Auringon vaikutus

tunnetila: onni

Takana on kolme päivää auringonpaistetta ja minä olen kuin uusi ihminen. 

Toissa viikonloppuna ulkona oli kylmää ja sateista ja oloni oli väsynyt ja nuutunut. Tein ruoaksi pizzaa ja hain Stockalta valmissalaattia sillä ruoanlaitto ei jaksanut kiinnostaa. Makasin viikonlopun sängyssä suklaata mussuttaen ja tuijotin tv:tä lähes aamusta iltaan. Piti siivota ja pyykätä, en tehnyt niistä kumpaakaan. Väsytti ja harmitti. Piti kerätä voimia rankan viikon jälkeen mutta tuo velttoilu tuntui vain vievän kaikki voimat. Myös työviikko alkoi sateisissa merkeissä ja työnteko ei kiinnostanut pätkääkään. Alkuviikko tuntui menevän samalla rämpimisellä ja matalalennolla eteenpäin kuin viikonloppukin.

Viime viikonloppuna taas paistoi aurinko! Sain auringosta valtavan energian puuskan ja touhusin koko viikonlopun. Pesin pyykkiä, siirsin talvivaatteet pois ja vaihdoin keväisempiä vaatteita tilalle. Huolsin kaikki (omat ja miehen) talvikengät ja pistin ne jemmaan ensi talvea varten. Siivosin, laitoin molempina päivinä ruokaa (lämminsavulohi-pinaatti-rucola-lasagne oli ihanaa!) ja lenkkeilin molempina päivinä upeassa säässä. Sain myös järjesteltyä ja mapitettua pöydällä lojuvat paperit ja ehdimme suunnitella vähän kesälomareissua. Ihan huippua! Energia virtasi ihan eri tavalla mitä viikko sitten, ja arvaatte varmaan että työviikkokin lähti käyntiin täysin eri tavalla kuin synkistelyviikonlopun jälkeen.

Miten säällä voikin olla näin suuri vaikutus mieleen ja olemiseen! Vaikuttaako sää teihin samalla tavalla? Saatteko kaipaamaanne energiaa auringosta vai oletteko parhaimmillanne tai vaikkapa luovimmillanne syksyn pimeinä iltoina?