keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Muisto Piacenzasta

tunnetila: muistelu

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Kävin Piacenzassa ensimmäisen kerran vähän yli kymmenen vuotta sitten. Serkkuni oli tuon päivän töissä joten matkustin yksin bussilla keskustaan ja kiertelin päivän aurinkoisesta kaupungista nauttien. Tutkiskelin kauppoja, kävin lounaalla kivassa kahvilassa ja kun keskipäivän helle alkoi paahtaa kuumimmillaan löysin tieni kirjastoon selailemaan lehtiä. 

Iltapäivällä keskusaukion nähtävyyksiä kuvatessani minua lähestyi nuori mies. Huomasin nuorukaisen lähestyvän ujosti ja yrittävän juttusille. Normaalisti olisin lähtenyt tilanteesta nopeasti pois mutta miehen lempeä katse ja jännittynyt olemus saivat minut kiinnostumaan mitä sanottavaa hänellä on. Mies pyysi minua seurakseen teelle. Jostain syystä suostuin.   

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Kävelimme läheisen kahvilan terassille sanaakaan sanomatta. Tuossa vaiheessa luulin vielä että hiljaisuus johtui nuorukaisen ujoudesta. Pian selvisi, ettei hän puhunut englantia edes auttavasti. Minä puhun joitain sanoja italiaa mutten osaa muodostaa järkeviä lauseita. Istuimme kuitenkin teellä yli tunnin ja yritimme keskustella. Toinen puhui italiaa, toinen englantia, tärkein yhteinen kieli oli huitominen ja eleet. Meillä oli valtavan hauskaa ja nauroimme katketaksemme kun emme välillä kumpikaan ymmärtäneet mitään mitä toinen yritti sanoa. Ihmiset viereisistä pöydistä kuuntelivat keskusteluamme kiinnostuneina ja yrittivät välillä auttaa kun jouduimme kiperään tilanteeseen.

Vietimme kivan ja spontaanin teehetken, hetken lopuksi otimme toisistamme valokuvat, halasimme ja läksimme molemmat omille teillemme. Harmittaa kun en enää muista nuoren miehen nimeä. Muistan kuitenkin tuon tapauksen edelleen ja siitä asti Piacenzalla on ollut erityinen paikka muistoissani.  

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Tällä kertaa Piacenzan vierailun aiheena oli ostokset, tyttöjen reissun teema on varmaan tullut selväksi jo aiemmin. Piacenzasta löytyy esimerkiksi tavaratalo Coin, edullisemman hintaluokan italialaisia liikkeitä (mm. OVS, Mötivi, Calliope, Benetton), keskihintaisia liikkeitä (esim. Diesel, Max&Co) sekä kalliimpia butiikkeja kuten MaxMara, Armani ja Pinko. Vaikka kaupungin keskusta on pieni ja kompakti sieltä löytyy silti tuotteita jokaiselle kukkarolle. Oma lompakkoni olisi varmasti ollut reissussa tiukilla jollen olisi jäänyt juuri pitkälle vapaalle. Tiedän jo etukäteen että vuorottelukorvaukseni kattaa juuri ja juuri elämisen ja laskut, joten keskitin tällä kertaa shoppailuni edullisiin tuotteisiin. (Ja siksi täytyy jättää myös edellisen postauksen kengätkin ostamatta. Äääää!!) Ja hyvä niin, kivat ja edulliset löydöt ovat erittäin palkitsevia. 
 
Sitä paitsi parhaita muistoja ei voi ostaa rahalla, siitä kertoo ensimmäinen matkamuistoni Piacenzasta. Valokuva kivasta italialaisesta pojasta jonka kanssa nauroin paljon!  

7 kommenttia:

  1. Vähänkö mahtava muisto! :D Mahtoi olla hauskaa ja tollaset spontaanit jutut on kivoja niin sillä hetkellä kuin jälkikäteenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli niin hauska juttu että muistan sen varmaan aina! Kahvilan terassilla istuneet ihmiset olivat ihanasti mukana ja yrittivät välillä kertoa minulle englanniksi mitä poika yritti sanoa ja välillä joku tulkkasi hänelle sanomani. Voi että! Nyt kun oikein pinnistän niin luulen että nuorukaisen nimi oli Roberto. En ole kyllä ihan varma...

      Poista
  2. Eikä, ihana tarina! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaiset muistot tekevät aina paikoista itselle tärkeitä ja spesiaaleja vaikkei paikka itsessään olisi mitenkään ihmeellinen. Piacenzasta tosin tykkään muutenkin mutta tuo muisto tekee siitä entistä kovemman. :)

      Poista
    2. Siis kivemman, ei kovemman. :)

      Poista
  3. Oohhh...kuinka romanttista!! Ajattlin, etta tarina paattyy lausahdukseesi...ja 10-vuotta taman tapaamisen jalkeen olemme edelleen yhdessa...maa olen vahan tallainen kaappiromantikko!! Niin tuohon kenkajuttuun!! Torsaa Rooman matkaan!! Tuossa muutama postaus sitten mietit, etta pitaisiko menna vahan etelempaan ja mina sanon, etta Rooma ilman muuta!! Siella huokuu historia (no onpas vahan kliseista...) ja siella aika menee ihmetellessa!!

    T.Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä kertaa juttutuokio kesti vain hetkisen eikä siitä kehkeytynyt loppuelämän mittaista rakkaustarinaa. Toki sekin tarina olisi ollut upea ja kertomisen arvoinen. :)

      Roomassa olisi kyllä ihana käydä. Se on kiinnostanut minua aina, mutta jostain syystä muut matkakohteet ohittavat sen aina. Täytyy yrittää ujuttaa sitä tulevien reissujen ykköskohteeksi kun matkoja tulevaisuudessa mietitään.

      Poista