita poikkikatuja siellä täällä. Ehdin piipahtaa alueella vain muutaman tunnin verran, mutta seuraavan kerran aion tutustua alueeseen tarkemmin. Fiilis alueella oli hyvä, ja uskon että kesällä tuo paikka pursuaa terasseja joilla istuskella ja seurata ohikulkevia ihmisiä.  

Kööpenhamina on juuri täydellinen kohde pidennetylle viikonloppulomalle. Keskusta on kompakti ja hyvin hallittavissa, keskusta-alueen metro on lähes yhtä helppo kuin Helsingissä ja jos sää sallii niin kaikkialle pääsee pyörällä käden käänteessä. Pyöriä kaupungissa saa muuten todella varoa sillä pyöräilijät ovat tottuneet siihen että heitä väistetään. 

Kaiken kaikkiaan oikein kiva kaupunki, suosittelen!