Muodin maailmaa valkokankaalla

tunnetila: tyytyväisyys

Viime viikkoina muodin ja elokuvan ystäviä on hemmoteltu ennennäkemättömällä tavalla. Ensin Rakkautta ja anarkiaa festarit tarjosi kolme hyvin erilaista mutta hienoa dokumenttia muodin maailmasta. Elokuvat Valentino - The last Emperor, Comrade Couture ja The September Issue avasivat jokainen erilaisen mutta hyvin kiinnostavan maailmansa.

kuva

Dokumentti Valentinon valtavasta muoti-imperiumista valaisi maailman arvostetuimpiin lukeutuvan suunnittelijan elämää, ja tuntui upealta nähdä dokumentti kun olin tavallaan itsekin osallistunut Valentinon 45-vuotistaiteilijajuhlaan kun kävin katsomassa vuosi sitten Pariisissa juhlavuoden kunniaksi Les Arts Decoratifs - Musee de La Mode et du Textile - museoon pystytetyn näyttelyn. Dokumentin nähtyäni arvostan tätä muodin suurmiestä vielä enemmän kuin ennen, jos se suinkin on mahdollista. Suosittelen hauskaa, valaisevaa ja herkkääkin dokumenttia kaikille haute couturen ystäville!

kuva

Comrade Couture taas oli tyystin erilainen elokuvakokemus. Dokumentissa tutustuttiin 1980-luvun Itä-Saksan katumuotiin ja muistelmissa palattiin tästä päivästä aikoihin ennen muurin murtumista. Elokuva oli hyvin ajankohtainen, tuleehan Berliinin muurin murtumisesta tänä syksynä kuluneeksi 20 vuotta. Dokumentin ohjaaja Marco Wilms halusi kasata 80-luvulla Itä-Saksassa vaikuttaneet muotiskenen huipputyypit jälleen yhteen ja osallistui dokkariin itsekin omilla kasvoillaan.

Onneksi muut dokumentin hahmot olivat värikkäitä ja kiinnostavia, sillä tylsää Wilmsiä en olisi jaksanut katsoa yhtään pakollista enempää. Hauska ja kantaaottava dokumentti kyllä, mutta miksi usein tällaisissa osallistuvissa dokumenteissa dokumentaristi itse on niin valju vätys? Tuleepa mieleen Suomen oma Marco Wilms mutta jääköön mainitsematta..

kuva

The September Issue ei varmaan esittelyjä kaipaa. Dokkarissa seurattiin The muotilehti Voguen The muotinumeron koostamista valmiiseen painokseen asti. Puikoissa tietenkin jääkuningatar Anna Wintour. Wintour on todella ansainnut asemansa kaikkien kunnioittamana lehden päätoimittajana, ja elokuva kertoo hyvin miksi.

Elokuva paljastaa myös ihmisyyden Wintourin työminän alta ja Wintourin sekä Voguen taiteellisen johtajan (?) Grace Goddington upean kemian. Goddingtonin lempeys ja taiteellinen älykkyys on vertaansa vailla ja Goddingtonin viime vuoden Voguen syyskuun numeroon tekemät muotikuvaukset saavat hengen salpaantumaan. Tätäkin dokkaria suosittelen kaikille syvien nyökyttelyjen saattelemana.

kuva

Marraskuun alussa ensi-iltansa Suomessa saa kauan odottamani elokuva Coco Avant Chanel, joka kertoo muodin uranuurtaja Coco Chanelin elämäkerran ennen hänen huikeaa uraansa. Kävimme bloggariporukalla katsomassa leffan tänään ja pidin jälleen näkemästäni. Tosin täytyy sanoa, että kun on nähnyt dokumentteja muoti-ikoneista (mm. viimeisimpänä Valentino, aiemmin mm. Gianni Versace) elokuvasta jäi puuttumaan jotain. Valentino dokkarin näkemisestä oli ehkä liian vähän aikaa, sillä elokuvaan lisäillyt, todellisuudesta poikkeavat jutut jäi vaivaamaan ja olisin ehkä kaivannut enemmän yksityiskohtia Cocon varsinaisesta urasta.

Ehkä seuraavaksi täytyy käydä katsomassa jo aiemmin tänä syksynä ilmestynyt toinen Coco Chanelista kertova elokuva Coco Chanel & Igor Stravinsky. Se taitaa valottaa enemmän aikaa muotitalon luomisen jälkeen.

leffassa tänään varsinaisessa rönttäasussa:
pitkä toppi Mango, harmaa neulos Baking Soda,
neuletakki FilippaK, housut KappAhl, takki Promod,
huivi Marimekko, kengät Vagabond, laukku Ordning&Reda

Ja lopuksi suosittelen vielä eilen, tiistai-iltana näkemääni actionhupailua G-Force - Miniagentit. Marsuagenttien seikkailut 3D:nä saivat hymyn huulille ja välillä jopa silmäkulman kostumaan. Suloista, hauskaa, liikuttavaa ja ennen kaikkea vauhdikasta menoa. Elokuvan motto: "myös pieni voi olla tärkeä", tulisi kaikkien muistaa. Ihan oikeassakin elämässä! Oletteko te nähneet viime aikoina hyviä elokuvia?

Tyylimokat

tunnetila: taas pakko avautua

Kirjoitin tästä aiheesta useammankin postauksen viime kesänä mutta en koskaan julkaissut niitä. Nyt kun olen taas päässyt valituksen makuun niin rykäisen asian ulos kerralla jolloin (toivottavasti) saan sen pois mielestäni ja voin keksiä uutta mutkutettavaa. Menneenä kesänä törmäsin nimittäin kotimaisissa muoti- ja tyyliblogeissa tyylimokalistoihin. Listoille koottiin yleisimpiä virheitä ihmisten pukeutumisessa. Moinen luokittelu ja samalla (tahattomastikin) itsensä ylentäminen ärsyttävät. Tässä oma kontribuutioni parjattuihin tyylimokiin.

Legginsit. Eniten moitteita osakseen saanut valtavirtatrendi on varmasti legginsit. Legginsejä on nähty katukuvassa jo useamman vuoden ajan ja jotkut alkavat jo kyllästyä tähän muotiin. Mikäs siinä, jos kyllästyttää niin lakkaa itse käyttämästä niitä, mutta miksi arvostella vaatetta jossa ihmiset selvästi viihtyvät tai ihmisiä jotka viihtyvät legginseissä? Legginsit ovat tuoneet pelastuksen niin jalkojaan syystä tai toisesta häpeäville kuin kesätuulessa paleleville vilukissoille jotka kuitenkin tykkäävät käyttää lyhyitä hameita tai shortseja sekä heille jotka taistelevat vaikkapa säärikarvojen nopeaa kasvua vastaan.

Selluliitti ja legginsit. "Ei selluliitti haittaa, kulkekaa paljain säärin." Helppo on sanoa ja neuvoa, totuus on aivan toinen. Jos rakastaa minimittaisia hameita tai shortseja eikä ole omista traumoistaan johtuen voinut niitä koskaan kodin ulkopuolella käyttää, on vapauttavaa ja ihanaa kun voi laittaa jalkaan legginsit ja niiden kanssa sen rakastamansa minimittaisen alaosan. Kerrankin voi pukeutua kuten haluaa ja ensimmäistä kertaa voi tuntea itsensä minissä upeaksi ja unohtaa legginsien alla piilossa olevat selluliitit!

Sukkahousut. Ne olisivat tietysti ratkaisu sääriongelmaan, mutta on huomattavasti mukavampaa ja viileämpää kulkea varpaat ja nilkat paljastavissa legginseissä läpsyt jalassa kuin varpaita hiostavissa sukkahousuissa ja umpinaisemmissa kengissä. Sukkahousujen läpi ei näy edes kesäfiilistä tuovat lakatut varpaankynnet. Sukkahousut saavat hiostaa jalkoja ja varpaita kesäjuhlissa, mutta lämpimille kesäkaduille varpaat paljastavat legginsit ovat paljon miellyttävämpi vaihtoehto.

Sukat sandaaleissa. Tämä on ikuisuuskysymys josta jaksetaan vuodesta toiseen jutella niin lehtien palstoilla kuin netissäkin. Eihän ne sukat sandaaleissa kovin esteettiseltä näytä, mutta entä sitten? Moni näyttää mielummin vähän epäesteettiseltä kuin käyttää rakkolaastareita jos muuten mukavat kengät saattavat hiertää pitkillä kävelyreissuilla. Ja kun ensin on vuosia moitittu ihmisten sukka-sandaaliyhdistelmiä, niin sitten joku fashionista keksii.. tadaa, laittaa sukat sandaaleihin ja sitten se onkin hyvin muodikasta. Paitsi ei niillä tavallisilla ihmisillä jotka eivät tiedä sen olevan muotia.

Crocsit. Sukkia sandaaleissa käyttäville on nyttemmin tullut vaihtoehto. Jalassa mukavat ja pehmeät Crocsit jotka eivät hierrä vaikka kävelisi maratonin (no en tuosta nyt tiedä mutta pieni liioittelu sallittakoon). Nämä kengät ovat koko kansakunnan uusi kauhistelun kohde. Toiset vihaavat, toiset rakastavat. Jos kengät on jalassa mukavat niin hyvä että ihmiset ovat löytäneet ne ja käyttävät niitä ja pysyvät tyytyväisinä. Jos niistä ei pidä niitä ei tarvitse käyttää. Miksi puuttua asioihin jotka eivät itselle mitenkään kuulu?

Onpa blogeissa moitittu myös mm. ihmisiä heidän tavastaan kantaa laukkuja käsivarrella. Hei ihmiset, oikeasti! Eikös vaatteet, tyyli ja muoti ole jokaisen omia juttuja? Blogimaailmassa puhutaan paljon vaatteiden antamista viesteistä ympäröivään maailmaan. Entä jos joku vaate, esim. Crocsit, sattuvat miellyttämään ihmistä, mitä se kertoo hänestä? Ei mielestäni ainakaan epämuodikkuudesta, enemmänkin mukavuudenhalusta ja halusta viihtyä vaatteissa ja jalkineissa joita käyttää.

Muoti on ihanaa ja inspiroivaa, mutta kaikkia se ei kiinnosta. Eikä tarvitsekaan. Eikö voitaisi sopia, että jokainen saa olla niin muodikas tai epämuodikas kuin haluaa eikä ihmisten "vääristä tavoista pukeutua" tarvitsisi laatia listoja? Ja eikö ole tärkeämpää että ihminen viihtyy valitsemassaan asussa kuin tuntee päivästä toiseen olonsa epämukavaksi pukiessaan minihameen kanssa ne iänikuiset sukkahousut vaikka legginsit olisivat paljon mukavammat?

Herkkuja kotiovelle

tunnetila: huvittuneisuus

En ole koskaan bloggaillut näin paljon ruoasta ja syömisestä kuin nyt "apua mä olen lihonut" postaukseni jälkeen. Kuten Sugar Kane kommenttiboksissani käydyssä keskustelussa totesi: "Jos syömisestä tekee liian ison numeron, se on kokoajan mielessä ja laihtuminen on yhtä tuskaa." Niinpä! Yritän olla ajattelematta ruokaa ja syödä vain silloin kun on nälkä, mutta himskatti että se on vaikeaa kun herkkuja koko ajan suorastaan tungetaan nenän eteen!

Tämäkin viikko sisälsi muutamat kekkerit jossa pöydät notkuivat kaikenlaisia herkkuja. Ja kun parempaakaan tekemistä ei iltaisin ole ja kekkereiden aiheet ja järjestäjät kiinnostavat niin miksi en kävisi niissä, minglailemassa ja herkuttelemassa? Jos noista tilaisuuksista lähtee herkkuihin koskematta niin onpa aika tympeä fiilis. Hei kamoon, ilmaiset herkut on parhaita, vai mitä?!


Ilmaisista herkuista puheenollen.. Voitin viime keväänä Delicardin herkkulahjakortin ja kortti on jäänyt kaikesta kiireestä johtuen käyttämättä. Nyt huomasin kortin eräpäivän lähestyvän joten samaan paksuuntumiskonkurssiin tilasin Delicardin tarjonnasta viikonlopun ruoaksi puoli kiloa graavattua- ja najadilohta. (Lahjakortti siis sisälsi muutaman ruokavaihtoehdon josta sain valita itselleni mieluisimman. Muissa vaihtoehdoissa oli joko punaista lihaa tai rasvaisia juustoja tai suklaata, joten valinta kohdistui terveellisimpään vaihtoehtoon, kalaan.)

Delicard lahjakortin voit ostaa vaikka ystävälle lahjaksi. Valitset vain tietyn summan millä ystäväsi voi tilata itselleen herkkuja, ostat kortin Delicardista ja parin päivän päästä ystävä saa herkkulahjakortin postissa. Lahjakortin saaja voi käyttää kortin milloin haluaa (ennen eräpäivää tietysti) ja kun tilaus on tehty toimitetaan tuotteet lahjan saajalle suoraan kotiovelle. Näppärää ja jopa hieman ylellistä!

Tämä viikonloppu on siis syöty graavilohta sen eri muodoissa. Kalaruokien maustamiseen olen käyttänyt uusia koeputkimausteita sekä maustekaapin siivouksessa löytyneitä anopin Kreikasta tuomia tuliaismausteita. Ihanaa tehdä maustepussilöytö omasta kaapista! Ja kerrankin ajoissa. Yleensä jos unohdan jonkun erikoismausteen kaappiin niin kun seuraavan kerran tarvitsen sitä niin sen viimeinen käyttöpäivä on mennyt kaksi vuotta sitten umpeen..

Ensi viikolla ei pitäisi olla iltamenoja kuin kahtena iltana. Taidanpa viettää herkutteluvapaan viikon ja nauttia iltapalaksi coctailpalojen sijaan maustamatonta luomujogurttia itse tekemäni omenasoseen kera. Terveellistä ja voih, niin herkullista!

Vielä tarkenee

tunnetila: ilo

Viikonlopputohinan keskellä on pakko kirjoittaa pikainen merkintä. Olen nimittäin edelleen syvästi viehättynyt kesällä päänvaivaa aiheuttaneista "beduiinikengistäni" ja olen enemmän kuin tyytyväinen että päätin pitää ne. Ajattelin, että kengät ovat vain muutaman hellepäivän suosikkiasusteeni mutta säiden salliessa käytän niitä edelleen, syyskuun lopussa. Ihanat säät, ihanat kengät!

tunika Sami-Jussi Koski/Marimekko,

housut Lindex, kengät Zara

Kenkäni ovat keränneet valtavasti huomiota. Töissä tai kaupungilla, aina kun minulla on nuo kengät jalassani niitä kommentoidaan. Ja yllätys, iso osa kommentoineista on miehiä joita en edes tunne! Kommentit ovat lähes poikkeuksetta ylistäviä, mutta ehkä huvittavin kommentti tuli töissä mieheltä joka kenkiä pitkään tuijotettuaan tokaisi: "Nina on ostanut kengät selvästi Ikeasta eikä ole osannut koota niitä oikein!" Niinpä niin...

Iloinen tahmatassu

tunnetila: tuuletusta

Vitsit mä olen nyt iloinen, onnellinen ja tyytyväinen! Valittelin täällä Dermalogican Precleanse-puhdistusainepurkin epäkäytännöllisyyttä ja peräänkuulutin suunnittelijoilta huomattavasti näppärämpää pumppupulloa aineen annosteluun. Kävin jopa Stockalla Dermalogican osastolla ja lähetin sitä kautta palautetta purkkien (pöljille) suunnittelijoille. Samalla reissulla käväisin muutenkin kosmetiikkaosastolla ja etsin tyhjää pumppupulloa johon ajattelin annostella tuotetta näppärämpää käyttöä varten.

Pumpulla varustettuja pulloja löytyi ainoastaan yksi ja sekin oli harvinaisen ruma. Ostin sen kuitenkin sillä olin kyllästynyt läträilyyn. Kotona kun aloin kaataa puhdistusainetta purkista toiseen huomasin, että pullot olivatkin kenties jotain standardikokoa ja Precleanse-pullon kierrekorkki oli korvattavissa halpispullon pumpulla. Jihuu! Nyt homma toimii, ainakin muutaman hetken. Pumppupullo oli nimittäin pienempi mitä alkuperäinen pullo eli pumpun "letku" ei yletä pohjalle asti. Mutta toimii ainakin kuukauden-pari paremmin kuin alkuperäinen. On se kumma kun kaiken joutuu tekemään itse... :)

Loppuun vielä testitulos. Viimeisimpänä testaukseeni päässyt (tai joutunut) kosmetiikkatuote on Elizabeth Ardenin huulikiiltoduo Everything Glows jonka hankin viime kesänä kokeiltavaksi. Duossa on pinkki kiilto jolla saa huuliin herkullisen ja heleän värin sekä väritön kiilto joka antaa kiiltoa, kosteutta ja hehkua. Duon pakkaus on hyvin ylellinen ja näppärän kokoinen; mahtuu hyvin litteäänkin clutchiin ja sisältää tarpeellisen peilin, mutta en tykkää laittaa huulikiiltoa sormin. Sormet tahmaantuvat ikävästi. Tietysti kiiltoa tulisi levittää siveltimellä, mutta jos sivellin ei kulje pakkauksessa mukana se jää ainakin minulta kotiin. Hylsyssä olevat kiillot ovat mielestäni mukavampia levittää ja käyttää.

Kas näin, siinä tämän viikon kosmetiikkamerkintä. Tällä viikolla olen jo valittanut epäolennaisesta, kertonut pukeutuneeni muihin kuin mustiin vaatteisiin (jotka tietysti näyttivät kuitenkin kuvissa mustilta..), viikonloppuna taitaakin kirjoitukseni aiheena olla ruoka. Pitäisiköhän ottaa joku kiertävä sykli näihin kirjoituksiin? Ensi viikolla voisin siis ensi töikseni taas valittaa jostain...

Ei mustaa!

tunnetila: tein sen

Eilen aamukiireessä sovitin kahdeksan eri vaatekertaa. Kaikki tuntuivat kuluneilta, liikaa nähdyiltä ja masentavilta. Hirvittävä tunne kun koko vaatekaapin sisältö näyttää yhdeltä mustalta massalta. Noh, itse asiassa, sehän on vain yhtä mustaa massaa, mutta normaalisti tuo näky miellyttää silmää ja tuo turvallisuuden tunnetta ja varmuutta pukeutumiseen. Tuijotin äkäisenä vaatekaappiini ja päätin etten laita yhtään mustaa vaatekappaletta päälleni. En yhtään!

Päätöksen tehtyäni otin yllättävän varmalla otteella yksitellen kaapista vaattet jotka halusin kuuluvan tuon päivän asukokonaisuuteen. Valkoinen t-paita, siniset farkut, harmaa villakangastakki, harmaa laukku. Kaulaan helmet ja korviin helmikorvikset. Asussa oli ripaus tyttömäisyyttä, häivähdys militarismia ja jopa hyppysellinen hippiyttä leveälahkeisten farkkujen muodossa. Kuulostaa kaamealta kokonaisuudelta mutta näytti tyyliini juuri sopivan erilaiselta, silti kuitenkin omalta. Mustat kengät oli pakko laitaa jalkaan, farkkujen lahkeet olivat liian pitkät kaikkiin muihin kenkiini, mutta kengät eivät juuri pitkien ja leveiden lahkeiden alta näkyneet.

villakangastakki Promod, t-paita FilippaK,
laukku Lumi, farkut Mango, kengät Benetton

Hauskinta asussa oli sen monimuotoisuus. Vaikka vaatekappaleet ovat maailman tavanomaisimmat: valkoinen t-paita ja siniset farkut, asu sopi hyvin työpäivään mutta myös iltaan kun käväisin pienimuotoisissa kekkereissä. Helmet, ne helmet. Helmet tekevät asusta kuin asusta juhlavan!

Nyt kun harjoittelin yhden päivän sinisten farkkujen käyttöä niin siitä voinkin sopivasti siirtyä paljon radikaalimpiin väreihin. Torstaina 24.9., vietetään nimittäin Suomessa ensimmäistä kertaa Pukeudu Punaiseen Päivää! "Päivä on osa Suomen Sydänliiton NaisenSydän-ohjelman toteutusta. Mallina tapahtumalle on Amerikan Sydänjärjestön Wear Red Day. Pukeudu Punaiseen Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta naisen valtimotaudeista ja tehdä tunnetuksi maailmanlaajuinen naisen sydänterveyden tunnus; punainen mekko." Lainaus päivän kotisivulta

Pukeutua saa siis vaikka kokopunaiseen asuun, mutta pieni elekin riittää, esim. kaulaan kietaistu huivi tai punainen vyö. Itse taidan kaivaa esille punaisen vyöni.. Osallistuthan sinäkin?

Termistöä ja muuta mutkutusta

tunnetila: ärsytys

Olen viime päivinä ahdistunut erittäin irrelevantista asiasta: vääristä vaatetusalan termeistä. Muodista kiinnostuneille mutta asiaan vihkiytymättömille bloggareille (tai muille muodista jutteleville) väärien termien käyttö on sallittua tai sillä ei oikeastaan ole edes väliä, mutta jos ollaan muotitoimittajia tai muuten vain asioista perillä (tai ainakin annetaan niin ymmärtää) niin olisi kiva että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

"Puserossa on syvään uurrettu v-kaula-aukko." "Siistissä miesten neuleessa on v-kaulus." Kyseessä on em. tapauksissa lähes aina v-pääntie. Useimmissa neuleissa ei edes ole kauluksia, miksi sitä sitten kutsutaan v-kauluksiseksi? En ymmärrä. Voi olla v-pääntie ja kaulukset, niin voi sanoa. Ja pääntie on siis aina pääntie, ei kaula-aukko, oli sen muoto mikä tahansa.

"Hihattomassa puserossa on isot hiha-aukot." Hiha-aukot? Kädentiet, hyvät ystävät, kädentiet. Kädentie on tehty puseroon käden kulkea läpi kuten pääntie on tehty puseroon pään kulkea läpi.

"Tässäpä upea puolihame." Mikä helkkarin puolihame? Puolihametta ei ole olemassa. On vain hame josta on olemassa eri pituuksia. On olemassa myös mekko, mutta ei puolihametta. Puolihameesta puuttuu joko etu tai takakappale, eli hameesta on olemassa vain puolikas. Sanaa puolihame ei siis tule käyttää jos hameessa on molemmat, etu- ja takakappale.

Noin, siinäpä mieltäni eniten kaivelleet sanat tähän hätään. Ja kuten jo aiemmin sanoin, "tavalliset" bloggarit saavat kutsua minihamettaan vaikka 1/3 hameeksi, mutta muotitoimittajilta en hyväksy räikeitä termistövirheitä.

Ja kun marmattamaan päästiin niin vielä on pakko mutkuttaa yhdestä asiasta joka tällä hetkellä ärsyttää, nimittäin keskustelu Muodin huipulle -kilpailijoista. "Mitä Antti Asplund tekee ohjelmassa?" Ohjelmaan valikoituneista kilpailijoista esim. Jarno Viitala on suunnitellut niinkin merkittävälle kotimaiselle yritykselle kuin Nanso ties kuinka kauan eikä kukaan marmata hänen ohjelmassa olostaan. Antti Asplund sen sijaan jaksaa askarruttaa.

Antti, kuten moni muukin kisaan osallistujista on suunnittelija, mutta Antti ei ole ompelija. Minua suorastaan hirvittää miten Antti saa ohjelmassa vaatteita kasaan vaikka hänen suunnitelmansa ovat varmasti ensiluokkaisia. (Anteeksi Antti jos satut tämän lukemaan, hirvittävä epäluottamuslause mutta tiedät mitä tarkoitan.. Kyllä mä suhun luotan. ;)) Kisan kuitenkin ratkaisevat luovuus ja näkemys, ei saumojen rakenteet tai taidokkaasti rakennetut drapeeraukset, joten uskoakseni jokaisella kilpailijalla on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua. Sitä paitsi julkisuuden pyöriteltävänä ollut Antti joutunee työskentelemään suuremman paineen alla kuin muut, häneltä kun "julkkiksena" odotetaan ainakin alkuun enemmän kuin muilta.

Uh, jopas moni asia ärsytti! Ja julkinen marmatus puolestaan helpotti. Ärsyttääkö teitä joskus epäolennaiset asiat? Narraatte jos vastaatte ettei muka ärsytä!

Enemmän plussaa kuin miinusta

tunnetila: aika hyvä, aika hyvä..

Vähän yli vuosi sitten ostin Pariisista Shu Uemuran kevyen meikkivoiteen ja peiteaineen jolla olen korvannut valokynän. Molemmat tuotteet ovat olleet hyvin riittoisia ja ovat käytössä edelleen. Peiteainetta olen käyttänyt yli vuoden päivittäin eikä loppua aineelle näy, ohutta meikkivoidetta taas käytän vain kesäisin, kylmempinä vuodenaikoina käyttämäni Joe Blascon paksumman voiteen sijaan. Jos törmäätte ulkomaan reissuillanne Shu Uemuran tuotteisiin niin kannattaa testata. Ainakin minulle kaikki ostokseni ovat toimineet loistavasti ja ne ovat keveydessään virkistävän erilaisia.


Ja hei, jos Uemuran kosmetiikka ei muuten kiinnosta niin hankkia kannattaa ainakin kulttimaineen saavuttaneet ripsentaivuttimet. Niitä ilman ei kuulema tule toimeen! Oikeasti, en ole koskaan edes kokeillut miten ripsentaivuttimet toimii.. Käytättekö te ripsentaivuttimia vai onko ne ihan humpuukia?

Viimeisin testaukseni on palvelu, uusiin tiloihin muuttanut ex-Kauneushoitola Celeste. Celesten nimi on nykyisin Celeste Torni Spa ja kuten nimikin kertoo hoitola on muuttanut Hotelli Tornin yhteyteen. Muutto tapahtui 1.8. mutta virallisia avajaisia vietettiin vasta viime viikolla. Kävin tutustumassa Torni Spahan ja otin siellä tunnin perinteisen hieronnan jonka jälkeen kävin höyrysaunassa loikoilemassa loputkin jännitykset pois hartioistani. Hieronta ja saunakokemus miellyttivät, itse paikka oli vielä hieman kaaoksen vallassa.

Hoitolan tiloissa seikkailevia pahvilatikkoröykkiöitä pahoiteltiin useaankin otteeseen ja todettiin että asiakkaiden ei tulisi nähdä paikkaa siinä kunnossa. Myös rentoutuminen hierontapöydällä häiriintyi, sillä viereisessä huoneessa tehtiin pienimuotoista remonttia ja meteli oli välillä sen mukainen. Tätäkin pahoiteltiin. Torni Span sivuilla sanotaan hoitolan olevan "Helsingin kaunein paikka". Siihen on vielä matkaa, mutta puitteet hoitolalle on mainiot ja Tornin Ateljee Baarissa viihtyville hoitolakokemus on hauska: hoitola on rakennettu kolmeen kerrokseen joiden välillä kuljetaan kapeissa rautaportaissa, lähes samanlaisissa joita Ateljee Baariin kuljetaan. Siinäpä tulee hoitolan työntekijöille mukavaa päivittäistä jumppaa kun juoksee rappuja ylös alas!

Celeste Torni Spa saa vielä uuden mahdollisuuden osoittaa olevansa "Helsingin kaunein paikka", sillä seuraava hieronta odottaa minua jo ensi viikolla. Toivottavasti koko hoitola on silloin viimeistelty ja paikka on sloganinsa arvoinen!

Ps. Muistakaa tänä viikonloppuna Vantaalla Myyrmäkihallissa Savexpo messut! Tänään lauantaina ekologisen kuluttamisen messuilla mm. klo 13.30 ekologinen muotinäytös ja paljon muuta kiinnostavaa. Itse yritän päästä paikalle huomenna, julkisilla liikennevälineillä Helsinki-Myyrmäkihalli -matka vaan vie ihan pirusti aikaa...

Kotiinpaluu

tunnetila: ilo


Arvatkaa kuka tai mikä tuli eilen kotiin useamman viikon kestäneeltä reissultaan? Kyllä, lyhennettävänä ollut Grove-mekko! Vaikka (tällä hetkellä) uniikki mekko oli jo alkuperäisenä kaunis, en silti osannut käyttää sitä. Käyttämättömyyden syynä lienee minulle epäedullinen helman mitta. Niinpä mekko palasi hetkeksi syntysijoilleen, lyheni, ja tuli takaisin kotiin entistä ehompana. Olen varma että mekko pääsee tässä mitassaan paljon useammin käyttöön kuin hieman pidempänä.

neuloshuivi Only, neuletakki H&M,

Grove-mekko Antti Asplund, kengät Benetton

Mallailin heti mekkoa päälleni lämpimiä syyspäiviä ajatellen. Eri fiiliksen mekkoon saa talvella kun yhdistää siihen paksut mustat sukkahousut sekä mustan lämpimän poolon. Tai kesällä sandaalit ja mustan punotun kesäkassin. Menneen kesän mekko-rukka vietti kaapissa ulospääsyä odotellen, ensi kesänä lupaan käyttää koivu-kuosista mekkoani paljon!

Siitähän tuli kiva, suorastaan simpsakka, vai mitä sanotte?

Herkuttelua

tunnetila: nam!

Kirjoittelin täällä painon yllättävästä noususta ja itselle sopivan ruokavalion etsiskelystä. Tästäkin huolimatta (tai ehkä juuri siksi) palan halusta kirjoittaa muutaman sanan herkuttelusta ja uudesta suosikkiravintolastani Helsingissä.

Elokuussa Töölössä avasi ovensa remontoitu Taidehalli, ja sen yhteyteen avattu ravintola Farang. Olen nyt käynyt muutaman kerran illallistamassa Farangissa ja jos saisin päättää, tai jos se olisi millään muotoa järkevää, kävisin siellä joka päivä! Luoja miten tuossa paikassa ihmistä hemmotellaan! Remontin jälkeen upean ilmeen saanut ravintolasali ja -kabinetti luovat viihtyisän tunnelman ja aasialainen ruoka on taivaallista! Bonusta ravintolalle vielä kattavasta viinilistasta ja järjettömän hyvistä jälkiruoista. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan Taidehallin uuteen ravintolaan! Ja huom, kun varaatte pöytää pyytäkää varaus kabinettiin jos mahdollista, siellä tunnelma on intiimimpi. Ja vielä, kun pääsette perille muistakaa tsekata tarjoilijattarien upeat asut jotka ovat Minttu Wikbergin käsialaa.

Kesäkuun alussa saatiin Helsingin keskustaan myös toinen uudeksi suosikikseni muodostunut paikka, Eat&Joy Maatilatori. Maatilatori sijaitsee Lasipalatsin rakennuksessa Mannerheimintiellä. Yhtälö on mitä toimivin: olet Helsingin ydinkeskustassa vilkkaan liikenteen keskellä, mutta saatavilla on luomua, lähiruokaa ja kaikkia muita tuoreita ihanuuksia! Kurjaa kyllä, tuotteet eivät ole halvimmasta päästä eikä liikkeestä tule tämän vuoksi ostettua niin paljon kuin mieli tekisi, mutta jokainen pienikin ostos tuo itselle hyvän mielen ja on kauppiaille kotiinpäin.

Viikonloppuna kiertelin Habitaressa seuralaiseni mukana toinen toistaan ihanampia tavaroita pursuilevia sisustuskojuja joista tänä vuonna sai ostaa itselleen kotiinviemisiä. Mukaani lähti tällä kertaa vain, yllätys yllätys, mausteita! Sisustakotia.fi osastolla oli myynnissä mausteita hauskoissa lasisissa koeputkissa. Putken korkki on aitoa korkkia ja putki siis lasia. Pakkohan noita oli ostaa, vielä kun putkilot sisälsivät ihania mausteita kukkasuolasta (Fleur de Sel) tandoorimausteeseen ja Suomesta käsittääkseni harvoin saataviin kokonaisiin kaardemummansiemeniin. Nyt kun vielä tulisi hetki jolloin voisin olla rauhassa kotona että ehtisin kokkailla! Mausteputkien maanantuonti LHA-import.

Ja kun nyt herkuttelun makuun ollaan päästy niin kerron vielä lopuksi, että elokuvaohjaaja Francis Ford Coppolan viinitilalta Kaliforniasta saamaani punaviini on nyt juotu ja hyvää oli! Saakohan tätä herkkua mitään kautta tilattua Suomeen? Ei sillä, tietty kaikkein mieluiten hakisin viinini tilalta henkilökohtaisesti!

Siinä minun uudet suosikkini, nyt on teidän vuoronne. Suosikkiravintolat, herkullisimmat viinit ja pienellä varauksella myös parhaat uutuuskarkit jne. Kaikki vinkit jakoon ja sitä kautta testaukseen!

Kansainvälistä meininkiä

tunnetila: malttamattomuus

Voih mikä viikonloppu takana! Lauantai oli pyhitetty hyvässä seurassa shoppailulle ja tänään vietin koko päivän Habitaressa. Jalat on viikonlopun jäljiltä väsyksissä ja takki tyhjä mutta mukavaa oli.

Vaikka näin tänään Habitaressa toinen toistaan kiinnostavampia muotoilun uutuustuotteita, vanhoja upeita huonekaluklassikoita sekä näppäriä sisustusratkaisuja, päälimmäisenä mielessä on lauantaina Helsingin keskustan Stockmannilla kohtaamani sykähdyttävä kokemus josta haluan kertoa teille heti. Helsingin keskustan Stockan neljäs kerros on tällä hetkellä muutoksen kourissa ja siitä tulee u-p-e-a! Jo nyt, muutoksen ollessa kesken, olin haljeta innosta!

Kävelin neljännen kerroksen käytävää jutellen samalla seuralaiselleni ja yhtäkkiä tuli kummallinen olo. Kuin olisin ollut ulkomailla: Pariisin LaFayette, New Yorkin Macy's, Lontoon Harrods.. Oli pakko hieraista silmiä ja kaivaa äkkiä puhelin laukusta. Stockan neljänteen kerrokseen, jonne osa naisten kengistä on jo siirtynyt, on tulossa kansainvälinen tunnelma, todella. Nappasin pari kuvaa jotka kertovat uuden kenkäosaston hengestä. (Kuvat Nokia E71)

Neljännen kerroksen kenkäosastolta löytyy nyt (ja tulevaisuudessa entistä enemmän) muodin huippumerkkejä kuten Marc by Marc Jacobs, Zinda, Michael Kors, Calvin Klein, Pedro Miralles, Pura Lopez, Hugo Boss... Loistavaa!! En malta odottaa että muutos valmistuu kokonaisuudessaan!

Eilinen shoppailuasuni oli taas niin mustanpuhuva että jätin sen suosiolla kuvaamatta. Tänään tutkiskelin muotoilun uusia tuulia rennossa asussa jonka kasasin vaaleiden (go Nina go!) mukavuushousujen ympärille. Kaulahuivi H&M organic cotton, neuletakki H&M, laukku 2 or + by Yat, t-paita FilippaK organic cotton, housut KappAhl, kengät 100% Donna (maalautetut kengät).



Olen pari kesää sovitellut chinos-nimeä tuntevia vaaleita khakin tai beigen värisiä pöksyjä, mutta ne näyttävät päälläni kauheilta. Nyt bongasin omat "wanna be" chinokset KappAhlista 8 euron hintaan. Saavat luvan kelvata ja ajaa vaaleiden housujen virkaa niin pitkälle syksyyn ennen kuin ohut ja pehmoiseksi harjattu puuvilla alkaa olla liian kylmä. Vaaleat housut on superkivaa vaihtelua ainaisen mustan jälkeen.

On tämä taas kummallista.. Koko kesän kuljin mustissa vaatteissa ja nyt kun ihmiset alkavat hehkuttaa syksyn tulemista ja unelmoivat pukeutuvansa mustaan nahkaan tai harmaaseen paksuun villaan minä ostan kesähousut ja ajattelin käyttää niitä lumen tuloon asti, jos vain tarkenen.

Muoti ajankuvana

tunnetila: huvittuneisuus

Olen nauranut vatsani kipeäksi nähtyäni eilisestä asusta ottamani kuvat. Hyvänen aika että ihminen voi näyttää pöljältä kun housujen haarat roikkuu puolitiessä! Vaikka sääreni ovat lyhyenlännät niin on ne sentään pitemmät kuin tuon 40 cm miltä alla olevissa kuvissa näyttää. Livenä, kun housujen kangas liikkuu ja on kevyttä sekä laskeutuvaa, efekti ei ole noin kamala. Toivottavasti.

Leggings-postauksessani anonyymi kommentoi seuraavasti: "..ja vielä tulee se aika, jolloin legginsit tuntuvat aivan järkyttäviltä ja bloggaritkin deletoivat koneeltaan kaikki leggins-kuvat pois suurta häpeää tuntien... ü"

Hahaa, nämä kuvat tulevat varmaankin olemaan niitä joita vuosien päästä katsellessani tunnen varmasti häpeänsekaista huvittuneisuutta. Mutta kuitenkin, kuten kommentoineelle anonyymille vastasinkin, minusta on hienoa että muoti ja aika muuttuu, ja että näistä, hassuistakin asuista, jää kuvat elämään. Mikä sen parempaa ajankuvaa kuin muoti menneillä vuosikymmenillä! Muotiin heijastuu maailmalla vallitsevat tilanteet enemmän kuin luulisikaan.

jakku Your Face, huivi H&M Organic Gotton,

neuletakki FilippaK, t-paita Diesel,

housut Object, laukku Lumi, kengät Bronx

Juuri tänään, WTC-iskun vuosipäivänä 11.9., tulee mieleen muodin muutokset tuon päivän jälkeen. Aika pian tuon traagisen tapahtuman jälkeen Yhdysvalloissa muotiin tulivat hörhelöiset kukkamekot jotka loivat turvallisuuden tunnetta ja veivät ajatukset samalla "vanhoihin hyviin aikoihin" jolloin elämän tahti oli verkkaisempi ja pahuus oli kaukana poissa. Tiedä sitten oliko tyylillinen muutos kukkamekkoihin jo muutenkin tulossa nurkan takana, mutta muistan kun asiaa spekuloitiin useissa medioissa muutama vuosi sitten.

Tältä näytin eilen, ei aavistustakaan miltä näytän kymmenen vuoden päästä. Sitä paitsi, eikös se olisi hyvin tylsää jos olisi aina pukeutunut samalla tavalla ja näyttänyt aina samalta? Mitäs sanotte?

Ps. Lisää muodin ajankuvaa tiedossa: kotimaiset Muodin huipulle -kilpailijat on julkistettu! Jee, Antti on mukana!

Tapahtumia mistä valita!

tunnetila: kiirekiirekiire



Tänä iltana (helsinkiläisiä) shoppailijoita hemmotellaan! Design District Helsinki juhlistaa Design Weekiä Late Night (S)hopping -tapahtumalla. Design Districtin liikkeet ovat auki ilta yhdeksään ja liikkeissä voi shoppailun lomassa nähdä mm. tuotelanseerauksia tai osallistua designkakkukesteihin. Liikkeet tarjoavat illan kunniaksi myös mukavia hintoja osalle tuotteistaan. Mukana mm. My o My, Studio Kirsi Nisonen, Minna Parikka, Liike, SECCO, Kartell flagstore, asuna, Iittala jne jne.

Osa liikkeistä järjestää illan aikana tilaisuuksia joihin pääsy on valitettavasti vain kutsuvierailla, mutta nähtävää ja alennuksia riittää silti useissa kymmenissä muissa paikoissa. Ihmisiä liikkeissä tulee olemaan tungokseen asti, mutta olemalla vain yksi kymmenistä saattaa uskaltautua liikkeisiin joihin ei ole aiemmin tohtinut edes kurkistaa sisälle. Kannattaa lähteä tutustumaan paikkoihin!

Jos vapaa-aikaa löytyy rutkasti niin esimerkiksi viikonloppuna kannattaa suunnistaa Helsingin messukeskukseen Habitare09:ään. Habitare avattiin eilen ja messut on auki sunnuntaihin asti. Nähtävää löytyy tänä vuonna tavallista enemmän ja uutuutena messuilla on osastot hamstraajille tai muuten vaan kotiin syysilmettä kaihoaville. Tänä vuonna tuotteita voi nimittäin ostaa myyntiä varten tarkoitetuilta alueilta. Ennen messuilla oli mahdollisuus vain ihailla tuotteita, nyt sieltä saa ostettua tuliaisiakin!

Ja vielä yksi menovinkki lisää.. Ensi viikolla starttaa R&A-festarit ja tällä kertaa muodin ystäviä hemmotellaan kolmen leffan voimin. Teemalla Fashion Forward nähdään elokuvat Valentino: The Last Emperor, Comrade Couture ja The September Issue. Liput tulivat myyntiin eilen, keskiviikkona 9.9., ja nappasin omani heti talteen etten vain jäisi ilman! Toivottavasti teitäkin lykästää ja saatte ostettua liput itsellenne, näitä herkkuja on nimittäin harvoin tarjolla.

Onko kukaan teistä tulossa mihinkään yllämainituista? Toivottavasti nähdään Design Weekin riennoissa!!

logot tapahtumien sivuilta

Avajaiset - DesignPartners09

tunnetila: hauskuus

DesignPartners09 tapahtumia Kaapelitehtaalla 9.-13.9. Mm. Other People's Rubbish, Hot Potatoes, Ryijy? Rug? ja paljon muuta.

Muotinäytös: The Greendress presents feat. Sisters Inc. : EGOISTA - "Muheres LOHAS"

Brands *The Greendress Custom Couture* Bllack Noir*AfganHands*ReetAus*Minna*Anna Ruohonen*Jukka Riantala*Camilla Mikama*Defender*Minna Parikka*Nina's*Kaipaus*Versade Flowers*Gilles et Dada*

Kuvat Nokia71