Jackpotin syksy 2013

tunnetila: tykkäys

Ihan hassua miten joistakin vaatemerkeistä tulee mieleen jokin ajanjakso elämässä. Jackpot merkkinä vie muistoni suoraan lukioaikoihin. Olin lukioikäisenä grunge-henkinen kirppisvaatteisiin pukeutuja ja lempivaatteisiini kuului musta-valkoinen skottiruutuinen vekitetty minihame, jättisuuret villapaidat, minimittaiset villashortsit ja tennarit. Olin rento ja huoleton pukeutuja ja tykkäsin välittömästä lookistani. Muistan kuitenkin kuinka ihailin luokkakaveriani jonka huoliteltu polkkatukka oli aina millin tarkkaan suorassa ja joka pukeutui lähes ainoastaan Jackpotin vaatteisiin. Hyvin istuvat farkut, pikkukukalliset kauluspaidat ja siistit neuletakit tekivät hänen huolitellusta olemuksestaan niin täydellisen etten voinut kuin ihailla häntä. Tunsin itseni varsinaiseksi rönttä-iitaksi kun vertasin itseäni häneen. Jo silloin yhdistin Jackpotin naisellisuuteen ja huoliteltuun olemukseen.

Kaikki nuo muistot tulvahtivat mieleeni kun kävin pari viikkoa sitten PR toimistolla tutustumassa Jackpotin syksyn 2013 mallistoon. Naisellista, kaunista, hyvin istuvaa ja laadukasta. Kaikki nuo elementit olivat edelleen Jackpotin valtteja mutta nyt mukaan oli tullut myös enemmän sitä rentoa huolettomuutta josta itse pidän valtavasti. 

Paitapuserot rennosti kauniiden neuleiden alla, shortsit business-pukeutumisessa, housujen vajaamittaiset lahkeet, leikkisät kukkakuosit. Kuvista yllä löytyy monta syytä ihastua tulevan syksyn mallistoon. Jackpot on myös siirtynyt tuotannossaan hyvin aktiiviseen luomupuuvillan käyttöön mikä tuo merkille lisää plussaa.

Olen jo jonkin aikaa etsinyt kivaa lyhythihaista valkoista kauluspaitaa ja ensi syksynä sellainen löytyy ainakin Jackpotilta. Täytyy käydä katsomassa josko samaa paitamallia löytyisi heidän valikoimistaan jo nyt, paidalle kun olisi tarvetta ihan heti.

Vinkiksi muuten kaikille kaltaisilleni kevyisiin untuvatoppiksiin ihastuneille: Jackpotilta tulee syksyllä kevytuntsikoita vaikka kuinka monessa värissä, ja samoja takkeja on tullut liikkeisiin kesäisemmissä sävyissä jo täksi kesäksi. 

Mitäs pidätte kuvien perusteella Jackpotin syksystä? 

Muisto viime syksyltä

tunnetila: vinkkaus

Olen varmaan blogissa joskus maininnut etten juo kahvia. Tykkään kyllä kahvin mausta ja keittiöstä leijaileva tuoreen kahvin tuoksu on minusta aivan ihana, mutta olen sen verran herkkä tyyppi että saan kahvista (ja energiajuomista) ylimääräistä sydämentykytystä ja käsien vapinaa. Pieni tippa hyvää espressoa kruunaa joskus illallisen, mutta muuten nautin kahvituotteita hyvin satunnaisesti.

Muutamia viikkoja sitten minut kutsuttiin tutustumaan Starbucksin uutuustuotteisiin ja mukaan Starbucksin kahvi-tastingiin. Mietin hetken kannattaako minun mennä paikalle kun en ole mikään kahviekspertti tai kahvin suurkuluttaja, mutta viime syksynä New Yorkissa, varsinkin hirmumyrsky Sandyn aikoihin, kehitin Starbucksiin niin syvän suhteen että minun oli pakko mennä paikalle. Ajattelin, että alituista New York ikävää saattaisi lievittää kupillinen Starbucksin kahvia ja ihana leivonnainen. Ja kas, olin oikeassa!

Heti kun sain tilaisuudessa käteeni tutun näköisen kahvikupin siirryin mielessäni New Yorkiin ja viime syksyyn. Ainut linkkimme ulkomaailmaan hirmumyrskyn jälkeen oli 23. kadulla sijaitseva Starbucks, jossa toimi ilmainen wifi. Tuon kadun alapuolelta sähköt oli poikki päiväkausia ja kävelimme myrskyn rauhoituttua päivittäin kahvilaan tiedottamaan läheisillemme että olimme kunnossa. Tuosta kahvilasta laitoin tärkeät sähköpostit läheisille ja "tiedotteet" facebookiin minusta huolestuneille. Missään muualla kotimme lähellä ei netti toiminut eikä puhelinverkot toimineet senkään vertaa. Tuolla myös luin Twitteristä kuvernööri Cuomon twiitit jossa kerrottiin sähköjen palautumisen aikatauluista sekä muusta tärkeästä. Juoda lipitin joka päivä Starbucksin kuumaa omenasiideriä ja voi vitsit miten ihanasti se lämmitti kun ulkona oli myrskyn jälkeen viileää eikä kotonakaan ollut lämmitystä kun sähköt oli poikki monta päivää.

Juttelin Helsingin Starbucks -tilaisuudessa Starbucksin edustajan kanssa ja kysyin saadaanko Helsinkiin (Vantaan lentokentän lisäksi) muitakin Starbuckseja. Kerroin, että tiedän ihmisiä jotka matkustavat lentokentälle käydäkseen Starbucksissa kahvilla ja tulevat kahvien jälkeen takaisin Helsinkiin. Edustaja venkoili ensin, alkoi sitten hymyillä ja sanoi "Et sitten kuullut tätä minulta, mutta saatat kuulla jotain uutisia parin kuukauden päästä" ja iski silmää. Tänään tuo päivä sitten tuli. Tänään saimme lukea että Akateemisen kirjakaupan yhteyteen avataan Starbucks. 

Starbucksin levittäytymisestä ympäri maailmaa ollaan monta mieltä ja suuren kahvilajätin pelätään horjuttavan paikallisten kahvilayrittäjien asemaa. Varmasti Starbucksin Suomeen tulo saattaa pelottaa pienempiä yrittäjiä, mutta uskon että aina löytyy ihmisiä jotka arvostavat pienen ja uniikin jättimäisen ketjun yli. Olen varma että syysmyrskyn pyörittäessä Helsinkiä käyn nappaamassa Starbucksista kuuman omenasiiderin ja suljen silmät ja lennän ajatuksissani New Yorkiin. Mutta olen myös varma siitä, että kun haluan nautiskella hyvästä teekupposesta suuntaan askeleeni vaikkapa Aleksilla sijaitsevaan La Torrefazzioneen. Vaikka uusia paikkoja tulee, vanhat suosikit pitävät silti pintansa.   

Väärät kengät

tunnetila: ärsytys

Sain viime syksynä lievän pakkomielteen eräistä kengistä. Kengistä, jotka näin kaupungilla jonkun tuntemattoman kauniin neitokaisen jaloissa. Sillä hetkellä se iski "Pakko saada!" Siitä päivästä lähtien olen metsästänyt kenkiä ympäri maailmaa. Kengät on loppuunmyyty kaikkialta eikä niitä löytynyt edes valmistajalta, ainakaan silloin kun niitä viimeksi sieltä kyselin. Olin jo luopunut toivosta kunnes äitienpäivänä satuin kirjoittamaan googlen hakukenttään vanhat tutut hakusanat.

Osuma. Haun tuloksena sain osuman erääseen amerikkalaiseen verkkokauppaan ja ruudulle ilmestyi himoitsemani kenkäpari. Hirvittävällä innolla naputtelin itseni sisälle nettikauppaan, tsekkasin löytyykö omaa kokoani ja kun koko löytyi klikkailin kengät ostoskoriin, maksoin ostokset ja tein villin onnentanssin ympäri taloa.

Viime viikolla sain tullista kirjeen, pakettisi on täällä. Maksoin kengistä tullit ja jo seuraavana päivänä lähetti toi paketin kotiin. Hypin ilosta pakettia avatessani kunnes... "Häh, miksi mun kengät on pakattu ihan väärän merkin kenkälaatikkoon??" Paperin rapinaa... "Mitä hittoa, täällä on ihan väärät kengät!!" Tuijotin avaamaani pakettia hetken sanattomana ja sen jälkeen taisin luetella peräkkäin kaikki kirosanat mitä siihen hätään mieleeni juolahti.

Voi ärsytys, minulle oli lähetetty väärät kengät! Laitoin heti sähköpostia firmaan ja kerroin sattuneesta mokasta. Sain vastaukseksi pahoittelun ja minulle kerrottiin että viestini oli laitettu eteenpäin pakkaamoon josta pitäisi kuulua jotain neljän päivän päästä.

Tänään tuli viesti pakkaamosta. "Voisitko ottaa saamistasi kengistä valokuvia jotta tiedämme että olemme todellakin lähettäneet teille väärät kengät?" Mitä hittoa??? Valittavatko ihmiset turhaan ja keksivät saaneensa väärän tuotteen vai mikä tuossa on ongelma? Otin kiltisti kuvat ja lähetin ne yritykseen. Pakko kuitenkin todeta että maksavana asiakkaana minua ärsyttää niin paljon ensin väärien kenkien lähettäminen ja sen jälkeen tuollainen epäily, että luulenpa että ko. firma saa pitää alun perin tilaamani kengät (jos niitä on edes olemassa) ja haluan rahani takaisin.

Kuinkahan noiden jo maksettujen tullien kanssa käy? Saakohan rahan helposti takaisin? Onko kenelläkään kokemuksia asiakaspalautuksen tekemisestä Euroopan ulkopuolelle maksettujen tullien jälkeen?

Kuuden suora

tunnetila: tyytyväisyys

Jatketaan vielä viikon viimeinen postaus kotimaisen suunnittelun ylistyksellä. Mikäs tässä suomalaisuutta ylistäessä kun tarjolla on niin paljon kaikkea kaunista, eettistä ja lähellä tuotettua että on suorastaan vaikea valita mistä kaikesta kertoisi. Tällä kertaa haluan jutella Samujista, merkistä joka on valloittanut vaatekaappini viimeisen muutaman vuoden aikana.

Mainitsin alkuviikosta käväisseeni Samujin Sample Salessa ja tehneeni sieltä valtavasti hyviä löytöjä. Kuvassa yllä ostosaldoni tuolta piipahdukselta. Tummansiniraidallinen puuvillainen kesämekko, kaksi hieman eri mallista valkoista puuvillaista t-paitaa, musta kapeahko täyspitkä paksu viskoosihame, valkoinen kauluspaita ja tummanharmaat villasekoitteiset suorat housut. Mitä muuta ihminen tarvitsee vaatekaappiinsa kuin kasan laadukkaita ja istuvia perusvaatteita? Eipä juuri muuta. 

Tuolla toimivalla kuuden vaatteen setillä voisi lähteä vaikka viikoksi matkalle. Muutamalla vaatteella pärjäisi, vaikka kyseessä olisi esimerkiksi yhdistetty työ- ja lomamatka. Asiakastapaamisissa suoriin housuihin voi yhdistää skarpin paitapuseron, rennolla illallisella housuihin yhdistyy kivasti väljä t-paita. Pitkä hame käy juhlavampaan tilaisuuteen paitapuseron kanssa, mutta kaupungilla kiertelyyn tai rennompaan tilaisuuteen hameeseen sopii myös t-paita. Päivät voi luuhailla kaupungilla ostoksilla, nähtävyyksiä kiertelemässä tai rannalla kevyessä raitamekossa. Muutamat erilaiset kengät ja asusteet vain mukaan ja näillä toimivilla perusvaatteilla pärjäisi missä vaan. Kunhan pitää huolen ettei sotke valkoisia yläosia heti ensimmäisinä päivinä niin pahasti ettei ne lähde puhtaaksi hotellin kylppärissä huuhtaisemalla tai edes hotellin pesulan palveluilla.

Menin Samujin Sample Saleihin toiveenani löytää kivoja perusvaatteita ja täytyy sanoa että onnistuin siinä täydellisesti. Olin ostaessani vähän kahden vaiheilla tuon pitkän hameen kanssa, mutta olen käyttänyt sitä jo kerran ja tykkään siitä ihan mielettömästi! Käväisin perjantai-iltana juhlistamassa REVS -lehden seitsemännen numeron ilmestymistä ja tuohon tilaisuuteen puin pitkän mustan hameen rennon valkoisen t-paiden kanssa. Yhdistelmä oli ihanan klassinen mutta silti rento. Tulette varmaan näkemään asun vielä blogissani, niin omalta se tuntui.

Onko Teillä vaatemerkkiä jonka vaatteilla pärjäisitte ettekä kaipaisi mitään muuta? Minulla tuo merkki on Samuji. Olen vahvasti sitä mieltä että Samu-Jussi Koski on nero. 


Ps. Ai juu, olihan minulla Samuji -uutisiakin. Ensin loistava uutinen miehille: Samujilta on tulossa myös miesten mallisto! Ja sitten kiva uutinen kaikille Samuji -fanille: Samuji avaa ensi viikolla toisen liikkeensä Helsinkiin. Samuji aloitti pari vuotta sitten Kiseleffin talossa, muutti pienen ajan kuluttua Espalle ja nyt palaa jälleen Kiseleffin taloon toisen liikkeen muodossa. Aika huippua, Kiseleffin talo sopii ympäristönä Samujille hienosti!     

IvanaHelsinki@linnanmäki

tunnetila: ilo

Ivana Helsinki täyttää tänä vuonna 15 vuotta ja juhlavuosi on lähtenyt ryminällä käyntiin. Koko kevään Ivana Helsingin ympärillä on käynyt valtava kuhina ja saamme jatkuvasti kuulla iloisia ja mielenkiintoisia uutisia merkin suunnalta. Ivana Helsinki on ollut kevään aikana mm. mukana järjestämässä muotielokuvien Fashion Film Festivalia, tämän jälkeen liike ilmoitti jalkautuvansa mallistoineen Sokoksiin ympäri Suomea ja pop up -liikkeitä nähtiin jo Tampereella ja Jyväskylässä. Tällä hetkellä Ivanan pop up -store on pystyssä Helsingin Sokoksella.

Samoihin aikoihin Ivana Helsinki avasi boutique -tyyppisen verkkokaupan jonka valikoimasta löytyy muutakin kuin vaatteita. Kaiken tämän lisäksi kuultiin, että myös elokuvaa opiskelleen Paola Suhosen kuvaama USAGI-SAN -lyhytelokuva voitti hopeaa Student EMMY -gaalassa. Ihan käsittämätöntä mihin kaikkeen lahjakas ja aikaansaapa Paola Suhonen oikein pystyy! 

Tapasin Paolan viime syksynä New Yorkissa muotiviikkojen aikaan ja juttelin hänen kanssaan Ivana Helsingistä ja Paolan omista tulevaisuudensuunnitelmista. Haastattelu on edelleen luettavissa täällä.

Eilen paljastettiin Ivana Helsingin uusin yhteistyömallisto, tällä kertaa kumppanina ihana Linnanmäen huvipuisto! Ivana Helsinki on aloittanut mittavan yhteistyön Linnanmäen kanssa ja eilen Lintsillä esiteltiin Paola Suhosen Linnanmäelle suunnittelema Hyrrä -kuosi. Iloisesta Hyrrä-kuosista valmistettuja tuotteita, mm. kangaskassi, patakinnas ja keittiöpyyhe, voi ostaa huvipuistoon avatusta brändituotemyymälä Linnanmäen Putiikista ja jatkossa tuotteet tulevat myyntiin myös Linnanmäen Nettiputiikkiin.

Hyrrä-kankaasta on suunniteltu myös kaksikymmentä uniikkia asua jotka esiteltiin eilen yleisölle näytöksen muodossa. Kauniit Hyrrä-mekot tuotiin esille hauskasti ketjukarusellissa ja täytyy sanoa että idea oli loistava. Harvoin näytöksissä näkee noin herkkää helmojen leijailua ja kankaan kaunista liikettä. Uniikit Hyrrä-mekot huutokaupataan syksyllä ja niistä saadut varat ohjataan suoraan hyväntekeväisyyteen. 

Kuluneiden viidentoista vuoden aikana Ivana Helsingistä on kehittynyt moniulotteinen taide-, muoti- ja elokuvabrändi. Kapea-alainen yhden suunnan ajattelu ei sovi monilahjakkaan Paola Suhosen tulevaisuuden suunnitelmiin. Nykyään jokaiseen Ivana Helsingin vaatemallistoon kuuluu olennaisena osana Paola Suhosen ohjaama Fashion Film -henkinen lyhytelokuva. Alla ihanan tunnelmallinen elokuva joka on syntynyt osana IvanaHelsinki@linnanmäki -yhteistyötä.