Rento juhlalook

tunnetila: ilo

t-paita ja hame Samuji, korvikset Noir,

laukku Rebecca Minkoff, sandaalit Tamaris

Miten pukeutua tilaisuuteen jos kutsussa ei mainita pukukoodia? Luulisi, että tilaisuuden nimi "Helsinki Fashion Weekend" kertoo olennaisen. Paikalla tulee olemaan satoja muodista kiinnostuneita ja muotialalla työskenteleviä hyvin pukeutuvia ihmisiä. Siispä parhaat päälle! Tilaisuus järjestetään kuitenkin Töölönlahden Kansalaistorille pystytetyssä teltassa ja tilaisuus alkaa jo ennen seitsemää. Ihan iltapukua alkuillasta alkavaan tilaisuuteen ei viitsi laittaa.

Olen tänä kesänä turvautunut jokaisessa "mitä ihmettä laittaisin päälleni" -tilanteessa Samujin Sample Salesta löytämääni pitkään mustaan hameeseen ja yhdistänyt (liian pitkään helmaan) korkeimmat sandaalini. Hame on pelastanut minut jo useammasta asukriisistä ja tykkään siitä ihan mielettömän paljon! Torstai-illan muotikemuissa pitkän hameen ja korkojen kaveriksi pääsi niin ikään Samujin yksinkertainen valkoinen t-paita. Ei liian hienoa, mutta asun yleisilme oli kuitenkin ihan siisti ja klassinen. Juhlavammaksi kokonaisuuden teki näyttävät Noirin korvakorut sekä oranssinsävyinen huulipuna.

Tänään illalla edessä on uusi asuhaaste. Olen menossa kaverin synttäreille ja tällä kertaa kutsussa oli pukukoodi: Hollywood Glamour. Hmm, en vielä tiedä yhtään mitä laittan päälle. Luultavasti käy taas niin että kaivan koko vaatehuoneen läpi ja päädyn pukeutumaan samaiseen Samujin hameeseen. Juhlavamman asusta saa vaikkapa mustalla korsetilla ja näyttävällä korulla. Täytyykin testata komboa heti ettei tule illalla paniikki.

Ihanaa viikonloppua kaikille! 

Kiitos kuvasta Mimmi!

Ps. Muistattehan, että huomenna sunnuntaina 1.9. blogini siirtyy Re:fashion -portaaliin. Uusi osoite on tunnetila.refashion.fi. En tiedä tarkkaa aikaa milloin kaikki on valmista, mutta sunnuntain aikana muuton pitäisi olla ohi. Re:fashionissa minua odottaa uusi julkaisualusta (WordPress) joten koittakaa kestää jos blogi näyttää kummalliselta enkä heti oikein osaa käyttää uutta alustaa. Eiköhän tämä tästä. Hiljaa hyvä tulee ja harjoitus tekee mestarin!

Bestseller Fashion Fair

tunnetila: tyytyväisyys

Jos olen joskus erehtynyt sanomaan että Helsingissä on ihan liian vähän muotitapahtumia, niin en sano enää. Tämäkin viikko on huikea esimerkki siitä, mitä kaikkea saadaan aikaan kun osaavat tahot lyövät hynttyyt yhteen. Tiistai-iltana olin juhlimassa uuden kotimaisen brändin FRENN'in lanseerausta ja eilen piipahdin Bestsellerin Fashion Fair -messuilla. Messut valloittivat koko Kaapelitehtaan Merikaapelihallin ja esillä oli kaikki Bestsellerin brändit Onlystä Selectediin ja viimeisimpään tulokkaaseen Y.A.S:iin.

Kuvattavaa ja ihasteltavaa riitti hallin täydeltä, varsinkin kun kevät/kesä 2014 näytti olevan värimaailmaltaan hyvin maltillinen ja seesteinen. Hurjimmat väri-ilottelut oli jätetty jo taakse ja trendeinä oli mm. beduiinihenkiset vaatteet ja aavikon eri sävyt, sekä perusvärit musta ja valkoinen. Vaikka ihastelin vähän joka merkiltä erityyppisiä juttuja, niin huomasin silti kotiin tultuani että kameraan oli tallentunut lähes ainoastaan collegepaitoja ja erilaisia farkkuasuja. Ennustaakohan tämä ensi kesälle lökölookia ja panostamista pelkästään mukavuuteen ja rentouteen?  

Asustepuolella nähtiin myös paljon upeita uusia juttuja. Piecesin nahkalaukut ja -kengät olivat todella onnistuneita ja voinkin todeta että huolisin itselleni kaikki alla olevissa kuvissa näkyvät kengät, korut ja laukut. Varsinkin nuo pehmoista nahkaa (yltä, alta ja sisältä) olevat mustat sandaalit saisivat muuttaa luokseni vaikka heti. Myös kuvassa alla esiintyvä musta jumpsuit olisi hyvin tervetullut kesävaatteitteni joukkoon. Jos sitä kesämekkoa ei löydy niin voisin hommata kesäksi edes uuden kevyen haalarin. (Messuilla törmäsin tosin yhteen söpöön mekkoonkin joka tulee kauppoihin helmikuussa... Hmmm...)

Kolmionmuotoiset Piecesin erikoismalliston korut miellyttivät myös silmääni, mutta en ole ihan varma saadaanko niitä myyntiin Suomeen. Toivottavasti, sillä kolmio näyttää olevan se tämän hetken juttu kaikissa koruissa. 

Kaikkea kivaa on siis odotettavissa Bestselleriltä ensi keväälle. Ennen kevättä päästään kuitenkin jo heti tänä iltana juhlimaan kunnolla Suomen muotimaailmassa, kun ovensa avaa ensimmäistä kertaa Helsinki Fashion Weekend. Tiedossa on muotia ja upeita elämyksiä neljän päivän ajan. Muotinäytöksiä, kotimaista muotia ja huippumalleja Suvi Koposesta Angelika Kallioon ja mieskomeutta Kim Heroldista Tyler Riggsiin. Helsinki Fashion Weekendin ohjelma kuulostaa aivan huikealta! Ja mikä parasta, kaikki tapahtuu Helsingin ydinkeskustassa, Töölönlahden Kansalaistorilla ja jokaisella meistä on mahdollisuus hankkia pääsylippuja tilaisuuteen hyvin kohtuulisella hinnalla. 

Kävin juuri katsomassa Fashion Weekendin lipputilannetta ja voi jestas sentään, jokainen päivä ja jokainen näytös näyttivät olevan loppuunvarattuja! Aivan huikeaa että Helsingin ensimmäinen muotiviikonloppu kiinnostaa ihmisiä noin valtavasti. Toivottavasti olette hankkineet lippunne kemuihin ajoissa ja pääsette mukaan juhlimaan kotimaista muotia ja osaamista muun juhlaväen kanssa.

Uutta kotimaista miehille

tunnetila: tykkäys

Puolitoista vuotta sitten keväällä vietin hauskan illan itseäni komeammassa seurassa. Olin istunut päivän kiinnostavassa Helsinki Fashion Summitissa kuunnellen mm. Henrik Vibskovia ja Acnen miestenvaatemalliston pääsuunnittelija Christoffer Lundmania, ja muotiaiheinen keskustelu jatkui vielä tilaisuuden loputtua kun löysin itseni jatkoilta muutaman kotimaisen muotivaikuttajan kanssa. 

Sinä iltana muotoilija Jarkko Kallio oli pukeutunut rentoon mutta hyvin räätälöityyn, tummasta denimistä tehtyyn takkiin ja polvihousuihin. Asu oli selvästi mietitty mutta silti rento ja leikkisä. Kehaisin Jarkon asua ja sain kuulla, että kyseessä oli seurueemme toisen jäsenen, vaatesuunnittelija Antti Laitisen suunnittelema kokonaisuus. Miehet kertoivat suunnitelmistaan lanseerata oma vaatemallisto. Jo vuosia vaatesuunnittelijana toiminut Antti toimisi brändin pääsuunnittelijana ja Jarkko loisi malliston ympärille toimivan kaupallisen konseptin. Toivotin tiimille onnea tulevaan ja jännittyneenä jäin odottamaan muuttuisiko pitkään suunniteltu ja työstetty haave todeksi.

Pari viikkoa sitten kolahti kutsu postilaatikkoon "Tervetuloa FRENN-miestenvaatemerkin lanseerausjuhlaan". Kiljaisin riemusta. Mikään ei ole hienompaa kuin toteutuneet unelmat ja ansaittu palkinto pitkäjänteisestä työstä! Eilen illalla juhlittiin siis FRENN-miestevaatemerkin syntyä ja eilen avattiin myös merkin verkkosivut.

FRENN on vaatemerkki kaupunkilaistyömiehille jotka haluavat pukeutua arjessa rennommin ja persoonallisemmin. Laadukkaat materiaalit, rennot mutta räätälöidyt leikkaukset, ekologisuus ja vaatteiden lähellä valmistaminen, kiinnostavat värit ja yksityiskohdat, niistä on ensimmäinen FRENN -mallisto tehty. 

Kiinnostus uutta brändiä kohtaan on ollut suurta ja mallistoa saakin jo ihan näinä päivinä laadukkaista kivijalkabutiikeista, mm. Vaatturiliike Saumasta, THE MEN by My o My'sta, sekä Acolythistä. 

Onnea vielä kerran Antti ja Jarkko, ansaitsitte todella kaikki ne raikuvat ablodit jotka kaikuivat eilen illalla ympäri juhlatilaa!

Uudet suosikkiripsarit

tunnetila: tykkäys

Meikkipussiini on viime aikoina muuttanut kaksi uutta ripsivärisuosikkia, Benefitin They're Real! sekä Lumenen Truly Bold and Curly Mascara. 

Benefitin ripsivärin sain viime syksynä New Yorkissa kun osallistuin Benefitin järjestämään ihanaan meikkiaamuun. Saimme tilaisuudesta lahjaksi muutaman Benefitin kulttituotteen joista yksi oli tämä maskara. Olen käyttänyt niin aktiivisesti muita suosikkiripsivärejäni että olin ihan unohtanut tämän olemassaolon. Nyt kuitenkin nappasin putkilon käyttöön kun vanha ripsarini loppui ja täytyy sanoa että maskaran nimi osuu oikeaan. Maskara on täydellinen juhlameikin viimeistelijä ja lähes joka kerta kun olen meikannut ripseni kyseisellä ripsivärillä minulta on kysytty missä käyn ottamassa ripsipidennykseni. Ihmiset eivät meinaa uskoa kun kerron että kyseessä on omat ripset ja huikea ripsiväri.

Arjessa Benefitin maskara tuntuu minusta vähän liialle ja varsinkin hikoillessa (kävelen päivittäin töihin ja takaisin n. 40min/suunta) se leviää aika helposti. Hyväksi arkiripsariksi on nyt valikoitunut Lumenelta saamani Truly Bold and Curly Mascara. Maskara on kevyt ja meikin lopputulos on luonnollinen, mutta silti näyttävä. Ripsistä tulee todella kauniit, erotellut ja kaarevat tuolla maskaralla. Ripseni ovat aika kaarevat normaalistikin enkä ole koskaan testannut ripsientaivutinta, mutta luulen että taivuttamalla saisin ripsistäni aikalailla saman näköiset mitä tuolla Lumenen ripsivärillä saan.

Tykkään molemmista tuotteista paljon ja suosittelen testaamaan jos olette uutta ripsiväriä vailla. Ainut harmitus on vain se, ettei Benefitin tuotteita saa Suomesta. Onneksi kotimaiseen Lumeneen voi aina luottaa!     

Tehokas möhkäle

tunnetila: tyytyväisyys

Modernista Marttakerhosta päivää! Jatketaan viime postauksen viitoittamalla tiellä ja (yleisön pyynnöstä) puhutaan vähän lisää nypynpoistajista. 

Pidän vaatteistani aika hyvää huolta ja minulla onkin jos jonkinlaista vempelettä jotka auttavat pitämään vaatteet hyvässä kunnossa ja pidentämään niiden käyttöikää. Ostan yleensä vaatteita hankkiessani vain lempijuttuja ja siksi haluan niiden kestävän käytössä vuodesta toiseen. Käytän paljon neuleita ja neuleiden omistajan must -tuotteisiin kuuluu kashmirkampa tai -harja, joilla kammataa kashmirista ja muista hienoista materiaaleista käytön aiheuttamat nypyt pois. 

Käytin pitkään herkempien materiaalien nypyn poistossa edullista kashmir-kampaa (saatavilla ompelutarvikeosastoilta esim. tavarataloista), mutta viime syksynä New Yorkissa investoin kerralla laadukkaaseen vaatteidenhuoltopakettiin ja ostin samaan syssyyn myös isomman (ja ihan törkeän hintaisen) kashmir-harjan. Harja on osoittautunut käytössä erinomaiseksi ja hyvin hellävaraiseksi, mutta neuleita kovempiin kankaisiin harja ei valitettavasti kunnolla pure.

College-kankaita varten minulla onkin mahtavan järeä nypynpoistaja Singeriltä. Jättimäisen kokoisilla pattereilla toimiva kapistus painaa paljon mutta saa aikaan ihan uskomatonta jälkeä. Oman Singerini ostin Stockalta, mutta näyttääpä sitä saavan tällä hetkellä myös esimerkiksi Ellokselta. 

Viikonloppuna vaatehuonetta läpi käydessäni kaivoin esiin viileneviä iltoja varten viime talven lempiasuni, JumpIn -haalarin. Käytin haalaria koko viime talven joka päivä ja keväällä viikkasin sen vaatehuoneen hyllylle pesun jälkeen aika nyppyisenä. Nyt kun katselin haalaria kesän jälkeen uusin silmin se näytti ihan järkyttävälle. Näki, että haalaria on rakastettu ja käytetty jopa enemmän kuin laki sallii. Levitin haalarin eteisen lattialle ja kävin sen läpi Singerin ihmevekottimella. Nyppyjä haalarissa oli niin paljon että jouduin tyhjentämään nypynpoistajan nukkasäiliön kahdesti, mutta kyllä kannatti, haalari näyttää taas ihan uudelta!

Jos käytät paljon college-vaatteita ja/tai paksuja eikä niin herkkiä neuloksia ja haluat niille lisää käyttöikää, suosittelen investoimaan vähän yli kympin maksavaan Singerin möhkäleeseen. Tuo hankinta maksaa hetkessä itsensä takaisin ja parhaassa tapauksessa selviät useamman vuoden vanhoilla neuleillasi eikä sinun tarvitse ostaa uusia pilalle nyppyyntyneiden vaatteiden tilalle. Jos siis et välttämättä halua shoppailla. ;)      

Ohjenuora shoppailuun

tunnetila: järkeily

H&M:n syysvaatteisiin ihastuttuani innostuin käymään viikonloppuna vaatehuonetta läpi. Halusin nähdä mitä kaikkea kaapeissa jo on ja mitä sinne tarvitaan lisää. Arvatkaas miten kävi? No tietenkin niin että kaapeissa on jo kaikkea niin paljon että tulen pärjäämään noilla vaatteilla seuraavat pari syksyä enkä tarvitse yhtään mitään uutta. Äääää, mutku mä haluan! 

Kymmenet kesävaatteiden alemetsästelyreissut tuottivat kerta kerran jälkeen tulosta syysgarderobin kartuttamisessa, mutta kesävaatteita ei löytynyt. Nyt jemmassa on siis muutama neule, pari mekkoa, puseroita ja housuja niin paljon etten oikeastaan tarvitse yhtään mitään uutta. Pitkiä ja paksuja neuleita, joihin perjantaina H&M:n showroomilla todella ihastuin, ei kaapissa toisaalta ole yhtäkään. Ainakin sellaiseen saan siis tänä syksynä investoida.

Suurin osa kaapissani olevista vaatteista on aika vanhoja. Vaatteet ovat palvelleet minua jo useamman vuoden ja ne ovat jo vähän kulahtaneita ja joistakin neuleista olen saattanut paikata pieniä (yleensä nypynpoistajan tekemiä) reikiä, mutta silti ne ovat vielä niin hyväkuntoisia etten viitsi luopua niistä. Siitä huolimatta haluaisin myös uusia juttuja. Uusilla vaatteilla kun tuppaa aina olemaan mukavan piristävä vaikutus. Iloinen mieli, sait sen sitten uusista vaatteista tai uudesta huulipunasta, on useimmiten pienen investoinnin arvoinen.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin ymmärtää tarpeen ja haluamisen ero. Tällä hetkellä tarvitsen talven pakkasiin uuden untuvatakin (kuten olen tarvinnut jo monta vuotta eikä sitä täydellistä vaan löydy mistään) ja haluan pitkän ja lämpimän neuleen. Selviäisin siis mainiosti ilman uutta neuletta, mutta uskon että uusi neule tekisi viileistä arkiaamuista hieman siedettävämpiä. Ilman kunnollista paksua takkia taas saatan palelluttaa itseni ja saada flunssan, eli tuossa tilanteessa voi sanoa että kyseessä on todellinen tarve.

Kultainen linjani shoppailussa onkin, että pääasiassa kannattaa tehdä hankintoja vain tarpeeseen. Tai jos pääosa vaatekaapin sisällöstä on vanhaa ja edelleen käyttökelpoista, uusilla, harkiten hankituilla jutuilla on ihan luvallista piristää garderobia. Uusilla jutuilla vanhatkin vaatteet näyttävät kivoille ja saavat ihan eri tavalla uutta potkua!

Kesän viimeinen asu

tunnetila: tyytyväisyys

silkkipaita Club Monaco, housut Marni at H&M,

laukku Tory Burch, tossut CM

Viime perjantaina en vielä suostunut sanomaan ääneen sitä s-kirjaimella alkavaa vuodenaikaa. Ilmassa oli välillä tuohon vuodenaikaan liittyvää kirpeyttä, mutta seuraavassa hetkessä aurinko taas paistoi ja kesäinen mieli palasi takaisin. Tiedossa oli pitkä päivä ilman vaatteiden vaihtoa joten päätin pukea ylleni jotain kesäistä, mutta samalla myös sellaista jolla pärjää ulkona jos sää alkaa viilentyä. Pukeuduin siis silkkiin.

Silkki on materiaalina ihana. Se on kevyt ja hengittävä, mutta samalla se myös sitoo kehon lämpöä jos sille on tarvetta. Pärjäsin asulla koko päivän vaikka lounastin iltapäivällä aurinkoisella terassilla ja päätin illan Helsingin Juhlaviikkojen avajaiskonserttin joka kesti pitkälle pimenevään iltaan. Illalla silkkiasulla pärjäämistä toki edisti Huvila-teltan kuuma tunnelma ja lavan edessä musiikin tahtiin jammailu, mutta onneksi en palellut edes kävellessäni Tokoinrannasta kotiin.

Viikonlopun sää oli kauttaaltaan ihanan lämmin ja aurinkoinen, mutta tänään, tänään ulkona oli jo niin sateista että pakko kai se on myöntää. Syksy on tullut. Syksyn parhaita puolia on harmaat neuleet ja mustat kapeat housut. Niihin pukeuduin siis tänä aamuna ja kaiken kesäisen väri-ilottelun jälkeen tuntui kuin olisin tullut kotiin. Jalassa on kuitenkin vielä balleriinat. Ihan kokonaan en ajatellut vielä antaa syksylle periksi.  

Kiitos kuvasta Hertta!

H&M:n syksy

tunnetila:  tyytyväisyys

Kävin perjantaina H&M:n showroomilla tutustumassa brändin syysuutuuksiin. Huokailin koko vierailuni ajan ihastuksesta ja hipelöin rekeissä roikkuvia uusia juttuja sydämenkuvat silmissäni. Voitte kuvitella miten kivalta tuntui nähdä kerralla monta rekillistä kauniita syysvaatteita sen jälkeen, kun on koko kesän plarannut läpi satoja kesävaaterekkejä eikä ole tykännyt yhdestäkään eteen tulleesta vaatteesta. Nyt showroomilla iski "apua, haluan nämä kaikki" -fiilis. Vaikkei yletön ostelu ole lainkaan järkevää, niin silti tuo olo oli paljon kivempi kuin tunne "blääh, nää kaikki vaatteet on ihan tyhmiä".

Syksyksi on tulossa paljon paksuja ja pörröisiä, reilun kokoisia neuleita, kapeita housuja joissa on paljon yksityiskohtia (taskuja, vetskareita, halkioita lahkeensuussa), näyttäviä koruja ja mikä mahtavinta, paljon tosi kivan näköisiä kenkiä joista suurin osa on nahkaa. Tulossa on mm. huikeat ylipolven saappaat, biker-bootsimaisia kenkiä lyhyellä ja pitkällä varrella sekä omia lemppareitani, matalia kävelykenkiä, hieman kapenevalla kärjellä (suosikkini kuvissa 5 ja 11).

Vaikka nautin edelleen jokaisella solullani Suomen poikkeuksellisen pitkästä ja aurinkoisesta kesästä enkä haluaisi tämän loppuvan koskaan, syksyn vääjäämättömän tulemisen kestää paremmin, kun muistaa miten kiva syksyllä on pukeutua. Perjantainen showroom visiitti osoitti, että tänä syksynä uusien vaatteiden löytäminen ei tule olemaan ongelma. Ongelmaksi muodostuu ainoastaan se, että kaiken kivan edessä päätöksiä ja valintoja on pakko tehdä tai muuten edessä on henkilökohtainen konkurssi. 


Ps. Sydämellinen kiitos jokaiselle edelliseen postaukseen kommentoineelle. Olette uskomattoman upeita ihmisiä. Kiitos! <3

Turvaverkkoa vailla

tunnetila: jännitys ja paniikki

Aikalailla vuosi sitten olin monen uuden ja jännittävän asian äärellä. Olimme muuttamassa syksyksi New Yorkiin ja olin aloittamassa syksyn kestävän työn Skimbaco Lifestylen muotitoimittajana. Olin menossa mm. New Yorkin muotiviikoille katsomaan näytöksiä ja tapaamaan muotimaailman vaikuttajia. Tämän lisäksi aloitin vielä syksyn mittaisen New York -aiheisen blogiprojektin Ylen Olotilassa. Tiedossa oli valtavasti uutta, ja vaikka kaikki kuulosti kivalta en tiennyt yhtään mitä tuleman pitää.

Syksy meni kuitenkin erinomaisesti. Välillä tein ihan liikaa töitä ja olin niin stressaantunut etten metrolla pressitilaisuudesta toiseen matkustaessani muistanut yhtään mihin tilaisuuteen olin sillä kertaa menossa, enkä muistanut millä pysäkillä olin juuri minuutti sitten suunnitellut jääväni pois. Selvisin kuitenkin syksyn haasteista ja nautin elämästäni ehkä enemmän kuin koskaan. Tuo kokemus toi minulle valtavasti lisää uskallusta heittäytyä uuteen ja tuntemattomaan, ja kuinka ollakaan, olen nyt, tasan vuosi edellisestä heittäytymisestä, taas jännän äärellä. Syyskuun ensimmäinen päivä Tunnetila -blogini nimittäin muuttaa uuteen blogikotiin!

Uusi bloggaajien itsensä hallinnoima blogiportaali Re:fashion avaa ovensa syyskuussa ja olen mukana portaalissa Tunnetilan kanssa. Olen tähän asti kieltäytynyt useimmista yhteistyökuvioista sillä olen halunnut pitää blogini pienimuotoisena harrastuksena ja minusta on ihana kun "tunnen" lähes kaikki vakikommentoijani ja voimme jutella blogissa "kavereiden kesken". Tällä kertaa uusi blogiportaali kuulosti kuitenkin niin viihtyisältä ja vapaalta paikalta olla ja kirjoittaa, että päätin hypätä mukaan. Uskon, että uusi portaali tarjoaa mukavan ja tyylikkään alustan blogilleni ja voin jatkaa bloggaamista siellä vanhaan malliin.

Mietin portaaliin liittymistä pitkään ja joka toinen päivä olin sitä mieltä että haluan kokeilla bloggaamista uudessa paikassa, joka toinen päivä taas blogin muuttuminen "julkisemmaksi" sai jo pelkkänä ajatuksena vatsani kääntymään ympäri. Olen kirjoittanut Tunnetilaa yli viisi vuotta (joista neljä vuotta piilotin kasvoni) eikä suurin osa ystävistäni tiedä vieläkään blogin olemassaolosta. Ymmärtänette siis että olen, esimerkiksi juuri nyt tätä postausta kirjoittaessani, kauhusta niin kankea että kurkkua kuristaa ja sormet eivät meinaa millään liikkua näppäimistöllä. Nyt päätös mukaan lähtemisestä on kuitenkin tehty ja blogi siirtyy Re:fashioniin parin viikon kuluessa. 

Suurin toiveeni tällä hetkellä on että jokainen Teistä seuraa mukanani uuteen portaaliin ja on minulle tukena ja turvana uudessa paikassa. En usko että blogini tulee Re:fashionissa muuttumaan sisällöltään kovinkaan paljon. Mainoskampanjat ovat jatkossa se suurin sisältöä uuteen suuntaan muokkaava asia, mutta minulla on kuitenkin toisaalla vakinainen päivätyö joka vie yhtä paljon aikaa kuin ennenkin, eli toteutan kampanjoita silloin kun ehdin ja ennen kaikkea silloin, kun tarjolla on jotain josta olen oikeasti kiinnostunut ja josta ajattelen olevan myös teille hyötyä ja iloa.

Tunnetila muuttaa siis uuteen osoitteeseen (tunnetila.refashion.fi) parin viikon kuluttua ja minua jännittää ihan järjettömän paljon. Olen toivonut että Re:fashioniin siirretään kirjoittamani postaukset päivämäärästä 2.9.2012 lähtien. Tuona päivänä lähes vuosi sitten paljastin blogissa kasvoni. Sitä vanhemmat tekstit jäävät talteen Bloggerin puolelle. Enää ei siis piilotella vaan yritän ottaa reippaasti härkää sarvista ja hypätä tuntemattomaan ennakkoluulottomasti. Onnistuneeseen hyppyyn tarvitsen kuitenkin kaikkia Teitä, omaa turvaverkkoani. Toivottavasti otatte minut kiinni!         

Asustesuosikit

tunnetila: tyytyväisyys

Piipahdin tiistaiaamuna Fazerin aamiaisella asussa, johon yhdistin vähän kesää (vaaleat lököfarkut ja t-paita) sekä hitusen syksyä (musta jakku), mutta ennen kaikkea kaksi uutta totaalilempparia asustetta: Kristine Viksen villa-silkkihuivin ja Minna Parikan Edith -balleriinat. Sain molemmat tuotteet kiitokseksi yhteistyöstä Fanny Alaxandra Butiikin kanssa ja eipä ole oikeasti koskaan sattunut yhdessä verkkokaupasta tehdyssä tilauksessa olemaan kahta noin super suosikiksi muodostunutta tuotetta. Käytän balleriinoja ja huivia ihan koko ajan!

Huivi on puoliksi silkkiä ja puoliksi villaa, joten se on ollut viime viikkojen hyvin lämpimiin säihin vielä vähän liian kuuma. Tykkään kuitenkin huivista niin paljon että olen aktiivisesti käyttänyt huivia ja hikoillut alituiseen. Huivi tulee olemaan varmasti paras asuste viilenevään syksyyn ja mietin koko ajan tilaisinko talveksi samaa materiaalia olevan huivin talvisemmalla värillä ja kuosilla. 

jakku ja farkut H&M, huivi Kristine Vikse (FAB),
t-paita Samuji, balleriinat Minna Parikka (FAB)

Kävin äsken (taas kerran) kurkkimassa FAB:in verkkokaupassa tuota talvisempaa huivia ja ilokseni huomasin että butiikin pitäjä Virpi on saanut valtavan urakan tehtyä ja verkkokauppa on nyt myös suomeksi! Jos ruotsinkieliset tuoteselosteet tuntuivat aiemmin hankalilta niin nyt tuotteisiin tutustumisen ja shoppailun pitäisi olla hieman vaivattomampaa. 

Muistattehan että eksklusiivisesti juuri Teille tarkoitettu butiikin alekoodi "tunnetila" (kirjoitetaan ilman hipsuja kassalla coupon -kohtaan) on voimassa vielä koko elokuun. 15% lisäalen saa tällä hetkellä jo alennetuista tuotteista mutta myös syysuutuuksista joita butiikkiin on saapunut jo jonkin verran. Esimerkiksi nämä Cecilie Mellin uudet korvikset on ihan mielettömät! Suorastaan röyhkeän-makean-upeat!! 

Kiitos kuvista Elsa!   

Punainen espresso ja muita uusia juttuja

tunnetila: tyytyväisyys

Paras tapa aloittaa päivä on astua sisään uudistuneeseen Fazerin kahvilaan ja kuulla sanat "Tervetuloa aamiaiselle! Valitse tiskistä mitä haluat, saat maistaa vaikka ihan kaikkea!" Voi kyllä, olisin ihan varmasti maistanut kaikkea jos minulla olisi ollut aikaa istua munkkivuorelaisessa Fazerin kahvilassa notkuvien herkkupöytien äärellä iltaan asti ja jos olisin saanut ottaa välissä pienet nokoset täyden vatsani kanssa. Olin kuitenkin menossa aamiaiselta suoraan töihin joten kireän aikatauluni puitteissa valitsin maltillisen, mutta sitäkin erinomaisemman aamiaisen joka sisälsi tuorepuristettua appelsiinimehua, kirpeän raikkaan power-smoothien, uskomattoman herkullisen Grand Blanc -leivän vuohenjuustolla ja red espresson.

Eilisellä lehdistöaamiaisella pääsin tutustumaan uudistuneeseen Fazer Café Munkkivuoreen ja kuulemaan Fazerin uusista tuotteista ja tuulista. Fazer Café Munkkivuori on ollut samalla paikalla jo vuodesta 1959, ja juuri valmistuneella ilmeuudistuksella on tavoiteltu samaa kaupunkilaista ja kansainvälistä tunnelmaa, mikä ensimmäisessä Suomeen perustetussa Fazerin kahvilassa (Kluuvikatu) oli sen perustamisvuonna 1891. Tuolloin Karl Fazer toi uuden kahvilan myötä Helsinkiin raikkaan tuulahduksen Pariisia ja keskieurooppalaista kahvilaelämää.

Myös uuden kahvilan myötä lanseerattu palvelukonsepti on peruja siltä ajalta kun kahvilaan mentiin nauttimaan herkkujen lisäksi myös yksilöllisestä palvelusta. Uudessa konseptissa asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus hyödyntää kahvilaemäntien osaamista ja palvelualttiutta ja kahvila tarjoaa asiakkaille mm. tuotetietoutta ja pöytiin tarjoilua. Vaikka tiskiltä ja linjastosta tilaaminen on tätä päivää ja jonossa seisomiseen on tottunut, niin pöytiin tarjoilu tuo kahvihetkeen ihan erilaisen ylellisyyden tunnun.   

Kahvilan ilmeen lisäksi myös tuotevalikoima oli uudistunut. Jättimäisiä artesaanileipiä saa halutessaan ostaa kotiin, tai samaista leipää voi nauttia kahvilassa herkullisten täytteiden kera. Oma vuohenjuustoleipäni oli erinomainen. Vähän kuitenkin harmitti etten jaksanut maistaa myös toista tarjolla ollutta leipää jonka päällä oli kylmäsavulohta ja uppomuna. Ensi kerralla maistan ehdottomasti myös tuota uutuutta.

Kiinnostavin uusi juttu minulle teen juojana oli red espresso (ylin kuva). Red espresso on espressokeittimellä valmistettava rooibos-tee jonka voi valita tarjoiltavaksi espressona, cappucinona, lattena tai jääteenä. Fiilis pikku kupista juomaa ryystäessä on samanlainen kuin joisi vahvaa (kahvista tehtyä) espressoa, mutta todellisuudessa juoma on kofeiiniton vaihtoehto stydille espressolle. Pienen red espresson kaverina tarjoiltiin hunajaa ja päälle suositeltiin ripoteltavan kanelia. Maistoin ensimmäisen tilkan espressoa sellaisenaan ja juoman maku oli tyrmäävän kitkerä. Sen jälkeen sekoitin juomaan hunajaa ja laitoin päälle kanelia ja maku muutui heti lempeämmäksi. Voin jopa sanoa että pidin juomasta. Juoma on hyvin erikoista, mutta jos piipahdatte Fazerin kahvilassa niin suosittelen maistamaan red espressoa jos sitä on tarjolla. Uudet makuelämykset ovat aina kokeilemisen arvoisia. 

Vaikka uusia tuotteita on tuotu valikoimiin, niin vanhat klassikot perunaleivoksista bebeihin pysyvät edelleen listalla. Hyvä niin, sillä asioin hyvin usein Fazerin kahviloissa ja jos pääruoka tai tilaamani leipä silloin tällöin saattaakin vaihdella, otan aina jälkiruoaksi tryffelijäätelöpallon. Fazerin tryffelijäätelö on yksi parhaista asioista maailmassa. Toivottavasti se ei poistu valikoimista koskaan!

Munkkivuoren ostarilla oleva Fazer Café on saanut nyt ensimmäisenä muodonmuutoksen päätökseensä ja seuraavaksi uudella konseptilla avataan Fazer Café Messukeskukseen ja Itikseen. Samalla konseptilla ollaan menossa myös ulkomaille ja tarkoituksena on avata kahviloita Ruotsiin ja Venäjälle. Jos kahviloiden tuotevalikoima, tuotteiden laatu ja tuoreus, sekä henkilökohtainen palvelumalli noudattavat kaikissa ketjun kahviloissa samaa linjaa, en näe mitään estettä miksei Fazer onnistuisi valloittamaan myös naapurimaiden kuluttajia. Take away -kahvien mukaan nappaaminen ja kiireessä hörppiminen alkaa olla jo menneen talven lumia ja ihmiset arvostavat koko ajan enemmän ja enemmän rauhoittumista hyvän, kuppi kerrallaan valmistetun premium -kahvin äärellä.      

Erinomainen aurinkosuoja

tunnetila: tyytyväisyys

Palataan Nizzan lomaan vielä (ainakin) yhden tuotesuosituksen verran. Sain nimittäin keväällä testiin PizBuinin aurinkotuotteita, aurinkosuojan suojakertoimella 15 ja after sun voiteen. Pelkäsin vähän että iho jää öljymäisestä tuotteesta tahmaiseksi ja aika epäileväisenä otin pullon mukaan matkalle, eteenkin kun mukana reissussa oli myös mieheni joka inhoaa kaikenlaista ihon rasvailua ja rasvailusta iholle usein jäävää tahmaisuutta.

Heti ensimmäisenä päivänä aurinko porotti niin kuumasti että aurinkosuoja oli välttämätön vaikkemme olleet edes suuntaamassa rannalle. Jännittyneenä aloin testata suihkeena levitettävää aurinkosuojaa ja kuinka ollakaan, ihastuin tuotteeseen ensi hetkestä! Tuote imeytyi ihoon välittömästi, jopa niin nopeasti etten ensimmäisellä kerralla ehtinyt edes levittää sitä kun se oli jo kadonnut ihon pinnalta. Tuotteen tuoksu on aurinkosuojamainen mutta miellyttävä, ja koostumus on hämmästyttävän kevyt. 

Toinen tuotteen erinomaisista puolista on se, että tuotteen voi suihkuttaa myös märälle iholle. Meressä pulahtamisen jälkeen täytyy normaalisti ensin kuivata vartalo ja vasta sen jälkeen aurinkosuojaa voi lisätä iholle. Oli ihanan helppoa nousta merestä pyyhkeelle, suihkuttaa aurinkosuoja suoraan märälle iholle ja jäädä kuivattelemaan ihoa auringon avulla.

Myös mies tykkäsi tuotteesta valtavasti ja ilahduin kovasti kun mies koko loman ajan oma-aloitteisesti kaivoi aurinkosuojan kassista ja alkoi laittaa sitä iholleen. Normaalisti saan olla koko ajan muistuttamassa aurinkorasvan lisäämisestä ja mies näyttää voidetta levittäessään hyvin kyllästyneeltä. Tuote osoittautui täydelliseksi meille molemmille ja lupasin jo miehelle että käytämme kyseistä tuotetta jatkossakin.

Piz Buin Wet Skin Transparent Sun Spraytä on saatavilla kahdella eri suojakertoimella. Esim. Thaimaahan matkustaessa kannattaa mukaan ottaa molemmat kertoimet, 30 ja 15, ja loma kannattaa aloittaa käyttämällä suurempaa suojakerrointa ja rusketuksen syventyessä voi pikku hiljaa siirtyä pienempään kertoimeen.

Loistava tuote joka tekee yleensä niin tylsästä ja työläästä rasvailuhetkestä suorastaan mukavan. Luulenpa että meillä ei lähdetä lomalle enää ilman tätä pulloa!


Ps. Arvatkaa muuten miten kauan suihkurusketus kesti ihollani? Tein kaiken kuten käskettiin (kävin viileässä suihkussa ja rasvasin ihoa paksuimmalla voiteella mitä kaapista löytyi jne) ja rusketus kesti ihollani 5 päivää. Ei tarvittu kuin kaksi uintikertaa suolaisessa, ihoa kuorivassa merivedessä ja olin taas kalkkilaivan kapteeni. Vitsit että harmitti! Olisin niin mielelläni paistatellut päivää rannalla kauniin ruskeana vähän pidempäänkin.  

Nizzan tuliaiset

tunnetila: muistelu

Edellisessä Nizza -ostospostauksessa keskityin pelkästään vaateostoksiin. Nyt vinkkaan muutaman paikan missä kannattaa piipahtaa jos haluaa hankkia paikallisia tuotteita matkamuistoksi. 

Vanhan kaupungin kapeilta kujilta löytyy kymmenittäin pieniä liikkeitä jotka myyvät mausteita, keksejä, paikallisia saippuoita ja muuta kosmetiikkaa, sekä koruja, kenkiä, hattuja, laukkuja, pyyhkeitä ja kevyitä rantavaatteita. Suosikki herkkupuotini oli nimeltään Premiere Pression Provence (15 Rue du Point Vieux) ja Abre d'Eau (34 Rue Pairoliére) tarjosi laadukkaimman oloiset ja tyylikkäimmät sandaalit ja rantalaukut. Mallailin muutamaan otteeseen Abre d'Eaussa kivaa nahkanauhoista punottua tori-/rantalaukkua ja vähän harmittaa kun en ostanut sitä. Ajattelin etten tarvitse laukkua ja jätin 40€ maksaneen ihanuuden liikkeeseen. Pyh, järkeily ei aina kannattaisi.

Vanhassa kaupungissa sijaitseva kymmenien ravintoloiden reunustama torialue Cours Saleya tarjoaa tiistaista sunnuntaihin erilaisia paikallisia herkkuja, kukkia ja saippuoita, ja maanantaisin torin täyttää antiikkimarkkinat. Cours Saleyan reunalla sijaitsee myös paikallisen parfyymitehtaan Fragonardin myymälä. Pyörin saamani 10% etukupongin kanssa liikkeessä ainakin puoli tuntia, haistelin ja tuoksuttelin ihan kaikkea, mutta lopulta poistuin tyhjin käsin. Palasaippuapaketin olisin ainakin ostanut jollen olisi palasaippuoiden ostolakossa. (Lakko on kestänyt jo kolme vuotta ja vanhoja saippuoita on jäljellä vielä muutama. Uutta en saa ostaa ennen kuin vanhat on käytetty. Uuuh, rakastan palasaippuoita ja silti käytän yleensä aina nestemäistä saippuaa pumppupullosta. Mikä dilemma!)

Mariage Fréresin tee: Galeries Lafayette, Diptyquen kynttilä: Espace Harroch (7 Rue Paradis)

Liikkeet vanhassa kaupungissa ovat auki myöhäiseen iltaan joten vanhan kaupungin aarteiden etsinnän voi jättää vaikkapa illallisen kaveriksi. 

Pääkadulla (Avenue Jean Médecin) on suuri Sephoran liike jossa kosmetiikasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti vierailla. Toinen, hyvin edullista kosmetiikkaa myyvä liike Saga Cosmetics, löytyy pääkadun yhdeltä sivukujista, osoitteesta 42 Bis Avenue Jean Medicin. Tarjolla on tuttuja merkkejä ja tuotteita normaalia edullisemmin hinnoin sekä paljon, ainakin minulle, tuntemattomia brändejä. Mitään uusinta uutta Saga Cosmeticsilta ei löydy, mutta tuttuja tuotteita löytyy edullisesti.

Jos mielit tuoda tuliaisiksi muutakin kuin vanhan kaupungin liikkeistä saatavia mausteita tai öljyjä kannattaa piipahtaa tavaratalo Galeries Lafayetten yläkerran herkkupuodissa. Hain herkkuosastolta Mariage Fréresin ja Dammannin teetä. Voi miten hyvää hyvä tee voikaan olla!!

Huh huh, tämä postaus saa luvan olla viimeinen Nizza aiheinen kirjoitukseni vaikka asiaa olisi vielä vaikka kuinka! Anteeksi Nizza -postausten tulva, halusin vain kirjoittaa mahdollisimman kattavan katsauksen Nizzan parhaista jutuista jotta seuraavat Nizzan matkaajat eivät menetä mitään huippuihanaa. Toki jokainen haluaa matkaltaan eri asioita, mutta ainakin itse olin kiitollinen jokaisesta vinkistä jonka muilta Nizzan kävijöiltä sain. Uskon, että blogiani lukevat kanssani saman henkiset ihmiset joten luulen että vinkeistäni tulee olemaan Teille iloa. Ainakin toivon niin. 

Tunnelmasta toiseen

tunnetila: onni

Palasin eilen Helsinkiin viikon kestäneeltä kotimaanmatkalta. Vietin koko viikon nautiskellen kauniista kesäsäistä, tyynestä järven pinnasta ja ihanasta hiljaisuudesta. Uin, otin aurinkoa, tapasin tärkeitä ihmisiä, kävin soutelemassa, grillasin, lenkkeilin upeissa maisemissa, saunoin, söin taivaallista raparperipiirakkaa, tuoreita marjoja ja savustettuja muikkuja (muikut samana aamuna isän pyytämiä ja raparperit sekä marjat omasta pihasta kerättyjä) ja kävin myös äidin ja siskon kanssa kaupungissa ostoksilla ja tein kivoja alelöytöjä.

Eilen palasin tuon kaiken rauhan ja hiljaisuuden jälkeen Helsinkiin ja suunnistin saman tien Happy Joe Ciderin kutsumana Flow-festareiden avajaisiin Suvilahteen. Oli ihan outo fiilis tulla mökkimäisen rauhallisista maisemista ihmispaljouden keskelle jossa lintujen lempeä sirkutus vaihtui festariteltassa pauhaavaksi popiksi. Onneksi pääsin aloittamaan illan festarialueella sijaitsevalla, kovin viihtyisällä Happy Joen pisteellä, jossa sain virittäytyä festaritunnelmaan kivassa seurassa puun alla mukavassa terassituolissa istuskellen.

Ilta festareilla oli mukava, mutta yhtäkkinen ihmispaljous tuntui sen verran oudolta että päätin kävellä Suvilahdesta yksin omassa rauhassa kotiin. Oli ihana kävellä Merihaan rantaa ja katsella kauniina avautuvaa merimaisemaa. Vaikka rannan veneet olivat pikkuriikkisiä verrattuna Monacossa juuri ihastelemiini valtaviin jahteihin, niistä tuli silti hyvä fiilis. Nämä veneet olivat ihmisen kokoisia ja olemassa niitä ihmisiä varten, jotka haluavat nauttia Suomen kesästä veneillen ja purjehtien. Näillä veneillä ei näytetä naapurille tai koko maailmalle miten ylimääräistä rahaa löytyy miljoonia, nämä veneet ovat olemassa ilahduttaakseen veneen omistajaa ja juuri niin pitääkin olla.

Hakaniemen kohdalla alkoi sataa kaatamalla vettä ja hyppäsin ensimmäiseen näkemääni ratikkaan. Tuo taisi olla ensimmäinen kesäsade jonka tänä kesänä kohtasin. Jalassa olleet valkoiset kangastossut kastuivat ja menivät likaiseksi. Silti hymyilin koko matkan kotiin. Kyllä Suomen kesä on sitten ihana, vietit sen maalla tai kaupungissa. Mieleen laskeutui tyyneys. Olen valmis aloittamaan työt ensi viikolla.