torstai 31. joulukuuta 2009

Viimeinen neljännes

tunnetila: totuuden hetki

Vuosi sitten tein uuden vuoden lupauksen: saan ostaa vain puolet viime vuonna ostamastani vaatemäärästä. Vuonna 2008 laitoin jokaisen vaate-, kenkä- ja laukkuostokseni Excel-taulukkoon jonka lopputuloksen puolitin ja tuo määrä sai olla tekemieni hankintojen saldo tämän vuoden lopussa. Nyt on tilinpäätöksen aika!

Vuoden ensimmäinen neljännes meni hyvin. Alennusmyynneistä ja Thaimaan matkasta huolimatta ostosaldoni pysyi hyvin kurissa ja ostelin pääasiassa vain tuotteita joita oikeasti tarvitsin.

Vuoden toinen kvartaali meni täysin metsään. Kävin parilla reissulla joilta mukaan tarttui muutamia vaatekappaleita. Tajusin myös kesän lähestyessä ettei minulla ole lainkaan t-paitoja ja hamstrasin niitä vimmalla. Noista vimmalla hankituista teeppareista kaapistani ei löydy enää kuin muutama laadukkaampi ostos. Yhden edullisemmista paidoista annoin sukulaistytölle joka rakastui siihen palavasti, yksi venähti pesussa ja yksi oli tehty niin ohuesta puuvillasta että siihen tuli ensimmäisessä pesussa saumoihin reikiä. Loisto-ostoksia, sanoisinko...



Kolmas neljännes (luvut yllä, ensin ostosteni määrä, alla jäljellä oleva saldo mitä saan vielä ostaa) meni taas hyvin. Kolmannella neljänneksellä tosin ostin muutaman ylimääräisen vaatteen listan ulkopuolelta, sillä tänä vuonna minua on vainonnut uskomattoman huono vaatekarma. Vaatteita on mennyt rikki useita ja olen saanut myös nypynpoistajalla valtavaa tuhoa aikaan neuleosastolla. Päätin siis että jokaisen rikki menneen käyttövaatteen tilalle voin ostaa uuden, korvaavan tuotteen joka ei vähennä ostosaldoani. Mielestäni ihan reilua.

Viimeisen neljänneksen luvut näyttävät seuraavaa.


Tuo, että ostin yhden laukun mutta saldoni ei vähentynyt nollaan johtuu siitä, että möin kolmannessa kvartaalissa hankkimani harmaan Lumin laukun lääkärin määräyksestä. Laukku oli niin painava että muusina ollut hartiani ei kestänyt sen painoa ja lääkärini käski olla käyttämättä sitä. Etsin mielummin laukulle uuden kodin kuin jätin sen lojumaan käyttämättömänä kaappiin ja tilalle ostin nykyisen olkalaukkuni jonka kanssa tulemme toimeen paremmin ja hartiakipuni on lähes muisto vain.

Vaatesaldo näyttää miinusta. Siihen vaikuttaa suuresti syksyn piristysreissu Barcelonaan. Tosin miinusta on kertynyt juuri saman verran kuin kenkä- ja laukkusaldoa on plussalla, nämä siis kumoavat toisensa ja tulos on +/- 0. Jee, onnistuin siis tavoitteessani!!!!

Tyhjensin myös vaatekaappiani kuluneen vuoden aikana kirppismyynneillä yli viiden sadan euron verran ja taas tammikuussa olen menossa Valtteriin myymään loppuja ylimääräisiä juttuja. Päätin, että näillä rahoilla saan ostaa itselleni joululahjaksi jotain ihanaa ja niin teinkin. Tuolla saldolla ostin nahkaleggingsit ja Alexander McQueenin hameen, sekä pari muuta edullisempaa juttua alennusmyynneistä. Näitä ostoksia ei ole siis laskettu lopulliseen saldoon mukaan. Nämä ovat palkinto onnistuneesta haasteen suorittamisesta. :)

Mitähän kivaa sitä keksisi tulevalle vuodelle? Jossain vaiheessa mietin että voisin puolittaa saldon edelleen, ostaisin taas puolet viime vuoden saldosta. Vaatteita 20 kpl, kenkiä 4 paria ja laukkuja 3. Tuolla määrällä pärjäisin ihan mainiosti, mutta enpä taida kiusata itseäni enää lisää. Vaikka ostaminen, vaikkei mitään tarvitsekaan, on turhaa ja luontoa kuluttavaa, niin ihmisellä on elämässä niin vähän iloja että paljolti työstä koostuvaa arkea on mukava virkistää uusilla vaatteilla tai kauniilla kenkäparilla. Jokainen nainen saa piristää arkeaan hemmottelemalla itseään, oli hemmottelu sitten jättilevy suklaata, kosmetologikäynti, uusi laukku tai vaikkapa uudet pölykapselit autoon jos se häntä piristää. Me kaikki ansaitsemme sen!

ONNEKASTA VUOTTA 2010 KAIKILLE NINAN TUNNETILOJEN VAIHTELUJA SEURAAVILLE!!! Olette syy miksi jaksan blogiani kirjoitella. Kiitos teille kaikille, ensi vuoden puolella tavataan!

maanantai 28. joulukuuta 2009

Vuoden parhaat 2009

tunnetila: miten aika meneekin niin nopeasti

Taas on "Vuoden parhaat" postauksen aika. Vuoden 2008 parhaat löydätte täältä. Vuonna 2008 tuli todella ostettua "parhaita" juttuja, olen nimittäin käyttänyt niitä kaikkia tänä vuonna ihan jatkuvasti. Ilman UGGeja olisin täysin pulassa, Chevignonin mekkoa rakastan edelleen ehkä kaikista vaatteistani eniten ja kapeita mustia perushousuja ilman olisin ollut asujeni kanssa täysin umpikujassa ehkä 200 päivää tämänkin vuoden aikana. Must juttuja siis. Entäpä tänä vuonna, onko tullut ostettua mitään oikein spesiaalia? Pysytään samoissa kategorioissa kuin viime vuonna.


paras (ja ainoa!!) korkkariostos 2009
kiilakorko Benetton (en ostanut koko vuonna yksiäkään "oikeita" korkkareita!!!!!)

Image and video hosting by TinyPic

paras (talvi)kenkäostos 2009
Thelma Vagabond

Image and video hosting by TinyPic

paras laukkuostos 2009
pikkulaukku 2or + by YAT

Image and video hosting by TinyPic

paras yläosaostos 2009

pellavajakku Your Face

Image and video hosting by TinyPic

paras alaosaostos 2009
lyhyet pussihousut

Image and video hosting by TinyPic

TAI

graafinen hame Alexander McQueen

Image and video hosting by TinyPic

paras mekko/tunikaostos 2009
mekko Tiger of Sweden

Image and video hosting by TinyPic

paras juhlavaate 2009
Thaimaassa teetetty pikkumusta

Image and video hosting by TinyPic

paras asusteostos 2009
seeprakoru Claire Pain

Image and video hosting by TinyPic


Siinä listattuna vuoden 2009 parhaat hankinnat. Tykkään noista kaikista niin paljon että tulen varmasti käyttämään niitä ensi vuonna koko ajan. Parin viime vuoden aikana on tullut hankittua niin paljon ajattomia ja laadukkaita vaatteita että varsinainen uuden tarve alkaa olla aika vähäistä. Superia! Miltäs teidän saldonne menneeltä vuodelta näyttää? Onko tullut hankittua jotain "maailman ihaninta" jota tiedät käyttäväsi vaatteen hajoamiseen asti, tai jotain täysin kummallisia riepuja?

lauantai 26. joulukuuta 2009

Livekuvaton joulu

tunnetila: malttamattomuus

Ajattelin, että pidän blogilomaa koko joulunpyhien ajan mutta eihän tästä mitään tule. Koko ajan tekee mieli kirjoittaa vaikkei mitään ihmeellistä ole edes tapahtunut. Tämäkin postaus on "livekuvaton", sillä tämä näppärä bloggaaja unohti kameran ja läppärin yhdistävän usb-piuhan kotiin Helsinkiin. Hoh hoijaa kuinka amatöörimäistä!

kuva

Mutta siis, olen joulun aikana levännyt paljon ja syönyt hyvin. Se onkin joulussa ihan parasta, kiireettömyys ja lorvailu. Ja tietysti olen myös potkukelkkaillut! Kuluneen vuoden aikana olen nähtävästi ollut myös tosi kiltti sillä sain paljon kivoja ja hyödyllisiä lahjoja. Pukki on näiden kaikkien vuosien aikana oppinut mieltymykseni aika tarkkaan sillä tänäkään vuonna ei juuri huteja tullut. Pukin paketeista löytyi mm. kuvissa esiintyvät minua hyvin paljon ilahduttavat yllätykset ja paljon muuta.


kuva

Viime vuonna jo kirjoittelin miten joulu on perheellemme SE juhla ja se näkyy myös juhlan ylöspanossa ja lahjojen määrässä. Kivojen lahjojen antaminen on ehkä parasta mitä tiedän mutta ei saamisessakaan vikaa ole, varsinkin jos kaikki saatu on tarpeellista ja kaivattua.

Tämän vuoden uudenvuodenlupaukseni on kohta suoritettu (sen onnistumisesta tai epäonnistumisesta myöhemmin lisää..) ja olisi ehkä aika keksiä uutta luvattavaa. Voisin vaikka näin joulun ja sen ympärillä vellovan kulutushysterian vastapainoksi päättää, etten osta tulevana vuonna mitään mitä en oikeasti juuri sillä hetkellä tarvitse. Minulla on tapana hamstrata vaikkapa kosmetiikkaa ulkomaan reissuilta tai ale-päiviltä. Jos lempparishampoo on tarjouksessa Hulluilla päivillä sitä on pakko ostaa purkki tai pari jemmaan. Rahan säästöä: kyllä, tilan säästöä: ei. Jospa yrittäisin ensi vuonna päästä pois jemmaamisesta. En siis ostaisi Hullujen päivien tarjousshampoota jos avaamattomia shampoita on vielä kylppärissä. Kuulostaa suunnitelmalta!

Saitteko te lahjaksi jotain hyvin tarpeellista tai kauan kaivattua? Ja hei, saiko kukaan kuplakonetta?!

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Tunnelmallista joulua!!

tunnetila: tyytyväisyys

Joulumieltä tulvillaan olevat terveiset kaikille lukijoilleni tyytyväiseltä lomailijalta!

Kävin äsken kaupassa potkurilla. Voi jestas että oli hauskaa! Mitähän Helsingissä tuumattaisiin jos ostaisin kaupunkiin potkukelkan ja hurauttelisin sillä ostoksille? Potkukelkka parkkiin Stockan eteen ja ei kun shoppailemaan! Voisin ehkä saada osakseni muutaman kummastuneen katseen.. Tai sitten loisin ekologisen talvitrendin keskustassa asuville ihmisille. Ja jos Helsingissä satutaan kärsimään akuutista lumipulasta niin potkureita saa myös pyörillä varustettuna. Mahtava idea: mummut ja trendi-ihmiset potkuttelisivat pitkin Aleksia kesät talvet. Ekologista ja kävisi kuntoilusta!

No jaa, ehkä lakkaan suunnittelemasta kummallisuuksia ja annan nyt itselleni luvan vaipua muutamaksi päiväksi lomalaiselle sopivaan jouluhorrokseen. Lunta tupruttaa taivaan täydeltä ja sisään tuotu kuusi alkaa hiljalleen sulaessaan tuoksua joululta. Talon valtaa pikku hiljaa jouluisen leppoisa ja rauhallinen tunnelma. Taidanpa maistaa yhden piparkakun...

Oikein ihanaa, tunnelmallista ja rauhallista joulua Teille kaikille!

tiistai 22. joulukuuta 2009

Kupla-armeija

tunnetila: joululahjavinkki

Kävin syksyn aikana Messukeskuksessa lukuisilla messuilla joista en ole kaikista jaksanut tänne edes kirjoitella. Nyt joululahjoja mietiskellessäni muistui mieleeni syksyiset Ruoka ja viini-messut. Ruoka & viini messuilla Messukeskuksessa näytteelleasettajien pöydät notkuivat ihania herkkuja messukansan maistaa, ja tietysti myös ostaa. Ostin messuilta kaikkea pientä ja tarpeellista ruoanlaittoon, mutta parhaiten mieleeni jäi messuilta veden hiilihapotuslaite.

Image and video hosting by TinyPic

kuva

Naureskelin ihmisille jotka jonottivat kymmenien metrien jonossa vesimaistiaisia. "Hei kamoon, se on kuulkaa ihan tavallista kraanavettä johon lisätään masiinalla vähän poreita. Kannattaa varmaan jonottaa.." Törmäsin jonottajille naureskeltuani käytävällä nuoreen mieheen joka jakoi ohikulkijoille tyhjiä läpinäkyviä purnukoita. Mies lykkäsi purkin käteeni ja kertoi, että purkki onkin vesipullo, joka täytetään esittelypisteessä hiilihapotetulla vedellä. No niin, siinä sitä oltiin. Nyt minullakin oli tyhjä pullo ja nolona totesin haluavani maistaa hapotettua vettä vaikka äsken jonottajille nauroinkin. Ylpeyteni niellen palasin vesipisteeseen ja menin jonon hännille.

Image and video hosting by TinyPic


Vuoroni tullessa kohdalle pullooni laskettiin tavallista hanavettä ja pullo laitettiin hiilihapotuslaitteeseen. Muutama hetki ja vesipulloni oli täynnä kuplia. Messuilta kotiuduttuani halusin heti maistaa hiilihapotuslaitteen tuotosta ja voi että se oli ihanaa!!!!
Vesi, tavallinen vesi maistui ihan superhyvälle!

En tiedä voiko tuon turhempaa laitetta olla olemassa. Kukaan ei todellakaan välttämättä tarvitse poreilevaa vettä. MUTTA jos kuitenkin pitää kivennäisvedestä ja raahaa sitä kaupasta kotiinsa litra tolkulla viikottain, niin olisiko sittenkin ideaa ostaa oma kuplamasiina kotiin? Kauppareissujen kantamukset kevenisivät, turhat muovipullot eivät valtaisi keittiönkaappeja ennen kauppaan palautusta, kivennäisvesi ei olisi koskaan lopussa jne. Hyviä puolia laitteesta löytyy yllättävän monta.

No jaa, en taida kuitenkaan kyseistä laitetta kotiini hankkia, pöytätilaa keittiössä on muutenkin liian vähän. Näppärä muovipullo minulla kuitenkin on jo valmiina odottamassa jos joskus laitteen päätän itselleni hankkia. Siihen asti käytän pulloa kukkien kasteluun.

Mitä sanotte: turhista turhin värkki vai toivotuin joululahja vuonna 2009? Miten reagoisitte jos pukinkontista paljastuisi veden hiilihapotuslaite?

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Paperikassin salaisuus

tunnetila: jännitys

Tadaa, on aika julistaa huiviarvonnan tulokset! Luulin, että kysymys on blogiani seuraaville ihan liian helppo, mutta kuinkas kävikään?! Oikeita vastauksia ei tullut yhtään! Lähimpänä taisi olla Salli, joka arveli kassissa olevan a) jotain ihanaa ja b) eleganttia eli mustaa, mutta tavara piti oikeasti tietää, pelkkä "ihana" ei nyt riitä. :)

Muutama viikko sitten kirjoitin tarvitsevani tällä hetkellä vaatekaappiini vain kaksi asiaa: mustat housut ja mustan pallomaisen hameen. My O My'n kassissa oli toinen näistä tarvitsemistani asioista, nimittäin kauan kaivattu musta hame.


Hame on toisaalta tyttömäinen ja siinä on toivomaani pallomaisuutta, mutta myös jotain uutta ja graafista. Ulottuvuuksia, särmää ja hauskuutta. Taskut tekevät hameesta lähes täydellisen ja viimeisen silauksen arkiselle, mutta vaadittaessa myös juhlavalle hameelle tekee materiaali: 50% villaa, 49% puuvillaa, 1% elastaania.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

t-paita Filippa K, neuletakki Bershka, koru Claire Pain,
hame Alexander McQueen, bikerit Noel Fun

Olin katsellut hametta My O My'ssä jo aiemmin syksyllä, mutta en ollut valmis maksamaan siitä täyttä hintaa. Avainasiakkaiden alennusmyyntien alkaessa pyyhälsin heti paikalle toiveikkaana, ja siellä hameeni minua jo odottelikin. Olin ostokseeni niin tyytyväinen että kotiin päästyäni tyhjensin vaatekaapistani kaikki siellä turhan panttina roikkuvat hameeni kirppislaatikkoon ja laitoin tilalle vain tämän yhden. Ihana tunne korvata ne "ihan kivat" sillä juuri oikealla!

Melkein jo annoin palkinnon Efiinalle, joka arveli kassissa olleen a) mekko b) musta, mutta tiedätte että olen terminatsi eikä mekko ole sama asia kuin hame. Päätin siis arpoa huivin kaikkien vastanneiden kesken ja voittajaksi osui Sunshe, joka muutenkin ansaitsi palkinnon skarppiutensa vuoksi. Olihan hän arvannut kassissa olevan toisen asian hankintalistaltani, eli mustat housut. Skarppiudesta palkitaan, onnea! Mitäs sanotte, onko hame mielestänne liian kummallinen "sivu-ulokkeineen" vai pidättekö hametta hauskana perusasujen piristyksenä?



Ps. Kirppiskasaan lähti mm. tämä hame. Olisiko täällä kiinnostuneita ostajia vai laitanko myyntiin Huuto.netiin? Edit. Hame löysi jo uuden kodin!

lauantai 19. joulukuuta 2009

Väriä kerran vuodessa

tunnetila: joulumieli

Olen niin "värikammoinen" että kaikki pyyhkeeni ja liinavaatteeni ovat myös valkoisia, harmaita tai reippaimmillaan musta-valkoisia. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Jossain mielenhäiriössä toivoin varmaan viisi vuotta sitten joulupukilta Finlaysonin punaista pussilakanasettiä. Pukki toteutti toiveeni ja siitä lähtien liinavaatekaapissani on ollut yksi väriläiskä.

Image and video hosting by TinyPic

(Lakanat on silitetty pesun jälkeen vuosi sitten. Olis varmaan kannattanut silittää ne nyt uudestaan... Oh well..)

Punaisen sävy on mielestäni hyvin kaunis ja puuvilla-satiininen setti on pehmeä ihoa vasten. Kuitenkin setti on näiden viiden vuoden aikana ollut käytössä neljä kertaa. Joka joulu kaivan nuo petivaatteet esiin ja joulun ajan pidän punaisia pussilakanoita ja tyynyliinoja vuoteessamme. Loppiaisena, kun muut ihmiset kantavat kuusen ulos ja raivaavat kodeistaan joulukoristeet pois minä vaihdan lakanat takaisin niihin raikkaan valkoisiin.

Lakanat on tänään vaihdettu. Näinköhän sitä yöllä saa unta?


Ps. Arvonta päättyy huomenna!

torstai 17. joulukuuta 2009

Täti-ihminen sekosi

tunnetila: repäisy

Olen todistettavasti kerran käynyt leggingsit jalassa lähikaupassa. Sen koommin en ole leggareissa ulkona näyttäytynyt. Tavalliset leggingsit vaan tuntuvat jalassa niin kalsareilta etten pysty niitä julkisesti käyttämään. Piste. Testit perusleggareiden kanssa on tehty ja taistelu hävitty.

Mutta kuinkas tädin suu pannaan kun vastaan kävelevät maailman pehmeimmät nahkaleggingsit? Tiukkikset sujahtavat kuin huomaamatta jalkaan kun samalla väännän vitsiä luonnonsuoleen tungetusta makkarasta. Nauru loppuu kun housut tuntuvat jalassa mahtavalta. Molemmat, niin nahkahousut kuin leggingsitkin, paksuntavat allekirjoittaneen töppöjalkoja varmaan noin 50%, mutta näissä, tarpeeksi piukeissa pöksyissä paksunnusefekti putoaa hieman. Hmm, ehkä sen kestää jos käyttää nahkiksia vain ja ainoastaan pitkien paitojen ja mekkomaisten viritysten kanssa.

Kaivan esiin kaikki omistamani edellä mainitut vaatekappaleet ja hetki hetkeltä huomaan ihastuvani pehmeään nahkaan enemmän ja enemmän. Ostopäätös on sinetöity. Tädillä on nyt nahkaleggingsit ja perhana, aion oikeastikin mennä näillä ihmisten ilmoille!

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

trikoopusero Ivo Nikkolo, neule Gant, koru Claire Pain,
nahkaleggingsit Jimmy Choo for H&M, bikerit Noel Fun

Vaatekaapistani löytyy entuudestaan tumman lilat nahkahousut yli kymmenen vuoden takaa. Tykkäsin niistä silloin, mutta ähkimisestä ja puhkimisesta huolimatta en saa niitä enää päälleni. Tai jalkaan ne vielä menevät, mutta tuo "JLo" puoli on näin vanhemmiten ottanut tilaa haltuun aika huolella, joten vetskarin kiinni saaminen vaatisi jo lonkkaluiden poistoa.

Noh, kymmenen vuotta ja kymmenen kiloa sitten ne näyttivät jalassani vielä kivoilta, nyt voin suosiolla siirtää nuo nahkikset kirppiskasaan ja keskittyä mahtumaan edes hetken näihin pillimallisiin pöksyihin. Voi olla ettei näihin housuihin tarvitse edes mahtua kovin pitkään, nahka on nimittäin niin ohutta ja pehmeää että epäilen kovasti housujen kestävyyttä. Niiden pinta joko hajoaa hetkessä tai sitten ne venähtävät käytössä muodottomiksi, vaikka tuolla hinnalla ei kyllä pitäisi... Saapa nähdä kuinka käy. Täytyy vaan toivoa ettei tullut hankittua kertakäyttöhousuja...

Nauratteko te kaikki siellä nyt minulle? Kaikki jotka nauravat makkarankuorilleni voivat mennä nauramaan Tiitin tontille. Tiitin ansiosta (tai syystä) pöksyt näet ajautuivat jalkaani. Kiitos Tiiti ja anteeksi maailma!

Ps. Muistakaa: arvonta on auki sunnuntaihin asti!!

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Hyvää palvelua

tunnetila: tyytyväisyys

Kerroin pari päivää sitten saaneeni viime päivinä vaateliikkeissä hyvää palvelua. Mukavien myyjien kanssa asioiminen on aina miellyttävää ja ystävällinen hymy saa pienen (kaupanteon tai ostamatta jättämisen) hetken tuntuman mukavalta ja tilanteesta jää hyvä mieli. Viimeksi hyvän mielen sai aikaan ystävällisyyden lisäksi joustavuus ja asiakkaan kunnioittaminen.

Ostin viime talvena Forumin InWear-liikkeestä InWearin mustan pooloneuleen. Löysin poolon vaatekaappini perukoilta muutama päivä sitten ja ihmettelin miksen ollut käyttänyt pooloa useammin. Neule näytti aivan uudelta. Vetäisin poolon päälleni ja samassa muistin miksi poolo oli jäänyt käyttämättä. Samalla hetkellä kun sain poolon pääni yli kuulin epämiellyttävän rusahduksen. Pooloneuleen korkea kaulus oli kiinnitetty neuleeseen liian kireällä ja joustamattomalla tikkauksella ja liittymäkohta repesi jokaisella kerralla kun laitoin poolon päälleni.

Olin käyttänyt pooloa kolme kertaa, korjannut sen käsin jokaisen käyttökerran jälkeen, ja hyvästä yrityksestä huolimatta unohdin palauttaa sen liikkeeseen viime talvena. Nyt kokeilin onneani ja vein vanhan poolon liikkeeseen kysyäkseni onnistuisiko reklamaatio näinkin pitkän ajan jälkeen. (Repeämä oli suuri mutta muuten poolo näytti uudelta. Puseroa ei oltu pesty kertaakaan.)

Lopputulos: vaikka ostosta oli kulunut jo vuosi, sain silti uuden poolon tilalle. Uuden poolon kauluksen kiinnitys tuntuu testikerran jälkeen huomattavasti edellistä joustavammalta. Poolo laskettiin kausituoteeksi, eli liikkeessä ymmärrettiin etten ollut käyttänyt paksua neulepooloa kesäaikaan. Olin todella tyytyväinen lopputulokseen sillä luulin että liian myöhäinen yritykseni oli jo alkujaan tuhoon tuomittu.

Hyvällä asiakaspalvelulla varmistetaan pysyvä asiakassuhde, itse ainakin helposti äänestän jaloillani. Kyselyyni "milloin saitte viimeksi hyvää palvelua" ei tullut vastauksia. Tulisiko vastauksia päinvastaiseen kysymykseen: milloin saitte viimeksi niin huonoa palvelua että päätitte "mä en osta tuosta liikkeestä enää ikinä mitään"?


Ps. Muistakaa arvailla kassin sisältöä, aikaa sunnuntai-iltaan asti!

tiistai 15. joulukuuta 2009

Hyvää joulua minulle, ja lahjan kera myös yhdelle teistä

tunnetila: jännitys

Kävin eilen ostamassa itselleni joululahjan. Lahjani on tuossa My O My'n kassissa. Se, joka arvaa mitä kassissa on, saa minulta pienen paketin näin joulun kunniaksi. Arvonta menee seuraavasti: sinun täytyy arvata a) mikä tuote kassissa on ja b) minkä värinen se on. Esimerkki arvauksesta: a) pipo b) turkoosi (en kerro onko kumpikaan kohdista oikein..)

Image and video hosting by TinyPic


Kaikkien oikein arvanneiden kesken arvotaan jouluyllätyksenä Antti Asplundin huivi. Huivi on valkoinen, neliskanttinen, ja siihen on käsin painettu mustia ratas-kuvioita.

Image and video hosting by TinyPic


Joulukisa on käynnissä loppuviikon, eli sunnuntai-iltaan 20.12.09 klo 17.00 asti voit arvailla kassin sisältöä. Sunnuntaina arvon voittajan ja ilmoitan voittajan nimen heti arvonnan jälkeen. Voittajan osoitetiedot saatuani paketti lähtee heti postiin ja on perillä toivottavasti jouluksi. Onnea arvailuun!!

maanantai 14. joulukuuta 2009

Ihon pelastus

tunnetila: pohdiskelu

Muistatte varmaan kun olen viime aikoina valittanut aikuisiän aknen kamaluudesta. Luulin kaiken johtuvan suklaan mässytyksestä ja ajattelin jo kauhulla lähestyvää joulua ja konvehtirasioiden määrää.

Olen puhdistanut ihoni huolella Dermalogican huipputuotteilla ja kärsinyt silti ärsyttävistä jättifinneistä. Tilasin taannoin ikuisuussuosikkiani, EA:n herkän ihon puhdistusvaahtoa ja ajattelin ottaa vaahdon käyttöön kun Dermalogican puhdistustuotteet loppuvat. Laiskuuksissani otin EA:n vaahdon kuitenkin heti käyttöön ja kas, pahimmat iho-ongelmat katosivat saman tien! Olen nautiskellut suklaata vanhaan malliin mutta jättifinnit ovat silti kadonneet.

Image and video hosting by TinyPic

(Ai kuka muka tarvitsee Photoshop-kurssia? Enkä tarvitse... Tai ehkä sittenkin..)

En voi olla varma johtuuko ihon paraneminen pelkästään EA:n puhdistusvaahdosta, vai onko lopputulokseen vaikuttanut myös parhaillaan testikäytössä oleva Lumenen Natural Code sarjan 24h Moisturizer (Skin Purifier) voide. Sen saamme tietää pian, sillä aamuin-illoin käytettävä voidetuubi on pian lopussa ja kohta palaan taas vanhaan suosikkivoiteeseeni, Dermalogican Skin Smoothing Creamiin. Dermalogican voiteet sopivat iholleni hyvin, kuten myös sarjan kosteuttavat boosterit, mutta puhdistusaineissa on näemmä jotain outoa joka saa ihoni kukkimaan.

Opimmeko tästä jotain? Ehkä sen, että vanhasta ja hyväksi havaitusta kannattaa pitää kiinni, ja myös sen, että kallis ei ole aina paras. Luulin, että ammattimaiseen ihonpuhdistukseen tarkoitetut Dermalogican tuotteet olisivat parasta mitä iholleni voin antaa (ja siltä aluksi tuntuikin, tosin silloin kävin säännöllisesti myös Dermalogica-keskuksessa kasvohoidoissa ja se vaikutti varmasti ihon kuntoon parantavasti), mutta heti kun lakkasin käymästä Dermalogica-kosmetologilla neljän viikon välein (kallista lystiä), alkoi ihoni kukkia. Pelastus tähän taisi löytyä jälleen Elizabeth Ardenin luottopurkista. En luovu tästä tuotteesta enää ikinä!

Onko teillä joku tuote (shampoo, meikkivoide, ripsiväri, huulirasva, selluliittivoide (hyviä vinkkejä otetaan vastaan!) tai joku muu) josta ette luovu koskaan?

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Kalenteriyllätykset

tunnetila: ilo

Karkkimotkotuspostauksessani kerroin ostaneeni Barcelonasta adventtikalenterin josta paljastui 8.12. tyhjä luukku. Tämän päivän luukun avatessani huomasin arveluni luukusta pois sujahtaneesta karkista osuneen oikeaan, tänään luukku oli täynnä karkkia! Luukussa oli tarkoituksella paljon pieniä hedelmäkarkkeja, mutta niiden päällä lepäsi ohut, yläkerrasta valahtanut suklaalehti.

Halusitte nähdä millaisia karkkeja kalliista (18€) kalenterista löytyy, siis onko kalenteri hintansa arvoinen. Tässä muutama tähän mennessä tulleista karkkiyllätyksistä joita en ole raaskinut syödä.

Image and video hosting by TinyPic

(Oho, pukin silmä putosi kuvauksen tiimellyksessä. Näyttääpä miekkonen nyt säälittävältä..)

Näiden lisäksi olen saanut mm. suklaalla ja tomusokerilla päällystettyjä todella hyviä pähkinöitä (pähkinöitä on ollut 4 kpl/luukku ja joka luukussa pähkinät ovat olleet erilaisia), yhdessä luukussa oli kasa nallekarkkeja, kahdessa erilaisia suklaakuvioita. Yksi hauskimmista yllätyksistä oli iso ja painava, täyttä valkosuklaata oleva kärpässieni.

En tiedä miltä kuvissa olevat karkit maistuvat, ovat ehkä enemmän kauniita kuin maukkaita, mutta saatan epäilyksestä huolimatta maistaa niitä. Ihan vähän vaan... Parasta kalenterissa on kuitenkin se, että joka aamu sitä avatessani muistan muutama viikko sitten tehdyn mukavan matkan lämpimään ja aurinkoiseen Barcelonaan. Pelkästään tuo muisto pimeässä talviaamussa on 18 euron arvoinen!

lauantai 12. joulukuuta 2009

Puuterinen henkäys

tunnetila: ilo

Kirjoitin eilen hairahduksestani värien maailmaan. Löysin siis Vero Modasta 100% silkkiä olevan sileän ja pehmeän puuterin värisen unelman, jonka päätin ujuttaa muuten niin synkkään garderoobiini. Värinä "puuteri" ei ehkä ole kovin räväkkä, mutta sävyn sulautuminen mustan ja harmaan kanssa on ihan omaa luokkaansa. Siksi tästä sävystä on värikammoisen hyvä aloittaa.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

pusero Vero Moda, kaulahuivi Marimekko, kello DKNY,
samettihousut Marc O'Polo, bikerit Noel Fun

Silkkipusero on uskomattoman muuntautumiskykyinen. Materiaali on paksua, joten pusero menee ylellisestä tunnustaan huolimatta hyvin myös arkeen. Yllä kuvissa pusero osana tylsääkin tylsempää arkiasua, bikereiden ja sammareiden kanssa. Arkisuudestaan huolimatta asussa oli ihana fiilis, materiaalit kun hellivät ihoa koko päivän. Juhlaan, esimerkiksi mustien satiinihousujen kanssa, pusero on myös omiaan.

Olen potenut koko syksyn akuuttia housupulaa. Lempparihousuni kun ovat ylhäältäkin niin kapeita että niitä voi käyttää vain pitkien yläosien kanssa. Jo jokseenkin tunikoihin kyllästyneenä olen hankkinut muutaman kivan lyhyemmällä helmalla varustetun puseron ja joka aamu tuskailen kun minulla ei ole housuja niiden kanssa. Kunnes viime viikolla muistin useamman vuoden vanhat Marc O'Polon sammarit.

Samettihousut, eteenkin bootcut-lahkeella, ovat olleet viime vuosina poissa kuvioista. Nyt nähtävästi riittävän pitkään, sillä kaivoin omat sammarini esiin ja olen käyttänyt niitä jo useampana päivänä. Ihanat pöksyt, eivät kiristä eivätkä purista mistään. Puuvillaisiin housuihin lisätty 3% elastaani antaa vielä periksi ja housuilla voisi mennä vaikka jumppaan.

Mitä sanotte puuterisesta puserostani? Nätti vai edelleen turhan väritön?

perjantai 11. joulukuuta 2009

Kylässä Annilla ja Fannilla

tunnetila: jee, perjantai!!!

Anni ja Fanni järjestivät eilen Forumissa kivan iltaostoshetken. Kiitos tytöt, ilta oli hyvin onnistunut! Vaikka avecini ei päässytkään tulemaan ilta meni mukavasti, sillä tapasin pitkästä aikaa mm. aina yhtä ihanan Annan. Oli muuten tosi hauskaa kierrellä kaupoissa kun ostoskeskus oli jo muulta väeltä suljettu ja vain meidän porukkamme pääsi shoppailemaan ihan rauhassa. Noin voisi tehdä toistekin!

Fazerin kahvilassa herkuttelun lomassa kuuntelimme kun Bestsellerin Anu Makkonen kertoi Vero Modan, Onlyn ja Vilan tulevan kesän trendeistä. Raidat on hip ja pop, myös pallot jatkavat voittokulkuaan. Farkkua tulee olemaan kaikissa eri pesuissa ja malleissa, farkkua löytyy myös hameena, puseroina ja jakkuina. Myös materiaalien läpinäkyvyys ja korostetut olkapäät tulevat olemaan kuvioissa entistä vahvemmin tulevana kesänä. Eniten odotuksia allekirjoittaneessa kuitenkin herätti Vero Modan uusi lanseeraus, keväällä ensimmäiset vaatteet kauppoihin tuova Vero Modan "luksusmallisto" Very.

Image and video hosting by TinyPic

kuvat Vero Modan pressimateriaalia

Very-nimen alla julkaistaan joka vuosi 8 eri mallistoa, joista jokainen sisältää 30 tuotetta. Liikkeet päättävät itse mitä he ottavat näistä tuotteista myyntiin, eli joka liikkeessä ei tule olemaan sama tarjonta. Vaatteet vaikuttivat meille esitellyissä promokuvissa hyvin kauniille, loppuun asti viimeistellyille ja materiaalit tuotteissa olivat jopa hieman ylellisiä, mm. silkkiä ja nahkaa. Tuotteiden hinta on normaalia Vero Modan hintaluokkaa hieman korkeampi, mutta laatuun nähden mielestäni hyvin kohtuullinen. Esimerkkinä mainittakoon silkkimekot noin 80€, nahkatakit noin 150€. Noin vuosi sitten yllätyin hyvin positiivisesti löytäessäni Vero Modan Vintage-malliston, harmikseni siitä ei tullut ainakaan Suomeen kuin muutamia vaatteita. Toivottavasti Very-mallisto saavuttaa suosion ja tulemme saamaan näitä erikoismallistoja useamman vuoden ajan.

Rauhallinen shoppailuympäristö ja röykkiöittäin vaatteita kilvan sovittelevat kanssabloggarit (sekä ehkä myös Annin ja Fannin "kodissa" tarjottu kuohuva juoma) saivat hyvälle tuulelle ja myös minut sovittelemaan itselleni ei niin ominaisia vaatteita. Tai vaatteet olivat kyllä näköisiäni, mutta ne värit, ne olivat minulle hieman erikoisempia. Ja kuinka ollakaan, otollinen ympäristö sai ihmeen aikaan. Ostin Vero Modasta hyvin kauniin, puuterin värisen silkkipaidan! Pohdin liikkeen myyjättären kanssa paidan "minulle outoa" väriä, mutta päädyin silti sovituskoppiin. Hetken päästä samainen myyjätär huomasin minut kassajonossa. "Ostatko sä sen?!" *nyökkäsin* "Jeeeeee! Ihanaa, voi että mä tulin nyt iloiseksi!" Heh, iloiseksi tulin minäkin, niin uudesta puserostani, sen väristä, kuin myös myyjättären ihanasta reaktiosta. Milloin te olette viimeksi saaneet hyvää palvelua? Minä muuten sain hyvää palvelua eilen myös toisaalla, sitä kuitenkin enemmän ehkä seuraavassa postauksessa.

torstai 10. joulukuuta 2009

Kultahippuja

tunnetila: muuttuva mieli

Jo vuosia trendimetallina on ollut hopea. Hopeakorut, hopeanväriset yksityiskohdat mustan kanssa, yleensäkin kaikki hopeinen on ollut kultaa trendikkäämpää. Äitini, joka seuraa jonkin verran muotia, ei ole kuitenkaan lähtenyt tähän trendiin mukaan. Olen useita kertoja yrittänyt tuputtaa hänelle jotain asusteita, vaikkapa kivaa laukkua, jonka hän on tyrmännyt huomaamalla laukussa hopeanvärisen lukon. "Kulta on minun metallini enkä halua mitään hopeista sillä en pidä siitä. En, vaikka se olisi kuinka muodikasta!" Sata kertaa olen kuullut tuon saman lausahduksen ja minua on usein harmittanut kun äiti on hylännyt jotain mielestäni huippuihanaa. Toisaalta kunnioitan hänen itsetuntemustaan ja sitä, että hän ostaa vain sitä mistä tietää pitävänsä vielä vuosienkin päästä.

Itse olen jalometallien kanssa varsinainen takinkääntäjä. Nuorempana käytin vain kultaisia koruja. Siis silloin, kun olin jo niin vanha että sain ottaa korviini reijät ja minulle uskalsi antaa käyttöön muutakin kuin Tiimarin muovihelmiä. Ensimmäisellä kunnollisella kesätyöpalkallani, olisinko ollut tuolloin 15-vuotias, ostin kultaisen helmisormuksen. Kummallinen ostos noin nuorelta tytöltä. Tosin minulla on tuo sormus edelleen ja pidän siitä yhä. Järkevä nuori neiti, sanoisin. Myös rippilahjaksi toivomani suuret kultaiset renkaat omistan vieläkin ja ne ovat juuri nyt hyvin ajankohtaiset. Kunpa vain en tuntisi itseäni jälleen 15-vuotiaaksi kun laitan ne korviin...


Image and video hosting by TinyPic

Musta punottu laukku kultaisin yksityiskohdin kirppikseltä, kultaiset henkselit (!) työkaverin kaapista, helmiäis-lehtikultarannerengas tuliainen papalta jostain kaukoidästä, punotunoloinen rannerengas H&M, nahkavyö kultaisella soljella Jimmy Choo for H&M.

Joskus 90-luvun lopussa kulta alkoi jäädä muodissa alakynteen ja hopea rynnisti edelle. Koin aluksi ettei hopea sopinut minulle. Kullan lämmin sävy toi iholle erilaista hehkua kuin kylmempi hopea. Totuin kuitenkin hopeaan nopeasti, olihan se kivaa vaihtelua kaiken kultaisen jälkeen, ja kun hopea oli metallina edullisempaa, oli korurasiaan näppärä hankkia useita hopeisia ketjuja ja korviksia. Tällä, hopeisella tiellä, olen ollut viime päiviin asti. Salakavalasti ja lähes huomaamatta kulta on kuitenkin alkanut hivuttautua kaappeihini, pääasiassa kirpputorin kautta. kts. kuva yllä

Viimeisin "kultaostos" tuli tehtyä pari viikkoa sitten kirppikseltä. Kultalangasta tehty ohut jakku mustin kanttauksin. En voinut jättää tätä ostamatta kun hintapyyntö oli vain euron. Mitään muuta en tuolloin kirppikseltä löytänyt, mutta ilahduin tästä ostoksesta kovasti. Palan jo halusta testata kultajakkua kultasomisteisen laukun ja kultakorujen kanssa. Todellinen pikkujoulujen helmi vaikkapa pikkumustan piristäjänä!

Image and video hosting by TinyPic


Viimeisenä, muttei vähäisimpänä myös kirppislöytö: nahkainen Didier Lamarthe -laukku. Laukku ei ole vielä kertaakan päässyt asuihini mukaan vaikka tein löydön jo hyvän aikaa sitten. Johtunee siitä ettei laukun kullanväriset yksityiskohdat ole sopineet muuhun asustukseeni. (Heh, olen selvästi tullut äitiini!) Ehkäpä testaan Lamarthen laukkua osaksi pikkujouluasuani.. Oikein jännittää. Minulla on asusta jo mielessäni selkeä kuva, todellisuus voi sitten olla ihan toista!


Image and video hosting by TinyPic


Kas noin, siinäpä muutama kaappiin salaa hivuttautunut kultahippu. Aika hauskaa miten mieli toimii ja kulta alkaakin yhtäkkiä miellyttää taas silmää ja tuntua raikkaalta. Ja kaiken lisäksi olen huomannut, että nyt, yli kymmenen vuoden jälkeen, muodissa saattaa taas olla jalometallien vallanvaihdon vuoro. Tai ainakin tasapeli on tuloillaan.

Mikä on teidän kantanne? Kultaa vai hopeaa, aina ja ikuisesti, vai molempia fiiliksen mukaan?

tiistai 8. joulukuuta 2009

Tyhmiä karkkeja

tunnetila: pettymys

Ostin reissusta itselleni joulukalenterin. Tai siis adventtikalenterin, tässä on 25 luukkua. Hämmästelin upeita karkkeja sisällään piilottelevaa kalenteria hotellimme lähellä olevan kahvilan ikkunassa koko lomaviikon ja viimeisenä päivänä hain kalenterin itselleni tuliaiseksi. Kalenteri maksoi tuhottomasti (18€!!) mutta luukuista paljastuneet karkkiyllärit ovat olleet hienoja. Niin hienoja, etten edes ole raaskinut syödä niistä hienoimpia.

Tänään vastassa oli kuitenkin tylsä luukku. Aamulla avaamani luukku oli tyhjä! Jotkut kalenterin karkeista ovat niin suuria, että luukut ovat syviä ja tämänaamuinen karkki on varmaan kapeampana tipahtanut alakerran luukkuun. Ensi viikolla saan siis jostain luukusta kaksi karkkia. Silti aamulla oli tylsää kun luukku oli tyhjä. Lapsena olisi varmaan alahuuli alkanut hiljalleen väpättää. Mikä kauhea pettymys!

Image and video hosting by TinyPic

Eivätkä päivän karkkipettymykset loppuneet tähän. Barcelonassa kävin myös iltatorilla jossa myytiin käsintehtyjä makeisia, hilloja, juustoja, leivonnaisia jne. Parkkeerasin itseni käsintehdyn artesaanisuklaan ääreen ja valitsin pitkään ja hartaasti pienen kojun kalliista levyistä herkullisimmat. Tavallista maitosuklaata, tummaa minttusuklaata sekä tummaa suklaata jossa on mausteena mustapippuria. Kuulostaa herkulliselta! Paitsi että ainakin tuo maitosuklaa oli tosi pahaa!!! Yäk! Kamalan jauhoista ja kummallisen makuista. Ehkä me Suomessa olemme tottuneet liian hyvään Fazerin täyeteläisten suklaiden kanssa kasvaessamme, mutta alla olevista levyistä ainakaan tuo keskimmäinen suklaa ruskeassa paketissa ei ollut mistään kotoisin. En tiedä uskallanko edes maistaa noita muita...

Image and video hosting by TinyPic

Mikä on teidän lempparisuklaanne? Vai toivotteko jouluna saavanne esim. mielummin Vihreitä kuulia kuin konvehtirasioita? Hei, joulusta tulikin mieleen... Taidanpa antaa nuo suklaalevyt jollekin pahaa-aavistamattomalle joululahjaksi! "Tässäpä joulusi iloksi tuliaisia Barcelonasta..!!"

maanantai 7. joulukuuta 2009

Kukkamekkohaaste

tunnetila: epäileväinen

Sain haasteen pukeutua kukkamekkoon synkkien talvipäivien piristykseksi. Voi hyvänen aika! Eipä paljon hankalampi haaste voisi minulle olla. Paitsi haasteesta "pukeudu kokonaan mihin tahansa yhteen muuhun väriin kuin mustaan tai harmaaseen" en pääsisi läpi, en sitten millään. Mutta siis, kaivelin vaatekaappia toivottomana kunnes päätin, että kukallinen hame saa olla kontribuutioni tähän haasteeseen. Parempaan en nyt pystynyt. Tässä asussa olin lauantaina kaupungilla.

Image and video hosting by TinyPic


Image and video hosting by TinyPic

kaulaliina Marimekko, poolo (alla) InWear,
jättineule Selected Femme, laukku ja pitkät nahkahanskat Lumi,
hame Marimekko, kengät Vagabond

En tiedä hyväksyykö minulle haasteen heittänyt Prefecta haastetta suoritetuksi, kukkakuosi kun tuskin näkyy muhkean villapaidan alta. Parhaani kuitenkin tein, jos tämä ei riitä niin katsotaan kesällä uudestaan. Tarvitaanhan Suomen sateista kesääkin piristämään ne kukkamekot, vai mitä?!

Mitäs sanotte, olisiko haaste teille hankala toteuttaa ja mitä tykkäätte omasta "kukkakuviot käyttöön myös talvella" toteutuksestani?
Kelpaako?

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Shampanjatesti

tunnetila: maistelu

Itsenäisyyspäivän kunniaksi shampanjatesti! Alkoon on tullut uutena tuotteena edullinen, noin 20€ maksava shampanja Louis Massingilta. Totta kai sitä oli heti testattava.

Image and video hosting by TinyPic


En ole kokenut shampanjan maistelija, mutta sen verran osaan sanoa, että se "shampanjan maku" mikä erottaa shampanjan kuohuviinistä tästä lähes puuttui. Shampanja on yleensä kuohuviiniä täyteläisempää eikä siinä ole kuohuviinin kirpeyttä. Tämä shampanja kuitenkin napsahti ikävästi kitalakeen ja jätti jälkeensä jotenkin (shampanjaksi) tunkkaisen maun.

Ihan kelpo juoma juhlaan kyllä, mutta taidan kuitenkin seuraavan kerran juhlan koittaessa ostaa sitä iänikuista mustaa Freixenettia joka maksaa puolet tämän tuotteen hinnasta. Mikä on oma suosikkinne juhlajuomista?

Mukavaa itsenäisyyspäivää Teille kaikille!

Ps. Huolestuneille tiedoksi, testasin tuotetta jo eilen, en siis ole aloittanut päivääni juomalla shampanjaa. Ei sillä etteikö shampanja-aamiainen sopisi juhlapäivän aamuun.. ;)

lauantai 5. joulukuuta 2009

Silkkiä iholle

tunnetila: hamstraus

kuva

Kävin äsken katsomassa tänään lanseerattua Sonia Rykielin alusvaatemallistoa Henkkiksen nettikaupassa. Luulin malliston sisältävän vain alusvaatteita, siis rintsikoita ja pikkareita, joita en tarvitse. Hitsi vieköön, tarjolla olikin kaikkea ihanaa silkkisistä kotiasuista tossuihin. Klikkailin siis ostoskoriin yöpuvun, tossut, topin, housut ja mekon. Heh, iski hamstrauskohtaus! Ja vaikka tämän vuoden ostossaldoni on jo täynnä (buu!), ostorajoite ei koske alusvaatteita, joten laitoin kaikki hankinnat siihen kategoriaan. Jep, sitähän tämä on, itsensä huijaamista parhaimmillaan!

Nyt kaikki H&M:n nettikaupaan jos uudet "koti"asut kiinnostaa. Ainakin äsken siellä oli vielä kaikkia tuotteita saatavilla joka koossa!



Ps. Tiedoksenne lisäys postaukseen. Poikkesin kaupungilla käydessäni H&M:lle ja myös liikkeessä tuntui olevan vielä jonkin verran tuotteita jäljellä. Nettikaupassa useista tuotteista pienin tilattavissa oleva koko oli S ja totesin liikkeessä sen olevan hyvin reilu. Liikkeessä oli onneksi tarjolla muutamasta tilaamastani tuotteesta pienempääkin kokoa, joten ostinkin tuotteet sieltä ja peruin niiden osalta nettitilaukseni. Pari tuotetta on vielä nettikaupasta tulossa joita ei liikkeessä ollut saatavilla. Mutta siis tiedoksi, koot on tässä mallistossa reiluja.

torstai 3. joulukuuta 2009

Mitä EN tarvitse

tunnetila: tyytyväisyys

Blogeissa näkee usein esiteltävän ranskalaisin viivoin tai kollaasein mitä kulloinkin on bloggaajien toive-/tarvelistoilla. Auri haastoi minut kertomaan mitä vaatteita/kenkiä/muita asusteita EN tarvitse. Hahaa, helppo homma! Ihan välttämättä kun en tällä hetkellä tarvitse yhtään mitään. Perushousuni (joita siis omistan neljät samanlaiset) tosin alkavat olla jo puhkikuluneita (värjäsin niitä taannoin että sain kulahtaneille housuille lisäaikaa), mutta olen päättänyt käyttää niitä niin kauan kunnes ne lahoavat päälle. (Kahdet housuista on jo revenneet.. ;) )

Jo viime talvena sain talvivaate ja -kenkäasiat kuntoon, bonuksena vielä kirppikseltä löytämäni duffeli joka oli vuosia "haluan" listalla. Omistan muutaman täydellisen laukun joilla pärjään hamaan tulevaisuuteen, myös neuleet ja neuletakit on hyvässä jamassa ja saivat juuri parinkin uutta jäsentä reissusta. Pusero- ja paita-asiat on kohtalaisessa kuosissa ja uusia mekkoja/tunikoitakaan en tarvitse. Hameita käytän talvella aika harvoin, ja nykyään tykkään mekoista ehkä hameita enemmän, joten hameet saavat odotella kaapissa parempia aikoja. Paitsi se musta pallomainen hame... Sen haluaisin ehdottomasti vielä tänä talvena löytää!

Luulin muuten löytäneeni pallomaisen hameen Barcelonasta jo heti ensimmäisenä päivänä. Stradivariuksen ikkunassa näin nukella päällä juuri sellaisen hameen kun halusin. Muutaman päivän päästä menin sovittamaan hametta joka paikan päällä paljastuikin mekoksi. Ihanaksi minimekoksi johon tykästyin valtavasti! En tarvinnut uutta mekkoa, mutta en myöskään tarvinnut uutta tunikaa jollaiseksi minulle liian lyhyt mekko sovituksessa muotoutui. Mekon paljetit, niitit sekä muu rekvisiitta oli ommeltu niin huonosti kiinni että niitä karisi jo sovituskopin lattialle. Kaiken lisäksi mekko oli 100% viskoosia (vuori puuvillaa). Silti minun oli pakko saada se.

Onneksi ostin ihanuuden, mekkotunika on ollut käytössä jo monta kertaa vaikka matkasta ei ole vielä viikkoakaan. Haluaisin olla se päällä koko ajan! Tänäänkin jätin töissä perääni paljettivanan, silti mekko on "just ihana". Onneksi mekon mukana tuli pussillinen lisäkilluttimia joilla voin paikkailla lattialle pudonneista hösrellyksistä mekon "vyötärö-/lantiokaitaleeseen" jääneitä aukkoja.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

neuletakki Bershka, mekko Stradivarius (Back to Black -mallistosta),
housut Lindex, saappaat Vagabond

Heh, Aurin haaste "mitä et tarvitse" piti olla minulle helppo, mutta silti onnistuin juuri tässä postauksessa kertomaan mitä tarvitsen (=pallohame ja mahd. housut). Just. Haaste siis yritetty suorittaa ja epäonnistuttu.

On muuten jännää miten aikuinen ihminen, tai ainakin minä, reagoi uusiin vaatteisiin samanlaisella innolla mitä lapsena. Heti jos pienenä sai jotain uutta vanhat vaatteet unohtuivat hetkeksi ja halusi käyttää vain niitä uusia. Ihan sama edelleen. Reissusta kotiuduttuani olen pukeutunut pääasiassa Espanjasta ostamiini vaatteisiin ja vanhat vaatteet tuntuvat hetken tylsiltä ja kuluneilta. Käykö teille samoin?

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Museovinkkejä Barcelonassa

tunnetila: innostus

Useimmat Barcelonaan lomalle suuntaavat käyvät ihailemassa matkallaan Gaudin uskomatonta arkkitehtuuria tai tutustumassa valtavaan Picasso-museoon. Nähtävää noissa hienoissa paikoissa riittääkin kosolti. Kun tuohon päälle lisää vielä iki-ihanan Miró-museon niin useimmilla museokiintiö on jo täynnä. Jos reissullaan kaipaa kuitenkin vielä jotain ekstraa, tai jos on käynyt Barcelonassa useamman kerran ja Gaudit on nähty, niin tässä pari pientä museota vinkiksi.

Pikkuruinen parfyymimuseo sijaitsee hulppean shoppailukadun Passeig de Gràcian ytimessä, osoitteessa Passeig de Gràcia, 39. Museo on hankala löytää, sillä se on rakennettu parfymerian takahuoneeseen. Itsekin löysin vasta kysymällä perille ja pieni mutta sitäkin viehättävämpi museo avattiin vain minua varten! Museossa on esillä tuhansia parfyymipulloja esihistoriallisista savisista kipoista tähän päivään.


Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Toinen kiinnostava museo joka valitettavasti sijaitsee kauempana keskustasta, kuitenkin näppärästi metrolinjan varrella, on Museu Tèxtil i d’Indumentària, eli tarjolla on muotia ja muotoja eri vuosikymmeniltä. Museon pysyväisnäyttely “Dressing the body" kertoo juurikin vaatteiden ja vartaloiden ihannemuodoista joita eri aikakausilla on pyritty hakemaan mm. korsettien tai vartaloa eri tavoin korostavien vaatteiden leikkausten avulla. Museo sijaitsee upeassa palatsissa, Palau de Pedralbesissa osoitteessa Av. Diagonal, 868.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Kuvissa yllä mm. Dioria, Paco Rabannea, Maison Martin Margielaa, alimmainen kuva kokonaan Balenciagaa (kaikki Balenciagat tietysti itsensä espanjalaisen Cristóbal Balenciagan suunnittelemia).

Tähän loppuun täytyy vielä kertoa, ettei pelkäksi tyttöilyksi menisi, että tuli sitä reissussa katsottua futistakin. Kävimme katsomassa Mestareiden liigan ottelun FC Barcelona-Inter Milan. Tunnelma oli kyllä mahtava "oman kylän poikien" voittaessa ottelun 2-0. Pallo maalissa, valtavaa "Goooooooollllllll" huuto ämyreistä ja 98 000 ihmistä ponkaisee ylös ja huutaa täyttä kurkkua: espanjalaiset ilosta, vähemistönä paikalla olleet Interin kannattajat surusta.

Tässä muutama menovinkki jos olette suuntaamassa kohti Barcelonaa. Tosin ilman näitä vinkkejäkin ajankäyttöongelmia perillä ei varmasti tule, paitsi se ettei aika koskaan riitä kaikkeen mitä haluaisi tehdä! Oletteko te museoluutia, kiinnostaako jalkapallo vai keskityttekö reissuillanne johonkin ihan muuhun?

tiistai 1. joulukuuta 2009

Löytö akryylimassan seasta

tunnetila: pöljä ("nyt tää esittelis tässä ostoksiaan")

Shandi kirjoitti blogissaan miten häntä tympii kun useat "aikuisemmat" bloggarit kyseenalaistavat bloggaamistaan ja itsestään kuvien räpsimistä. Myönnän kuuluvani siihen joukkoon. Kerta kerran jälkeen kameraa itselaukaisijalle viritellessäni mietin onko tässä koko hommassa mitään tolkkua. Kosmetiikkatestaukset, erilaiset vinkit (leffat, viinit, suositeltavat matkakohteet jne.) ja vanhojen vaatteiden muokkausjutut inspiraation lähteenä ymmärrän kyllä, mutta näitä "tänään mulla oli päällä tätä ja tuota" postauksia en ole koskaan purematta niellyt.

Toisaalta, seuraanhan minäkin blogeja vaatteiden vuoksi, esim. Anna-Marian asuista suorastaan haltioidun joka kerta. Vaikkei minun tavanomaisista vaatteistani hirvittävästi inspiraatiota saisikaan, niin voin myös vaatepostauksissa antaa vinkkejä mistä löytää mitäkin ja mitä (minun mielestäni) kannattaa ostaa mitä ei. Ehkäpä saan tuosta ajatuksesta oikeutuksen jatkaa omien kuvien räpsimistä.

Kuten sanottu, Barcelonassa vaateliikkeitä kierrellessäni totesin akryylin saaneen vallan neulemarkkinoilla. Helmiä oli kuitenkin mahdollista löytää jos vaan jaksoi etsiä. Bershkassa kaiken pörröisen ja sähköisen neuloksen seassa näin jotain kauniin harmaata ja sileää. Loistavaa, puuvillaneuletakki. Ampaisin salamana rekille ja sain käteeni neuletakin joka oli selkeästi pehmeämpi kuin peruspuuvillainen neule. Koostumus 95% puuvillaa, 5% kashmiria, neuleen hinta 19.90€! Myös tässä vaatteessa tuo ihan pieni lisä koostumuksessa tuntuu aivan ihanalta. Vinkkinä siis, Bershkalla on silloin tällöin tarjolla "Bershka knitwear with Cashmere" -mallistoa hyvin edulliseen hintaan. Tarttukaa ehdottomasti kiinni jos joskus niihin törmäätte. Jäi ehkä vähän harmittamaan etten ottanut näitä mukaani muissakin väreissä...

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

kaulahuivi Only, hihakkeet käsityöläismarkkinoilta Barcelonasta,
neuletakki Bershka, t-paita Diesel, housut Josefssons, bikerit Noel Fun

Yläkuvan lämpimät "hihakkeet" löysin käsityöläismarkkinoilta. Markkinat järjestetään käsitääkseni päivittäin Av. Portal d'Angelin päässä, ja parina päivänä kuussa peruskojujen lisäksi markkinoilla on muutamia nuorten suunnitelijoiden kojuja. Eräästä sellaisesta löysin 100% villaa olevat ranteenlämmittimet. Lämmittimet ovat niin pehmoiseksi harjattua villaa että luulen niiden menevän aika nopeasti pilalle. Ostin ne silti kannattaakseni nuorta suunnittelijatyttöä ja nauttiakseni ainakin hetken "hihakkeiden" täydellisestä pehmeydestä.

Mitä sanotte, saatteko te mitään irti näistä perusvaatepostauksista joissa näytän aina samalle sillä tyylini on tämä, vai kannattaisiko jättää itsensä valokuvaaminen heille, jotka eivät tunne oloaan tolloksi sitä tehdessään?