Pietari

tunnetila: väsynyt mutta onnellinen

Vihdoin kotona! Vaikka reissussa on aina kivaa niin ei ole kodin voittanutta! Kaksi ulkomaanmatkaa viikon aikana tuntuu olevan ainakin minulle liikaa. En ymmärrä kuinka työkseen jatkuvasti matkustelevat ihmiset jaksavat moista rumbaa. Viikko reissussa ja kaupan päälle tulee viikko univelkaa. Onneksi perjantai on vapaapäivä, taitaa mennä tämä vappu nukkuessa..

Mutta sitten itse asiaan, eli matkoihin. Olin siis viime viikolla työmatkalla Pietarissa kolme päivää. Yövyimme Sokos Hotel Vasilievskyssä. Hotelli oli hyvin kaunis ja palvelu toimi. Alla kuva huoneesta jonka jaoin työkaverini kanssa. Huoneessa oli erikseen wc ja kylpyhuone. Tämä lisäsi viihtyvyyttä kun huoneessa asui kaksi naista joiden herätyskellot soivat aamulla suunnilleen samaan aikaan ja molempien aamutoimet vaativat onnistuakseen tilaa puuhastella peilin edessä.


Järjestin itse kyseisen matkan tiimillemme, joten varasin järjestetyn ohjelman lisäksi runsaasti vapaa-aikaa kaupunkiin tutustumiseen. Olihan kyseessä ensimmäinen kerta kun pääsin tutustumaan tuohon upeaan paikkaan. Pietari on kaunis kaupunki ja sää suosi reissulaisia tällä kertaa. Tuntien kävelyretket sisälsivät niin kulttuuria, arkkitehtuuria kuin shoppailuakin. Kaikkea sopivassa suhteessa. Alla kuva eräästä maailman kuuluisimmista museoista, Eremitaasista.

Huolelliseen museokierrokseen menisi päiviä, joten valitsimme kiinnostavimmat täsmäkohteet ja tutustuimme tällä kertaa vain Ranskan taiteeseen mm. 1800- ja 1900-luvuilta. Picasso, Renoire, Monet, Manet.. Kaikki vanhoja tuttuja ja paljon nähtyjä taiteilijoita, mutta aina teoksissa on jotain uutta ja pysäyttävää. Ihastuin valtavasti Kees van Dongenin maalaukseen Lady in a Black Hat jonka näin tuolla ensimmäistä kertaa. Halusin jakaa teoksen kanssanne, joten nappasin taulusta kuvan. Kaunis, eikö totta?

Pitkien kävelyretkien jälkeen nautimme herkullisia illallisia shampanjan kera. Kasvis- ja kalaruokia oli tarjolla yllättävän paljon, joten pärjäsin matkalla paremmin kuin olin kuvitellut. Yhtenä iltana illallistimme ravintolassa nimeltä The Idiot. Herkullista ruokaa, hyvä palvelu ja hyvin kohtuulliset hinnat. Suosittelen ravintolaa joka löytyy osoitteesta 82, Moika Emb. Alakuvassa maltoin ottaa kuvan juustokakusta ennen sen ahmimista parempiin suihin. Ja tämänkin jälkiruoan huuhdoin alas shampanjalla, totta kai. Venäläinen shampanja on hyvin edullista, maku ei tosin ole ranskalaisen veroinen. Oikein hyvä korvike kuitenkin!

Vaikka kiertelimme paljon vanhoja ja upeita kauppakeskuksia Nevski Prospektilla (ylempi kuva 1800-luvulla rakennettu kauppakeskus Passazh, alempi kuva Gostinnyj dvor -kauppakeskus jossa oli edustettuna mm. kaikki maailman merkittävimmät muotitalot) mukaan ei lähtenyt tältä reissulta lainkaan vaatteita tai kenkiä. Vaatteet ja kengät olivat Pietarissa pääosin samanhintaisia tai kalliimpia kuin Suomessa. Kiertelin sitä paitsi oikeastaan vain luksuskauppoja ja hiplailin haltioituneena mm. Givenchyn uutuuksia. Givenchyn käsilaukku tosin oli jo matkalla kanssani kassalle, kunnes totesin että ostaisin sen vain merkin takia enkä maksaisi siitä niin paljon jos se olisi jonkin muun muotitalon luomuksia. Järki siis voitti ja palautin laukun hyllyyn. Ihanaa luonteen lujuutta! Laukku olisi ollut nimittäin -40% alennuksessa..

Vaatteet jätin tältä reissulta ostamatta mutta halusin tuoda kotiin jotain oikein venäläistä. Ostin siis pari pulloa venäläistä shampanjaa ja venäläistä suklaata. Tuotepakkaukset, varsinkin suklaissa, olivat hyvin kauniita.

Paras löytö matkalta oli kuitenkin Eremitaasin kirjakaupassa käteeni osunut "The Little Dictionary of Fashion" by Christian Dior. Kirja oli ainoa kappale ja pelastin sen heti mukaani. Kirjassa itse herra Dior kertoo muodin kulmakivistä A:sta Z:aan.

Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja on täynnä kauniita kuvia ja täyttä asiaa. On upea nähdä kuinka jo 1900-luvun puolivälissä kirjaksi painetut totuudet pitävät edelleen paikkansa. Kuten sanonta kuuluu: muoti vaihtuu mutta tyyli pysyy.

Summa summarum: Pietariin täytyy päästä uudelleen! Kolmessa päivässä ehti nähdä vain pienen palan Pietarin pintaa, seuraavalla kerralla täytyy sukeltaa syvemmälle. Turistille myös Pietarin ostosmahdollisuudet jäävät näyttävästi esillä olevien kalliiden tuontitavaroiden varjoon. Pietarin läpikotaisin tunteva työkaverini kertoi, että esim. valko-venäläiset tuotteet (mm. vaatteet ja kengät) ovat laadukkaita ja hyvin edullisia. Niitä voidaan siis metsästää ensi kerralla!

Koruja

tunnetila: ahkeruus

Minulta on useampaan otteeseen, mm. synttärikirjoitukseni kommenteissa, pyydetty postausta koruistani. Käytän säännöllisesti ehkä viittä korua, joten luulin homman olevan helppo. Todellisuudessa käytin kuitenkin yhden kokonaisen aamupäivän tonkiessani koruja esiin ja kuvatessani niitä. Huh, en ole tajunnutkaan kuinka paljon minulla on koruja. Pitemmittä puheitta koruesittelyyn!

1. Sormukset
Käytössä olevia sormuksia minulla on vain yksi. (Tai oikeastaan kaksi, mutta toinen tulee esittelyyn myöhemmässä kuvassa.) Kuvan sormus Swatch. Jokainen pampula on kiinnitetty sormukseen erikseen, joten sormusta käytettäessä kuuluu hauska kilinä. Sormus on ostettu muistaakseni vuonna 2006 ja on siitä lähtien ollut ainoa sormus jota olen käyttänyt.


2. Rannerenkaat
Rannerenkaat kuvassa vasemmalta: alla H&M, päällä elefanttikuvioitu rengas jossa lehtikultaa ja helmiäistä Intiasta, alligaattoriranneke Marimekko, metaalirengas Bangkok.

3. Puukorut

Puisia korusettejä, joihin kuuluu kaulakoru ja rannekoru, löytyy kaksi. Korut on ostettu useampi vuosi sitten Sokokselta, merkkiä en muista. Korut ostin yhteen tiettyyn asuun enkä ole tainnut niitä koskaan muulloin käyttää. Ehkä kannattaisi.

4. Metallikorut
Seuraavan kuvan rannekoru Snö of Sweden ja kaulakoru Nora Norway. Korut ovat niin samanhenkisiä ettei käytössä oikeastaan edes huomaa etteivät ne kuulu yhteen. Kumpi matkii kumpaa? ;)

5. Plussat
Blogimaailman valloittaneet Antti Asplundin risti-/plussakorut kiiltävänä mustana ja mattavalkoisena. Musta kuuluu jatkuvasti myynnissä olevaan mallistoon, läpikuultava mattavalkoinen on yksi uutuusväreistä.

6. Mustaa ja valkoista
Ylin koru H&M, alempi mustavalkoinen muoviröykkiö Tarjoustalon poistomyynnistä (ehtaa 80-lukua!), satiinirusetilla somistettu helmiäisrannekoru H&M (ehkä, en ole varma) ja mustavalkoinen siemenistä tehty kaulanauha San Marinosta. Kaikki korut sopivat edelleen värimaailmaani vaikka vanhin niistä (alin) on hankittu 15 vuotta sitten. Aloin jo yläasteella pukeutua mustaan jolloin äitini tokaisi: "Kyllä tuo vaihe menee pian ohi." Niinhän sitä luulisi..

7. Suosikkeja
Nahkanauhassa Marc by Marc Jacobsin avain, Piecesin hopeanharmaat helmet ja Två-Kaksi -pitsikoru. Pitsikoru on ollut viime kesästä asti suurin suosikkini ja onkin päässyt valitettavasti aika huonoon kuntoon. Muovisia pitsipaloja löytyy välillä pitkin lattioita ja ketjukin on murtunut pariin otteeseen. Silti tuo koru on yhä suosikkini ja palaan siihen lähes asun kuin asun kanssa.

8. Tuliaisia
Ylemmän korun sain Thaimaan reissulla kaupan päälle mustan merinovillaisen tunikan kanssa, korun ja tunikan merkki Colour Eighteen, alempi taas tarttui mukaan Pariisista, toimintansa lopettavasta pikkuliikkeestä. Tykkään miksata ylempä korua Nora Norwayn (yllä jo esitellyn) metallikorun kanssa. Alempaa korua en ole tainnut käyttää kertaakaan. Lasimöhkäleet ovat niin suuria (ja painavia) etten oikein osaa käyttää korua minkään vaatteen kanssa.

9. Värejä
Ohoh, värikkäitä koruja! Ylimmän korun sain valita rakkaan mummoni korurasiasta ja se muistuttaa minua aina hänestä. Käytän värikästä korua kesäisin ja pidän siitä. Valkoiset tekohelmet löysin viime kesänä kirppikseltä hintaan 0,10€, lilat helmet on muisto Connecticutin hauskasta reissusta ja Snö of Swedenin koru on talvella järjestetyn blogimiitin satoa.

10. Bling bling
Kaapistani löytyy myös muutama bling bling -koru. Vasemmanpuoleinen korukello on ollut pari vuotta sitten monessa baari-illassa mukana, niin myös Dyrnberg/Kernin ranneketju. D/K ketjuun kuuluvat kuvassa rasiassa olevat korvakorut. Snö of Swedenin valtavilla "timanteilla" varustetut korvikset ovat jo kuluneet käytössä, mutta valon sattuessa niihin ne välkehtivät edelleen. Olen näemmä kadottanut jonkun Snön sormuksen, sillä laatikko on Snön mutta sisällä rasiassa on A&C:n sormus.

11. Kalevala koru

Pääsin ripille ja ylioppilaaksi pronssisten ja massiivisten Kalevala korujen kulta-aikaan ja sen huomaa korurasiastani. Käytin 90-luvun alussa kaikkia Kalevala korujani jatkuvasti, mutta sitten tuli stoppi. Yli kymmenen vuotta nämä korut ovat odottaneet uudelleen käyttöönottoa mutta vielä niiden hetki ei ole koittanut. Saas nähdä milloin nämä korut palaavat katukuvaan nykyisten, täysin erilaisten Kalevala korujen rinnalle/sijaan. Kuvassa vasemmalta Uhtuan sotka-korvakorut, Talon sydän -korvakorut ja sormus, suuri Uhtuan sotka -riipus, sen alla korvakorut joiden nimeä en tiedä, (tiedätkö sinä?), ylhäällä suuri Kuutar-riipus, sen alla todella painavat Hattulan lintu -korvakorut, oikealla ylhäällä Euran sydän -riipus ja Kuutar-korvakorut.

12. Helmet

Viimeisenä, muttei vähäisimäpänä omistamani helmet. Helminauha, korvakorut ja sormus. Sormuksen (jossa on harmittavan pieni helmi muihin helmikoruihini verrattuna) muistan ostaneeni itse ensimmäisellä palkallani joskus hyvin nuorena. Miksi ihmeessä halusin jo silloin kultaisen helmisormuksen? En muista syytä, mutta olen iloinen, että jo tuolloin osasin sijoittaa vähät rahani ajattomaan ja laadukkaaseen muotoiluun.

Huh mikä määrä! Olen etsinyt ja kuvannut koruja ja kirjoittanut tätä postausta varmaan yhteensä 5 tuntia. Taitaa olla ennätys! Oletteko te koruihmisiä ja mikä on suosikkikorunne omistanne, tai minun yllä esittelemistäni koruista?

Päällekkäisyyksiä

tunnetila: jakautuminen

Miksei ihminen voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa? Tänä iltana pitäisi olla kivan kenkäliikkeen kantisbileissä, huomenna houkuttelevan vaateliikkeen avajaisissa, ma-la (ei tosin joka päivä, yksikin riittäisi) Finlaysonin varaston tyhjennysmyynneissä, ke-la Marimekon ystävämyynneissä ja viikonloppuna Tampereella iltariennoissa.

kuva

Mutta samaan aikaan täytyy olla ke-pe Pietarissa työmatkalla ja parin tunnin yöunien jälkeen lomailemassa Milanossa heti lauantaiaamuna. Ei vaan voi revetä moneen paikkaan yhtä aikaa! Mutta menkää te ja ostelkaa minunkin puolestani mm. kotimaista laatua edullisesti! Minä shoppailen vastapainoksi Nevski Prospektilla ja Via Montenapoleonella. Okei, ei huonompi vaihtokauppa. :)

kuva

Minulla on ihmeellinen fiksaatio. Aina kun lähden matkalle, haluan käydä sitä ennen kasvohoidossa. (Paitsi jos olen menossa esim. Tallinnaan hemmottelulomalle niin silloin otan kaikki hoidot vasta perillä, tietty.) Pakkaan reissuun mukaan minikokoisia ihonhoitotuotteita, eivätkä matkakoossa löytyvät tuotteet ole aina iholle niitä parhaita. Niinpä haluan varmistaa, että ennen reissua ihoni on hyvässä kunnossa, jottei reissussa käyttämäni aineet ehdi saada sitä täysin retuperälle. (Tosin reissussa mussuttamani karkit tekevät sen ilman voiteitakin..)

Eilen kävin taas kasvohoidossa ja samalla sain kulutettua reippaasti toista sataa euroa. Olen nyt päättänyt siirtyä käyttämään Dermalogican ihonhoitotuotteita. Muutamia heidän tuotteistaan minulla on ollut käytössä jo aiemminkin, mutta kun huomasin Dermalogican löytyvän jopa Animalian kosmetiikkalistalta niin päätin testata miten ihooni vaikuttaa jos en käytä sarjasta vain muutamaa täsmätuotetta, vaan hommaan kaikki tuotteet joita ihoni kaipaa.


Olin tehnyt tämän viikon matkoille ostoslistan, jossa luki mm. kuorinta-aine ja yövoide sekä suihkusaippua/pesuneste. Saan vetää kaikki nämä tuotteet yli listastani jo nyt, sillä ostin kauneushoitolasta eilen jauhemaisen, riisipohjaisen kuorinta-aineen Daily Microfoliant (yläkuvassa vasemmalla) sekä yövoiteeksi Skin Smoothing Creamin. Nämä tuotteet ovat kuulema täydellisiä iholleni. Toivottavasti ovat, maksoivathan ne yhteensä n. 130€. Teho ja soveltuvuus iholleni jää vielä nähtäväksi. Perästä kuuluu!


Ilokseni sain kasvohoidon ja muiden ostosten lisäksi lahjaksi vartalonpesunesteen, Conditioning Body Wash. En vielä ehtinyt testaamaan tuotetta, mutta ainakin tuoksu korkin alla on aika miehekäs.. Näinköhän annan pesuaineen mieheni käyttöön ja palautan lentokenttäostoslistaani L'occitanen mantelipesunesteen... Mmm.. Mantelipesuneste...

Se siitä tuoksufiilistelystä! Jos ehdin, ajastan teille ainakin yhden toivepostauksen reissujeni ajaksi, mutta jos tulee liian kiire niin palataan asiaan ensi viikon torstaina kun olen jälleen Suomen kamaralla. Mukavaa viikkoa ja käyttäkää ystävämyynnit hyväksenne! Mutta älkää hamstratko tuotteita ajatuksella: ehkä mä käytän tätä sitten joskus..

Ps. Kiusasin äsken itseäni ja kävin katsomassa lookfantastic.comista mitä eilen ostamani tuotteet olisivat siellä maksaneet. Esimerkiksi tuosta kuorinta-aineesta maksoin eilen 70.50€, tilaamalla nettikaupasta hinta olisi ollut £27.80 eli noin 31€. Jep jep! Oli muuten viimeinen kerta kun ostan mitään näitä tuotteita Suomesta. Piste!

Vanhassa vara parempi

tunnetila: tylsyys

Ihanan aurinkoinen viikonloppu! Jonka olen viettänyt kokonaan sisällä siivoten. Välillä olen pysähtynyt ihailemaan auringonpaistetta ulkona, mutta kauhistellut samalla vain paria lämpöastetta mittarissa. Hrrr, pelkkä ajatus ulkoilusta saa minut palelemaan. Mutta nyt koti on siisti ja voisi hyvin tehdä paljon toivotun "koti/näin asun" -postauksen. Meitä kuitenkin asuu täällä kaksi, ja tämän huushollin herrashenkilö ei ole innostunut ajatuksesta että kodistamme löytyisi kuvia internetistä. Kunnioitan hänen toiveitaan, mutta yritän vielä suostutella häntä jonkinlaisen, edes pienen, esittelypostauksen tekemiseen.

Päivän siivousasuja en ole tältä viikonlopulta kuvannut, mutta palataan viikon viimeisiin työpäiviin jolloin kuvasin reippaasti asujani. Perjantaina oli taas yksi "niitä aamuja". Niitä aamuja, kun mikään vaatekaapin vaate ei kiinnosta, mikään ei näytä päällä hyvältä, housut ärsyttävät mutta hameessa on menty edellisinä päivinä joten haluaisi kaikesta ärsytyksestä huolimatta laittaa housut. Lopulta kun päälle on vedetty vähiten ärsyttävä asu sen kanssa ei löydy sopivaa kenkäparia. Voi itku mikä fiilis! Puolen tunnin ja parin menetetyn (töihin ajoissa vievän) raitiovaunun jälkeen päälle eksyi seuraava omituinen asu. Villainen pooloneule FilippaK, pitkä t-paita Koola Anna, koru H&M, farkut Gap, saappaat Ennio Shoes.


Omituiseksi asun tekee se, että se on niin "tavallinen" ja se, että näytin juuri tuolle vuonna 2004! Farkut on ostettu vuonna 2004 New Yorkista ja Filippan neule taitaa olla samoilta ajoilta. Farkuissa on hieman levenevät bootcut-lahkeet ja siksi ne ovat maanneet käyttämättöminä useamman vuoden. Nyt kun muotia on vähän kaikenlaiset farkut ja kun innostuin taannoin tekemään kokonaisen farkkupostauksen, niin muistin pitäneeni näitä farkkuja mukavuusvaatteena ja juuri sitä kaipasin tuona aamuna. Muuta erikoista asussa on se, että laitoin viimekertaisista kokeiluista innostuneena kaulaani ensimmäistä kertaa käyttämättömän H&M korun. (Ja heti minulta kysyttiin töissä onko minulla suruaika kun on kaulassa surunauha... Jep jep..)

Torstain työasuna nähtiin kahiseva H&M Trendin liivari, H&M:n pitkä taskullinen neuletakki, FilippaK:n t-paita sekä samat saappaat kuin yllä, eli saappaat Ennio Shoes. Kuvat neuletakilla ja ilman. Ilman neuletakkia -kuvassa näkyy taas pukeutumiseeni hivuttautunut kevätväri valkoinen. Varsinainen kevätkeiju kun kaikki on muuten mustaa...

Vanhoista farkuista tuli mieleen, että ajattelin tänään kuvata muutamia laukkuja ja vaatteita kirppiskasastani ja laittaa niitä tässä joku päivä myyntiin Huuto.netiin. Viime keväänä sain myytyä suurimman osan käyttämättä jääneistä kengistäni ja laukuistani kun perustin työhuoneeseeni "kenkäkaupan". Ilmoitin "liikkeen" avautumisesta työpaikkamme intranetissä ja heti ensimmäisen päivän jälkeen hyllyt ammottivat tyhjyyttään. Parhaat kengät (noin 30 paria, oikeasti!) vietiin siis päältä, mutta vielä on muuta kivaa jäljellä. Haluatteko, että ilmoitan teille kun saan laitettua tuotteita myyntiin, vai seuraatteko muutenkin tarkkana Huutiksen tarjontaa? Vai laittaisinko kenties blogiini muutaman jutun kokeeksi näytille, en siis huutokaupalla vaan sopivalla hinnalla, jolla voin tuotteesta luopua? Ideoita? Vai jätetäänkö käytetyt rytkyt kokonaan pois blogista, elämään toisaalla omaa elämäänsä?

Laput kiinni

tunnetila: nolous

Omantunnon kysymys: löytyykö vaatekaapistasi vaatteita, joissa on vielä hinta- ja muut laput kiinni vaikka vaatteen ostamisesta on jo pidemmän aikaa? Hävettää myöntää, mutta omaa vaatekaappia läpikäydessäni löysin muutamia vaatteita, jotka ovat roikkuneet kaapissa ja odottaneet käyttöönpääsyä jopa vuoden. Kamalaa tuhlausta! Nyt kun hankin vaatteita huomattavasti vähemmän kuin ennen, olisi aika ottaa vanhat, vielä käyttämättömät vaatteet aktiiviseen kulutukseen. Tosin yksi syy käyttämättömyydelle on se, että olen hankkinut joskus niin juhlavia vaatteita, ettei minulle ole tullut kertaakaan tilaisuutta käyttää niitä.

Ensimmäisessä kuvassa päälläni hame, jossa roikkuu edelleen hintalappu kiinni. Tämä hintalappu tosin on niin upeaa katseltavaa ettei sitä ehkä kannata edes irrottaa: hameen ovh. 245€, hinta nyt 10€! Ostin hameen aika tarkalleen vuosi sitten Marimekon Ystävämyynnistä ja kirjoitin silloin blogiini edelleen ajankohtaiset ohjeet Ysmyilyyn. Marimekon Ystävämyynti on taas ensi viikolla, eli lukaise vuosi sitten kirjoittamani ohjeet ja ryntää paikalle!


Ensimmäisen kuvan asu: nahkainen kaulavaate kirppis, korsetti InWear, hame Marimekko/Jaana Parkkila Raiat1, kengät Pastille Paris. Kuvan hameen lisäksi en ole koskaan käyttänyt nahkaista kaulavaatetta, enkä muistaakseni noita kenkiäkään täällä Suomessa. Mutta ihanaa, kohta on kesä ja saan kauniit kenkäni käyttöön. Mutta hameen vaatimaa juhlavaa tilaisuutta ei taida olla edelleenkään tiedossa, joten tämä wannabe Tarja Turunen joutuu takaisin henkariin.

Seuraavassa asussa päällä niin ikään samoista Ystävämyynneistä mukaan lähtenyt Jaana Parkkilan puuvilla-satiinitoppi. Hintalappuineen, hintaa tälläkin 10€. Ohutolkaimiset topit ovat mielestäni niin juhlavia, varsinkin jos materiaali on hohtavapintaista satiinikudosta, että niitä ei ihan arkena pidetäkään. Paitsi kaiken kanssa hauskalta näyttävien Elloksen (taitaa muuten olla tilattu Josefssonin puolelta) porkkanahousujen kera. Voin kertoa yllättyneeni täysin kun kokeilin musta-harmaata toppia röntöstelyhousujen kanssa. Kokonaisuus näytti hauskalle! Hopeanharmaat sandaalit tekevät asusta lähes salonkikelpoisen. Tai ainakin baariin tällä asulla voi mennä, vai?


Kolmannessa asussa hintalappua kantavat edelleen Kaffen puuvillainen taskutunika, sekä useampi vuosi sitten Tukholmasta H&M:ltä ostettu koru. Koru on hauska enkä yhtään tiedä miksen ole käyttänyt sitä.. Ehkä olen kokonaan unohtanut sen olemassaolon. Hävettää.. Tunikan ostin viime kesän viimeisinä lämpiminä päivinä enkä ehtinyt käyttää sitä kertaakaan, mutta uskon, että tulevana kesänä siitä tulee suosikkivaatteeni. Väljyys, keveys, laskeutuvuus, rypistymättömyys ja taskut, mitä muuta voi toimivalta kesävaatteelta toivoa? Kuvan balleriinat Marc by Marc Jacobs.

Näiden käyttämättömien vaatteiden lisäksi kaapista löytyi kaksi hihatonta toppia jotka ostin viime kesänä. Ne roikottavat hintalappua niskassaan ihan siitä syystä, että ne ovat jonkin värisiä. Toinen on kirkkaanpunainen ja toinen on kuviollinen (Marimekko by H&M). Päätin topit ostaessani vakaasti, että nyt alan käyttää värejä, ihan kesän kunniaksi. Niin varmaan... Hah hah... *katkeraa ja väkinäistä naurua*

Kosmeettinen juttu

tunnetila: kivaa

Mahtava fiilis! Saman päivän aikana loppui suihkugeeli, vartalovoide, käsivoide ja kylpyöljy. Saan ottaa upouudet tuotteet käyttöön loppuunkäytettyjen tilalle. Jei! Miten voikin pieni ihminen ilahtua moisesta näin tuhottomasti? No, toisaalta onhan se hyvä saada kiksejä pienistä jutuista eikä vaatia benji-hyppyä päästäkseen fiiliksiin. Voisi olla elo aika masentavaa jos ainoat hyvänolontunteet tulisi extreme-jutuista, eikö?!


Olen taas testaillut kotiini tiensä löytänyttä kosmetiikkaa. Ensimmäisenä testissä oli Avonin Marimekko-kuosinen ripsiväri. Buu. En pitänyt tuotteesta lainkaan. Suurin ongelma tuotteessa on harja. Harja on omituisen paksu ja väriä ripsiin levittävät harjakset ovat todella lyhyet. Kun en saanut väriä heti tarttumaan ripsiini aloin hermostuneena hosua harjan kanssa ja oli lähellä etten tökännyt sillä tuskastuneena silmääni. Laitoin väriä kolme kerrosta ja lopputulos oli ihan kiva. Kauniit, ei klimppiset ripset, mutta hyvän lopputuloksen saaminen vei tottumattomalta paksun harjan käsittelijältä liikaa aikaa. Mahtava puoli Avonin tuotteissa on palautusoikeus. Jos et ole tuotteeseen tyytyväinen voit palauttaa sen kolmen kuukauden sisällä ostohetkestä. Iloitsin kovin mahdollisuudesta kun totesin ripsivärin sopimattomuuden itselleni, mutta tietysti olen kadottanut ostokuitin. Tyypillistä.

Toinen tuote jota en ole aiemmin kokeillut on Thaimaasta ostamani Harnnin kylpysuola (alakuvassa vasemmalla).

Itse tuotteessa ei ole varsinaisesti mitään vikaa, mutta huomasin etten pidä kylpysuolasta. Haluan täyttää kylpyammeen pehmeällä vaahdolla jonka seassa voin köllötellä tietämättä mitään vedenalaisesta maailmasta. Kylpysuola ei (tietenkään) vaahdonnut, suli vain veteen, ja koin aika epämiellyttäväksi makaamisen kalmankalpeana valkoisen posliiniammeen pohjalla seuraten sormieni muuttumista kurttuisiksi. Ällöä. Seuraavan kerran laitan veden sekaan muutaman tipan kylpyvaahtoa, luulen silloin nauttivani tilanteesta enemmän.

Myös Skin Doctorsin Zit Zapper -hoitopuikko on ollut pääsiäismunien jälkeisessä testauksessa ja on pärjännyt jälleen hyvin. Salaa kehittymään päässeet näppylät eivät ole täsmäpuikosta moksiskaan, mutta jos ehdit tuikata ainetta vasta tuloillaan olevaan näppyyn niin ainakin minulla näppylät ovat jääneet tulematta. Puikko siis toimii jos huomaat tulossa olevan näpyn ajoissa, ja jos laitat ainetta paikallisesti aamuin illoin parin päivän ajan. Suosittelen tuotetta edelleen.

Ihanaa, ensi viikolla on tiedossa kaksi reissua ulkomaille. (Kyllä, samalla viikolla kaksi matkaa on jo liikaa, mutta kun toinen on työhön liittyvä seminaari ja toinen pelkkää lomaa, niin eiköhän ne suju, molemmat nautiskellessa..) Olen laatinut jo puutelistan jonka kanssa pääsen tekemään ostoksia lentokentillä. Toivottavasti löydän kaiken tarvitsemani! Onko teillä tuotteita joita hamstraatte lentokentiltä tai laivan tax free -shopeista?

Totuttelua

tunnetila: totuttelu

Pääsiäisreissulla päivitin blogiani äitini uudella läppärillä. Näin blogini täysin uusin silmin uuden koneen erilaiselta näytöltä: blogini muodostui pienestä vaaleasta alueesta jossa olivat kirjoitukset ja kuvat, sekä valtavista musta-harmaista raidoista valkoisen kirjoituskentän molemmin puolin. Oma kannettavani on jo useamman vuoden palvellut rousku ja näytön asetukset ovat aivan erilaiset. Omalla koneellani mustat kapeat (!) reunukset vain ryhdittivät sivua kivasti. Äitini koneen näytöllä minua kohdanneesta näystä pillastuneena poistin blogini tumman taustan. Toivottavasti valkoinen raikastaa tunnelmaa ja ahtaus poistuu. Eiköhän tähän uuteen ilmeeseen vähitellen totu... Vai mitä sanotte, palautanko sivulle vanhan taustan vai pidetäänkö näin?

Päiväohjelmassani on myös jotain muuta totuteltavaa. Päätin opetella jakun käyttöä töissä pienin askelin. Ennen kun uskaltaudun työpaikalle harmaassa jakussani harjoittelen muutaman kerran rennommalla versiolla. Viimeksi kun kävin jouluna vanhempieni luona löysin alennusmyynneistä jakun, johon kiinnitin ensin huomiota ajatellen sen olevan k-a-m-a-l-a. Jostain kumman syystä vetäisin jakun kuitenkin päälleni ja siitä yllättäen kassan kautta kotiin. Jakku löytyi Seppälästä ja on kahisevaa, hieman tuulipukukangasta paksumpaa materiaalia ja siinä on mielestäni upea kaulus. Hihat ylettyvät kyynärpään alle ja helma on lyhyt ja pussimainen.

Mallailin käyttämättä jäänyttä kahisevaa jakkua päälleni samoissa vaatesulkeisissa joissa testasin harmaan jakun käytettävyyttä. Yllätyksekseni tykkäsin myös tästä jakusta porkkanahousujen kaverina. Tämä jakku on niin rento, että päätin harjoitella elämää jakun kanssa ensin näin epävirallisemmin. Alla olevassa asussa olin siis eilen töissä. Jakun alla oli lisälämmittäjänä valkoinen t-paita jonka helma välillä vilahteli lyhyen jakun alta. Viihdyin vaatteissa yllättävän hyvin ja sain jopa kehuja työkavereiltani! Kappas! Tällä innolla voin käyttää kahinajakkua toistekin.


Olen nyt yllättävän innostunut näistä jakuista. Näinköhän minusta on tulossa jakkuihminen vai olenko nyt ottamassa vakavan askeleen kohti aikuisuutta? Jakut tosin taitavat olla tällä hetkellä hyvin muodikkaita hieman rennommin yhdisteltynä, eli ehkäpä olen vain tietämättäni ottanut vaikutteita ympäröivästä maailmasta ja onnekseni löysin juuri tarkoitukseen sopivan jakun kaapistani. Ja toisen kaupasta pilkkahintaan!

Harmaa jakku

tunnetila: innostus

Muutaman päivän pääsiäisreissu vanhempieni luo on heitetty ja oma koti tuntuu ihanalta! Tosin viihdyn vanhempieni hemmoteltavana vähän liiankin hyvin, siitä kertovat housujen kiristävä vyötärönauha ja pari herkuttelusta saatua näppylän alkua leuassa. No, pääsiäinen on kerran vuodessa ja silloin saa ja täytyy syödä suklaamunia ja muita pääsiäisherkkuja koko vuoden edestä.

Matka kotipuoleen oli muutenkin antoisa. Ehdimme piipahtaa lauantaina äitini kanssa paikallisissa vaateliikkeissä. Yksi vaateliikkeistä ilmoitti lehdessä lopettavansa, joten suuntasimme liikkeen loppuunmyyntiin innokkaina. Ja käynti todella kannatti! Ale-rekissä minua odotti kotimainen Your Face -merkkinen harmaa pellavajakku (100% pellavaa) joka istui päälleni kuin valettu. En voinut uskoa silmiäni kun vetäisin jakun päälleni. Jopa hartialinja oli kuin teetetty mittojeni mukaan.


En ole jakkuihminen, mutta tähän vaatteeseen ihastuin palavasti. Innostustani ei vähentänyt myöskään se, että sain jakun kotiin lähes 90% alennuksella. Jakun ovh. oli 139€, nyt sain sen poistomyynnistä hintaan 15€! Mahtavuutta!!!

Testailin jakkua tänään useiden vaatteideni kanssa ja jakku tuntuu sopivan lähes kaikkeen mitä kaapistani löytyy. Postaukseen liitettyjen kuvien määrästä voitte päätellä ihastukseni laadun. Tykkään jakusta valtavasti!

Jakku näyttää hyvältä yhdistettynä kokomustaan (asussa yllä toppi Gina Tricot, porkkanahousut Ellos, kengät DinSko), mutta myös kivan rennolta heitettynä päälle ei niin harkitun asukokonaisuuden kanssa. Alakuvassa samalta lauantaiselta reissulta äitini minulle ostama Koola Annan hihaton toppi jossa on kivat taskut (tämäkin toppi oli poistoja ja hintaa sille jäi 5€).

Jakku sopii loistavasti myös jokaisen mustan mekon kanssa joita kaapistani löysin, oli mekko sitten linjakas, löysä tai muhkeahelmainen. Alakuvassa jakku yhdistettynä Thaimaassa teettämääni kashmirvillaiseen pikkumustaan. Tällä asulla voin mennä minne tahansa ja leikkiä niin aikuista kuin tarve vaatii. Ja kun mekon ja jakun materiaalit ovat niin miellyttäviä, niin turha virallisen asun jäykkyys jää pois. Sukkahousut jalkaan, pikkulaukku käteen ja menoksi!

Testasin jakkua myös monen muun vaatteen kanssa, mutta en piinaa teitä enää lisäkuvilla. Lähes ilmaisten jakun ja topin lisäksi ostin myös mustan kapeahkon nahkavyön merkkiä Part Two. Vyö oli juuri sellainen jota olen etsinyt ja nyt sain senkin hintaan 5€ (ovh. 25€). Olen hyvin tyytyväinen ostossaldooni, mutta vähän jäi kuitenkin ahnetta vaivaamaan teinkö rekkikatsaukseni liian ylimalkaisesti ja jäikö minulta huomaamatta joku upea löytö.. Tosin harmaan jakun veroista löytöä en varmaankaan olisi sieltä enää bongannut.

Löytyykö omasta kaapistasi vaatteita, jotka muuttuvat lähes jokaiseen tilaisuuteen sopiviksi eri tavoin yhdistelemällä tai vaikkapa hihoja käärimällä? Minulta löytyy, nyt.

Outoako?

tunnetila: epäusko

Luin hetki sitten artikkelin laman runtelemasta Amerikasta, jossa lähes kaikkien muiden ylellisyystuotteiden myynti on romahtanut, mutta huulipunien osto on lisääntynyt valtavasti. Vaikka elämä ympärillä horjuu ja äveriäisyyden kulissit romahtelevat, niin huulipunaa täytyy naisilla olla! Kirkkaat värit tuovat kasvoille näyttävyyttä, piristävät mieltä ja saavat näyttämään huolitellulta, kaikesta taustalla vellovasta kaaoksesta huolimatta. Ajattelin artikkelin luettuani piristää myös omaa päivääni huulipunalla. Asuntomme ylösalaisin tornadon lailla kääntänyt etsintä tuotti seuraavan tuloksen: minulla ei ole yhtään huulipunaa! Pidän toki kengistä, laukuista, koruista, ruusuista, parfyymeista, suklaasta ja shampanjasta, mutta tajusin huulipunaa etsiessäni että kaapistani puuttuu yhtä sun toista naiseuteen liitettävistä asioista. Kurkataanpa peilikaappiini tarkemmin.

Tässä kuvassa näette kaikki hiusten muotoilutuotteet joita kaapistani löytyy.


Noin, yksi matkakokoinen hiuslakka, Alternan Caviar Working Hair Spray. Tämäkin purkki on kestänyt käytössäni jo pari vuotta ja sitä on vielä runsaasti jäljellä. Silloin tällöin kyllästyn päätämyöten valuviin hiuksiini, tuperaan niitä vähän ja suihkautan lakkaa päälle. Siihen hommaan tätä lakkaa on käytetty nyt pari vuotta ja tullaan käyttämään niin pitkään kuin lakkaa riittää. Tykkään kyllä kyseisestä hiuslakasta, se ei jätä hiuksia tahmeaksi eikä tee kampauksesta kivikovaa.

Seuraavassa kuvassa esittelen kaikki kajal-kynäni ja kulmavärini.

Jep, minulla ei huulipunakatastrofin lisäksi ole myöskään yhtään kajal-kynää, ei kulmaväriä, ei ripsentaivuttimia eikä hiusten muotoiluun käytettäviä suoristus- tai käherrysrautoja. Meinasin sanoa ettei minulla ole edes hiustenkuivaajaa, mutta silloin olisin narrannut. Muistan nimittäin saaneeni hiustenkuivaajan lahjaksi kesätyöpaikastani vuonna 1995. Tuo kuivaaja minulla on edelleen, kun vain muistaisin missä...

Kaupungilla ja töissä ihailen naisia joilla on hiukset hyvin ja kasvoillaan huoliteltu meikki. Iltatapahtumissa upeasti laittautuneet naiset saavat minulta kateellisia katseita. Käyn säännöllisesti kasvohoidoissa ja ihonpuhdistuksissa jotka maksavat vuodessa satoja euroja. Miksen siis ostaisi yhtä parin kympin huulipunaa ja edes yrittäisi näyttää kauniimmalta ja huolitellummalta päivittäin? Miksen laittaisi hiuksiani muutenkin kuin ponnarille tai niskasykerölle pesun jälkeen? Saan syyttää vain itseäni jokaisesta kateuden aiheuttamasta pistoksesta jonka aina huoliteltu työtoverini saa aikaan.

Hämmästyttikö surkea meikki- ja käherrystarvikevalikoimani vai myönnättekö olevanne samanlaisia hunsvotteja laittautumisen suhteen? Tämän tunnustuksen jälkeen ymmärrätte muuten varmaan miksi pidän blogiani kasvottomana ja päättömänä. :)

Ensimmäinen neljännes

tunnetila: pohdiskelu

Muistattehan uudenvuodenlupaukseni? Saan ostaa tänä vuonna puolet viime vuonna ostamastani tavaramäärästä. Sääntö koskee siis vaatteita, kenkiä ja laukkuja. Muistin virkistämiseksi tässä vielä laskelmat viime vuoden lopusta.


Vuoden 2009 ensimmäinen neljännes (1.1.-31.3.) on takana ja ensimmäisen kvartaalin lukemat näyttävät seuraavaa:


Vaatesaldo näyttää hyvältä. Kiva ettei juuri mikään uusi juttu ole inspiroinut alkuvuodesta (paitsi jotain kivaa löytyi heti vuodenvaihteessa Thaimaan reissulta), mutta kenkä ja laukkuostoksia saan tehdä tulevan vuoden aikana aika niukasti. Tosin yhtään laukkua en tällä hetkellä tarvitse eikä kenkiäkään kaappini juurikaan kaipaa. Paitsi ne jo vuosia metsästämäni nilkkurit ja perusballeriinat ostan heti jos löydän, ja myös uudet tennarit olisi kiva saada. Talvikenkiä en tarvitse tulevana syksynä/talvena yhtään paria, joten perunkin nyt puheeni niukkuudesta ja totean, että ihan hyvältähän tämä näyttää!

Listoja ja suht tiukkaa kontrollia pitäessä tulee punnittua ostohalut huomattavasti tarkempaan kuin ennen. Kuten viime postauksessani mainitsin, niin viime viikkojen heräteostokset on palautettu kauppaan eikä ikävöimään ole jääty. Näin tiukan listan pitäminen on välillä hiukan ahdistavaa, mutta toisaalta taas tavoitteessa pysyminen (kun siitä olen täällä julkisesti teille kaikille kertonut!!) on mahtava tunne. Sitä paitsi jos tuntuu että löydän jotain niin upeaa että ostosaldoni paukkuvat loppuvuodesta yli niin so what! Itseäni vastaanhan tässä taistelen, mistään sen vakavammasta ei kuitenkaan ole kyse.

Kirppislaatikkoon on muuten kertynyt taas aika kasa myytävää. En ole vielä miettinyt mitä kirppiksellä myytyjen vaatteiden määrä tekee vuoden ostossaldolleni.. Lisäävätkö myydyt vaatteet ehkäpä uusien ostomahdollisuuden määrää? Tai sitten teen kuten tein viime keväänäkin: käytän koko kirppissaldon yhteen kivaan juttuun jota en muuten ehkä raaskisi ostaa. Pääsen kirpulla eroon viidestäkymmenestä vaatteesta ja saan tilalle yhden sitäkin kivemman ja laadukkaamman jutun. Viime keväänä ostin kirppikseltä tienaamillani rahoilla uudet Parikat.

No, se siitä pohdiskelusta. Anteeksi että kaadan niskaanne tilastoja ja epämääräisiä taulukoita. Tulen kuitenkin, halusitte tai ette, ilmoittamaan myös seuraavien kvartaalien saldon blogissani jotta tiedätte missä mennään, ja jotta saisin itse tsemppiä julkisessa tavoitteessani pysymiseen. Alla olevasta "päivän asu" -kuvasta voimme kuitenkin todeta, että listoista huolimatta tarvitsisin ehkä jo uusia vaatteita..

Päällä t-paita Gina Tricot, neuletakki H&M, housut Lindex, huivi H&M, kengät OIS, koru Asplund. Kuvan kengät sain muuten lahjaksi, joten ne eivät vähentäneet vuoden ostossaldoani. Näppärää, kiitos äiti!

Vastakohtia

tunnetila: reippaus

Olen viime päivinä ottanut itseäni niskasta kiinni ja lopettanut hetkeksi "pakkomielle"-hölmöilyn. Upeat gladiaattorit on testattu toistamiseen, ja kun uudelleen totesin etteivät ne istu täydellisesti jalkaani päätin unohtaa ne. Parikan balleriinat oli mokkaa joten nekin joutuivat unholaan. Henkan ruutupaita normaalia suuremmassa koossa on palautettu, samaan syssyyn palautui myös Lindexin neuletakki ja Hulluilta Päiviltä sovittamatta ostettu hihaton pusero. Ihanaa, en oikeasti jäänyt kaipaamaan yhtään noista tuotteista vaikka kaikki niistä kivoja olivatkin. Ostin sitä paitsi noiden tilalle pari muuta juttua jotka ovat käytännöllisempiä ja vieläpä ajattomia.

Viikonloppuvisiitillä luonani ollut siskoni omistaa varmaan puolet ruotsalaisen Ordning & Reda -ketjun tavaroista. Vihkoja, lehtiöitä, kangaslaukkuja, kalentereita yms. Hain hänelle joskus uuden kalenterin Tukholmasta asti kun Stockmann lopetti ketjun tuotteiden myynnin Suomessa. Nyt Ordning & Reda on avannut liikkeen Kluuvin -kauppakeskukseen ja tietysti siskoni halusi katsomaan mitä uutta kivaa liikkeen tarjonnasta löytyy. Ja löytyihän sieltä, myös minulle!


Mustasta jämäkästä nahasta suurin vetoketjuin varustettu pieni ja näppärä reissulaukku. Hip hei! Laukussa on pitkä hihna joten sen saa roikkumaan olalta vartalon yli, etupuolelta löytyy kaksi vetoketjutaskua ja takapuolella on yksi samanlainen tasku. Passi, kartat, liput ja laput, kaikki saa tässä kassissa oman paikkansa ja laukku ei vie tilaa juuri minkään vertaa. Näppäryys ja kätevyys; nuo ominaisuudet ilahduttavat minua aina! En ole tiennyt että Ordning & Reda edes valmistaa nahkatuotteita. Nyt tiedän ja tykkään!


Täydelliseksi vastakohdaksi ajattomalle mustalle nahkatuotteelle ostin maanantaina lanseeratusta KappAhlin Vintage Stories -mallistosta rosan pitsiunelman. Hyvin kevyet pitsiset alusvaatteet kaikkine hörhelöineen. Tykkään setistä valtavasti vaikken yleensä pukeudukaan romanttisesti. Koko Vintage Stories -mallisto on naisellinen, sensuelli, keveä ja herkkä, eli ei yhtään minua, mutta nämä alusvaatteet saavat piristää minua kesällä keveydellään ja läpikuultavuudellaan. Harvinaisen söpö ostos vaatekaappiini!


Taisin saada tästä alusasusetistä hetkellisen naisellisuuspuuskan, sillä laitoin aamulla korviini helmet ja kaulaan helminauhan. Normaalisti käytän helmiä vain niitä vaativissa suuremmissa juhlissa. Sitä paitsi varsinkin helminauha on niin arvokas etten edes uskalla käyttää sitä usein. Tänään kuitenkin päädyin juhlistamaan arkea helmien kera ja niinhän siinä sitten kävi että jokaisen peilin sattuessa kohdalle peilailin itseäni työpaikallani lähes häpeilemättä. Toivottavasti muuten toimistorakennuksemme hisseissä ei ole valvontakameroita. Niissä helminauhaposeerauksissa olisi nimittäin katsottavaa ja hekoteltavaa vielä pitkään... Voi ei... Miksihän tällaiset asiat tulee aina mieleen kun on jo liian myöhäistä..