lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kenkälöytö vintiltä

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

pusero Lindex, huivi Marc Jacobs,
farkut C Wonder, kengät Nilson

Image and video hosting by TinyPic

Ostoslistallani on jo muutaman vuoden roikkunut "mustat matalakantaiset nilkkurit joilla on hyvä kävellä". Noilla spekseillä luulisi löytyvän kengät jokaisesta kaupasta, mutta jostain syystä en ole onnistunut löytämään mieleisiäni. Etsin kenkiä viime syksyn myös New Yorkista, mutta edes siellä yksikään kenkäpari ei sykähdyttänyt tarpeeksi.

Ennen muuttoa kävin läpi kaikki vintillä olleet tavarat ja eräästä jätesäkistä paljastui kasa parempia aikoja odottelemaan siirrettyjä kenkälaatikoita. Kaikki muut kengät joutivat takaisin vintille odottelemaan uutta tulemistaan, mutta yhden kenkäparin pelastin ja otin heti uuteen käyttöön. 

Muistan ostaneeni kuvissa yllä esiintyvän kenkäparin Nilsonilta enkä kahdeksan vuotta sitten. Kengät on pehmeää italialaista nahkaa ja maksoivat ostohetkellä mielestäni todella paljon. Näin kengät ensimmäisen kerran kun olin ostoksilla siskoni kanssa. Siskoni mielestä kengät oli tosi rumat, "ihan mummomaiset", enkä ensi näkemältä raaskinut ostaa niitä. Kävin sovittamassa kenkiä neljä kertaa ennen kuin lopulta päädyin ostamaan ne. Jahkailu kannatti, tuona aikana kenkien hinta oli muistaakseni puolittunut alejen alkaessa.

Käytin kenkiä ostovuonna paljon, mutta sitten kyllästyin niihin. Kengät alkoivat näyttää omaankin silmään jotenkin mummomaisilta. Kengät lepäsivät vintillä omassa laatikossaan useita vuosia kunnes nyt ne pääsivät paikkaamaan matalien nilkkureiden mentävän aukon. Kaikkea ei nähtävästi kannata pistää kiertoon eikä viedä kirppikselle vaikka tavaranpaljous ahdistaisi. Laadukkaat jutut säilyvät hyvänä vuosia ja useiden vaatteiden tai asusteiden kohdalla uusi tuleminen tapahtuu viimeistään kymmenen vuoden päästä.

Ps. On muuten kätevää kun olohuoneessa ei ole huonekaluja. Siellä on mahtava ottaa asukuvia!

4 kommenttia:

  1. mä oon huomannut saman eli ihan kaikkea ei aina kannata hävitää vakka miten ahdistuis liiasta tavarasta. ei sinänsä, että ikinä mitään kaipaisin (en edes muista omistaneeni jotain), mutta uudelleenlöytämisen riemu on yleensä sanoinkuvaamaton. itse löysin taannoin kreppiraudan ja voi sitä ilon määrää, vaikka en vielä ole mokomaa kapinetta käyttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kreppirauta olisi mahtava kapistus!!! Mä niin muistan miten onnellinen olin lapsena kun sain kreppiraudan. Oli makeeta mennä kouluun hiukset krepattuna. :)

      Poista
  2. Kierrätysmuotia :) Ihanat kengät eikä minusta mummomaiset lainkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta HeidiV, kierrätysmuotiahan tämä on parhaimmillaan! :)

      Poista