sunnuntai 31. elokuuta 2008

47 vaatetta

tunnetila: seesteisyys

Tänään oli aurinkoinen päivä, hip hei! Pienikin auringon pilkahdus pakottaa ulkoilemaan vähintäänkin kurjan kesän jälkeen. Paras motivaattori (auringon lisäksi) on ehdottomasti sunnuntainen kirppiskierros. Suunnistin perinteiselle "kolmen kirpun kierrokselleni" seuraavassa asussa: iso huivi H&M, neuletakki Vila, pitkät nahkahanskat Seppälä, laukku Longchamp, housut Lindex, kengät JonaK.


Ihana että tänään taas tarkeni avokkailla ilman sukkia. Kaikki toivo lämpimistä syyspäivistä ei siis vielä olekaan mennyt.. Kirppissaldoni jäi tänään yhteen hameeseen, tosin tarkoituksenani ei ollutkaan kantaa kaappeihin tavaraa selkä vääränä. On ihanaa kun kaapeissa on, pari viikkoa sitten olleen kirppisrupeaman jälkeen, tilaa uusille hankinnoille tai vanhoille vaatteille päästä esille. Kurjaa on joskus kun joku vaate jää kokonaan käyttämättä hautautuessaan kaapin perukoille. Tällä hetkellä vaatetilanteeni on hyvä; tiedän mitä kaapissa on ja sisältökin (ainakin jossain määrin) miellyttää ja tyydyttää. Mutta tämä, musta pliseerattu hame, tarttui tämän päivän reissulta mukaani. (Kuvan "lasipallokoru" Pariisista, pusero FilippaK, hameessa ei valitettavasti ole valmistajan merkkiä)

Ja sitten, sujuvasti kirppishankinnan kautta paljastuksiin. Rakastan listojen ja taulukoiden laatimista! Varsinkin jos minulla on tylsää, alan laatia listoja mitä erinäisimmistä asioista. Tänä vuonna olen pitänyt listaa hankkimistani vaatteista, kengistä ja laukuista. Olen reippaasti merkinnyt jokaisen ostokseni Excel-taulukkoon. Tuote, merkki, hinta, ovh jos tuote alessa ja ostopaikka. Tiedän, olen sekaisin. Mutta olen havainnut vaatehankintoihin liittyvän listan hyvin palkitsevaksi.


Tänään, kun merkkasin listaan vekkihameeni, aloin tutkia taulukkoa tarkemmin. Olen ostanut tänä vuonna 47 vaatetta (alusvaatteet ja sukat eivät kuulu merkattaviin hankintoihin), 10 paria kenkiä ja 8 laukkua, kaikesta tästä olen hankkinut vain 9 tuotetta normaalihintaisena. Kaikista muista olen saanut edes pienen alennuksen, joko alennusprosentin mukaan, paljousalennuksen usean tuotteen yhtäaikaisesta ostamisesta, ale-hinta Hulluilla Päivillä tai ostos kirpputorilta. Laskin myös tuotteista maksamani yhteishinnan, tuotteiden normaalihinnan niiltä osin kun se oli mahdollista, ja vähensin maksamani hinnan alkuperäisestä. Jestas sentään, olen ostellut tosi hyvin! :) Jos ostamisella voi säästää niin nyt olen tehnyt kyllä huiman voiton. Listan pituus sai hetkeksi omatuntoni soimaamaan, mutta lopullinen saldo ilahdutti.

Suosittelen kaikille listojen tekemistä! Vaikka maine fiksuna nuorena naisena menee, tilalle tulee mahtava fiilis siitä, että olet ostostesi herra ja alesta hamstraamasi vaatteet eivät unohdu käyttämättöminä kaapin uumeniin sillä jokainen ostoksesi löytyy... LISTALTA!! (Vaihtoehto listojen laatimiselle on hankkia elämä.)

lauantai 30. elokuuta 2008

Ravit


tunnetila: uupumus


Huh, on se rankkaa! Nimittäin siistissä sisätyössä viihtyvän toimistotyöläisen olla ulkona koko päivä. Olimme tänään mieheni kanssa Vermossa raveissa. Juu, siis hevosia, ei riehakasta reivauskansaa. Mieheni ystävällä on Vermossa talli joten käymme vähintään kerran vuodessa moikkaamassa ystävää ja silittelemässä heppoja. Tällä kertaa varustauduin hevosten kohtaamiseen pussillisella leipäpaloja. Leivät meni kuin kuumille kiville ja jostain syystä kaikki hepat pitivät minusta kovasti.

En ole koskaan ollut ns. hevostyttö, en edes lapsena harrastanut ratsastusta, joten pelkäsin ennen hevosia aikalailla. Nykyään tulemme jo paremmin juttuun, mutta epämääräinen hörähtely ja eläinten suuri koko herättävät minussa edelleen pelonsekaista kunnioitusta. Olin aiemmin suhtautunut raveihin hyvin negatiivisesti, pidin sitä lähes eläinrääkkäyksenä ja ensimmäinen kerta katsomossa jännitti todella. Nyt kun olen muutaman vuoden aikana tutustunut lajiin paremmin, niin olen huomannut miten tyytyväisiä hevoset talleilla ovat, miten hyvät laitumet niillä on temmeltää, miten hyvin niitä hoidetaan ja miten ne nauttivat juostessaan kilpaa. Toki minua vieläkin säälittää katsoa kun hevosia kiritettäessä lyödään raipalla, mutta ei se kuulema satu. Uskoisinko kuitenkaan..?

Päivän asuna minulla oli, ensimmäistä kertaa tänä syksynä, paksumpi neule ja syyskengät. Ja uskokaa tai älkää, palelin silti. Onneksi otin laukkuun lisävaatteita mukaan ja lopulta istuin katsomossa, Toto-kuponki kädessäni jännittäen, päällä t-paita, neule, takki, huivi, hattu ja käsineet. Ja tietysti housut ja kengät.. (Neule BCBGMaxazria, laukku Longchamp, housut Lindex, kengät Vagabond)


Nyt se on virallista: ulkona ei pärjää enää kesäkengillä. Aamulla lämmintä oli +11. Sinne katosi kesä. Kesä, jota ei koskaan tullut..


torstai 28. elokuuta 2008

Entä jos joku saa tietää?


tunnetila: jännitys

Tein eilen jotain odottamatonta. Kerroin ystävälleni että bloggaan. Olen naputellut blogiini juttuja jo maaliskuusta asti ja nyt vasta uskaltauduin paljastamaan "salaisuuteni" yhdelle, mutta vain yhdelle, ystävälleni. Ja nyt, nyt en tiedä yhtään mitä kirjoittaisin. Kymmenet päässäni muhineet ideat katosivat kuin tuhka tuuleen ja suorituspaineet muuttuivat valtaviksi. :) Miksi ihmeessä, höpötänhän kyseisen ystäväni kanssa juuri muodista, vaatteista ja muista blogissani käsittelemistäni aiheista aina kun näemme. Noh, ehkä tämä anonymiteetin pienoinen rapistuminen vain vahvistaa minua, jos ei bloggaajana niin toivottavasti edes ihmisenä. :) Harrastushan se on tämäkin!

Tänään olin töissä lähes samassa asussa jonka kuvasin maanantaina (pusero Marimekko, hame Antti Asplund, kengät vaihtui Parikoista matalampikorkoisiksi DinSkon avokkaiksi plus jalassa oli myös mustat sukkahousut)


Taidan rakastaa tuota hametta. Oikeasti. MUTTA taitaa olla myös kunnollisen alushameen osto edessä. Tepastelin nimittäin onnellisena uudesta hameestani töissä peilin ohi ja tietysti vilkaisin miten kivalta hame näyttää. Ja kas, hame näkyykin läpi! Siitäkin huolimatta että hame on paksua ja jämäkkää puuvillaa, se kuultaa läpi valon osuessa siihen oikeasta kulmasta. Glup! Kuinkahan moni työkaverini tänään näkikään hameen läpi pikkuhousuni rajat.. En halua edes miettiä! (Ja pidän ehkä huomenna vapaa päivän että kohu alkaa laantua. "Köh, iski yöllä hirvittävä flunssa.. Köh!)

Pohdimme juuri keväällä ystäväni kanssa (juurikin saman jolle eilen harrastukseni paljastin), mistä löytyisi laadukkaita alushameita. Jos jollakin on antaa vinkkejä niin ne otetaan kiitollisena vastaan. Hame on nimittäin juuri tällä hetkellä hittilistani ykkösenä ja haluaisin pitää sitä joka päivä. Ilman alushametta se kuitenkin on hieman uskaliasta..

tiistai 26. elokuuta 2008

Näihin en lähtenyt mukaan


tunnetila: tyytyväisyys

Tänä aamuna kun laitoin päälleni harmaan, paksusta ja laadukkaasta villakankaasta tehdyn tunikan ymmärsin, miltä tuntuu kun on löytänyt itselleen jotain lähes ikuista. Olen ommellut tämän tunikan vuonna 1998, kymmenen vuotta sitten, ja siitä lähtien, joka talvi, oli tunikat muodissa tai ei, olen käyttänyt tätä paljon. Mekko on edelleen kuin uusi vaikka olen pessyt sitä jopa koneessa. Ällistyttävää miten jotkut vaatteet ovat ikuisia suosikkeja. Kymmenen vuoden ajan syksyni on alkanut siitä, kun olen laittanut tunikan päälleni ja ihaillut sen materiaalia. Huomio teki minut aamulla onnelliseksi. :)


Aloin kymmenen vuotta kestäneen suhteen tajuttuani miettiä viime aikojen muotia. Ilmiöitä ja vaatteita jotka näyttävät muiden päällä hyvältä, mutta joihin en ole itse lähtenyt mukaan, syystä tai toisesta. Kaikkeen ei vaan kannata haksahtaa vaikka kuinka haluaisi olla aallon harjalla uusissa jutuissa.

1) Kiiltäväpintaiset legginssit

Vuonna 1989 minulla oli kiiltäväpintaiset legginsit. Olin silloin yli 10 kiloa kevyempi, mutta jo silloin minulla oli tanssijan pohkeet ja -reidet. Näytin legginsseissäni pienen pieneltä wrestlingin harrastajalta. Kärpässarjassa mentiin mutta vankoilla jaloilla painettiin eteenpäin niin että heikoimpia varmaan silloin hirvitti. Huh, pelkkä ajatus ahtautumisesta kiiltäviin leggareihin saa kylmänväreet aikaan. Onneksi ei tarvitse. Ja ettei tulisi vääriä käsityksiä, niin mielestäni esim. Nelliinalla kyseinen vaatekappale näyttää upealta!

2) Kukkamekko

Vuonna 1991 minulla oli kukkamekko. Turkoosilla pohjalla riemunkirjavia kukkia. Istuva yläosa, frilla helmassa. SE oli minun kukkamekkoni. Nykyisin kukkamekkoni on tämä.


3) Farkkulegginsit

Tätä keksintöä ihailin mm. Pupulandia -blogissa. Tämä "villitys" poikkeaa edellisistä siinä, että tähän olisin halunnut lähteä mukaan, mutta huonosti kävi. Toiveikkaana marssin Vilaan ja housujen kanssa sovituskoppiin. Oma kokoni jäi pohkeisiin. Vaikka kuinka venytin ja paukuttelin kangasta suuntaan jos toiseen legginssit eivät nousseet ylös. Päätin sovittaa suurempaa kokoa ja kas, ne pyörivät päällä. Taas voidaan todeta että urheilu ei kannata.. No, ehkä tämä oli vain merkki siitä, että farkkulegginseistä ei olisi tullut elämän mittaista suhdetta, eli turha edes aloittaa.

4) Gladiaattorisandaalit

Voi maailma miten upealta, rockilta, asenteelliselta ja trendikkäältä gladiaattorisandaalit näyttävätkään! Mitä korkeammalle pohkeeseen sandaalien nyörit nousevat, sitä vetelämmäksi polveni vetävät. Ihan pienikin nyöritys toki riittäisi.. Mutta ei, nämä ovat ehkä viimeinen niitti lyhyille säärilleni, julminta mitä töppöjaloilleni voin tehdä. Voi miksi minulla ei ole yli metrin mittaisia jalkoja joihin voisin laittaa minkälaiset kengät ikinä haluankaan?? (Joo joo, totta kai voin laittaa jalkaani mitä ikinä haluan ja olla vaan välittämättä. Paitsi että en voi. Piste.)

Siinäpä muutama viime aikojen trendi jonka olen syystä tai toisesta ohittanut. Onneksi tämän syksyn trendi on MUSTA. Lähes sama mitä päälle laittaa, kunhan on mustaa. :) Tähän trendiin vaatekaappini on aina valmis!

Tuleeko mieleesi trendejä joista et pitänyt lainkaan ja jätit siksi väliin, tai trendejä joihin olisit halunnut mukaan mutta ne eivät sittenkään, syystä tai toisesta, olleet sinun juttusi?

maanantai 25. elokuuta 2008

Antti Asplund

tunnetila: leijailee











sunnuntai 24. elokuuta 2008

Muoti - nyt ja kohta

tunnetila: marmati marmati

Selailin eilen läpi H&M:n syyskuvaston. Blaa blaa blaa, blaa blaa blaa. Roskiin. Seuraavaksi vuoron sai Elloksen kuvasto. Blaa blaa blaa, oho, kivat nahkahanskat, blaa blaa, hmm, ihan jees saappaat. Roskiin. Alan olla lopen kyllästynyt tunikoihin. Kaapissa olevia toki voin vielä käyttää ja varmasti käytänkin, mutta uusia ei kiinnostaisi hankkia. Johan tässä on jo useampi vuosi leuhotettu löysissä tunikoissa "oletko raskaana" kysymyksiin vastaillen. Saisi jo pikkuhiljaa riitää..

Tähän postaukseen ei taaskaan ole tarvittavaa kuvamateriaalia, pahoittelen, joten esittelen tässä eilisen päivän asuni. Neule Marimekko (Samu-Jussi Koski), laukku Longchamp, pitkä paita Mango, housut Lindex, kengät H&M.


Etten ihan epätoivoon vaipuisi päätin käydä tänään Messukeskuksessa järjestettävillä Muotimessuilla. Voi tsiisus sentään! Ei ehkä olisi kannattanut. Epätoivoni ei ainakaan vähentynyt. Tylsää, tylsää, kuolettavan tylsää. Messut olivat kutistuneet kutistumistaan ja näytteelleasettajia oli enää kahdessa hallissa. Messujen yhteydessä järjestetään myös kenkä- ja laukkumessut jotka olivat yhtä vaatimattomat, mutta pari kivaa juttua tuli edes tältä puolelta bongattua.

Palmrothin osastolla huomasin hyvin sievät kengät joista osaston pitäjä, selvästi valinnastani ilahtuneena, tuli kertomaan tarkemmin. Kengät olivat Pertti Palmrothin isän suunnittelemat ja ne oli tehty tuotantoon 60-luvulla. Nyt malli oli kaivettu esiin ja se on otettu uudelleen tuotantoon. Ihanaa nostalgiaa ja vanhan osaamisen ja muotoilun arvostusta. Hyvä suunnittelu ei vanhene! Manteren osastolla oli esillä useampi malli Minna Parikan Manterelle suunnittelemia kenkiä. Parikkamaisia, mutta normaalia matalammalla korolla. Ihan hauskoja, mutta pitäydyn kuitenkin Minnan omissa kokoelmissa. :)


Kenkäosastolta löysin myös yhden mielenkiintoisen uuden tuttavuuden. Juttelin pitkään hong kongilaisen firman edustajan kanssa joka kertoi, ettei sisäänostajien kiinnostus ole messuilla herännyt eikä myyntiä ole ollut. Oikeasti, ainut osasto jonka eteen pysähdyin kunnolla katsomaan tuotteita ja josta oikeasti kiinnostuin ja pidin ja kauppa ei käy. Voi turkanen! Kohta otan oikeasti ohjat käsiini, myyn asuntoni ja perustan jo lapsesta asti unelmoimani kenkäkaupan!

Ja sitten, päivän kohokohta: suuri muotinäytös!

Karita Tuomola ei ole koskaan ollut näin hyvässä kunnossa! Upeat vatsalihakset erottuivat varmasti salin takimmaiseen penkkiriviin asti. Tosin on olemassa rusketusta ja "rusketusta" ja tällä kertaa Tuomolan väri oli jälkimmäistä osastoa. Vähempikin riittäisi.. Suvi Miinala (tai siis Tiilikainen) oli viehättävä kuten aina. Hallitseva Miss Suomi Satu Tuomisto tuntui myös viihtyvän lavalla, mutta taitaa missimme olla myös ruoka-aikaan kotona.. Eipä silti, parhaalta uima-asut hänen täyteläisemmän vartalonsa päällä näyttivät kuin langanlaihojen henkareiden.

Edes Göran Porvalin upeat rintalihakset eivät saaneet minua pysymään keskittyneenä Black Horsen sisääntulon aikana. Vaaleansinisiä alushousuja, huh, ja Suomen miesmallit, missä te olette? Huonoryhtiset, ympärilleen säikähtäneen näköisinä pälyilevat miehet yrittivät pysytellä raamikkaimman Porvalin takana. Tässäkö oli Suomen miesmallien parhaimmisto?

Ai niin, ne näytöksen vaatteet.. Näytöksen annista kertonee jotain se, että muistan enemmän mainittavia yksityiskohtia malleista kuin mallistoista. Navy-look pitää pintansa, tunikoita, tunikoita ja vielä tunikoita. Eikö nämä koskaan riitä?? Näytöksessä ei nähty Marimekkoa, ei IvanaHelsinkiä, ja näytös oli selkeästi suunnattu aikuisemmalle väelle. Marisen siis turhaan, enhän ollut edes kohderyhmää. Minulle suunnattuja sisääntuloja oli Nansolla ja Nanson Lempivaatteella, mutta nämäkin mallistot tuntuvat jotenkin junnaavan paikoillaan.

Positiivisinta antia oli Turo Tailorin sisääntulot: Silver-label ja Red-label. Molemmat onnistuneita. Silver-labelin hyvin leikatut, laadukkaista kankaista tehdyt tummat puvut valkeine paitoineen, kenkineen ja hattuineen miellyttivät silmää ja olivat mukavan veijarimaisia. Red-labelin näyttävintä kokonaisuutta: valkoinen takki, punainen paita ja siniset housut käyttäisi suomalaisista miehistä ehkä 1%, mutta silti asu oli virkistävä muuten pliisussa näytöksessä.

Ja puutteellisen kuvamateriaalin vuoksi tässä päivän asu messuilla. Huivi Venäjältä, mekko Marimekko (lisää Samu-Jussia), vyö Pieces, housut Lindex, balleriinat Marc by Marc Jacobs.


Ja ettei yhtään helpottaisi kävin kuuntelemassa hetken kun stylisti Minttu Vesala kertoi työstään.

Haast: Onko Suomessa paljon stylistejä?
Vesala: Yhteen aikaan tuntui että jokainen oli stylisti. Kaikki esittelivät itsensä stylistinä. Suomessa on ehkä kymmenkunta huippustylistiä ja ne muut... ne muut.. ne on sit.. ihan ok... Ihan sama kun mä esittelisin itseni plastikkakirurgina jos tykkäisin siitä. Mut ei mulla olisi koulutusta, se on tässä ihan sama..
Haast: Niin.. No mikä koulutus sinulla sitten on?
Vesala: No meitä... meillä on.. isolla osalla meistä on suunnittelijan koulutus. Ja sit me ollaan kaikki toistemme frendei! *nauraa*

Tässä vaiheessa myötähäpeä oli jo niin valtava että poistuin paikalta. Tykkään monista Vesalan jutuista ja varmasti hän on huippustylisti, mutta tuosta vastauksesta ei oikein selvinnyt että onko hänellä alan koulutusta vai ei ja kun hän juuri pääsi halveeraamaan kouluttamattomia stylistejä..

No jaa, sellaiset oli tämän syksyn muotimessut, esillä kesän 2009 uutuudet. Ei ollut hääviä ei. Kysymys paikalla olleille: oliko tuolla oikeasti noin tylsää vai nousinko aamulla sängystä väärällä jalalla??

lauantai 23. elokuuta 2008

Taiteiden yö

tunnetila: tyytyväisyys

Kysymys: Millainen bloggari lähtee Taiteiden yöhön ilman kameraa? Vastaus: Huono bloggari. Olisi taas valtavasti asioita jotka haluaisin jakaa kanssanne kuvien kera. No can do, olen pahoillani. Tekstiä nyt tulee kuitenkin.

Eilen, 22.8. perjantaina oli siis Helsingissä Taiteiden yö. Kulttuuria ja juopuneita ihmisiä ähkyyn ja ahdistukseen asti. Selailin illan ohjelmaa vielä aamulla hajamielisesti; liikaa kaikkea, vaikea tehdä valintoja ja olisi oltava monessa paikassa yhtä aikaa. Lopulta päätin keskittyä tällä kertaa vain muotiin. Myötähäpeää aiheuttaneita performansseja ja äärimmäistä turhautumista aikaan saavia "pakko nähdä vaikka 30 000 muutakin sinne varmasti ryysää" -esityksiä on tullut vuosien aikana koluttua ihan tarpeeksi. Tervetuloa kanssani Ninan valintaan!

Kohde 1. IvanaHelsingin muotinäytös, syksy 2008

IvanaHelsingin näytöksessä pidin ennen kaikkea keveistä, läpikuultavista mutta muhkeista ja hyvin lämpimän näköisistä neuloksista. Printtikuosit olivat hieman sekavia omaan makuuni, mutta muutamassa pikkumekossa oli upeita leikkauksia ja kekseliäitä materiaalivalintoja.

Kohde 2. Marimekon muotinäytös, syksy 2008

kuva

Marimekon näytöksessä kirkkaat värit, punainen, sinapinkeltainen ja violetti hyökkäsivät leveästi hymyilevien mallien kera silmille IvanaHelsingin totisten teinimallien ja asujen murrettujen sävyjen jälkeen. Mallisto oli taattua Marimekkoa ja vaikka joukossa oli tunikoita ja muutama tyttömäinen mekko, niin mallisto oli varmasti enemmän aikuisemman naisen makuun.

Kohde 3. Antti Asplund Greenhouse, syksy 2008


Seuraavaksi suunnistin Antti Asplundin liikkeeseen Iso-Roballe. Liikkeessä oli esillä syksyn ja tulevan talven mallisto. Jokainen tuote oli Asplundille ominaiseen ja minulle niin rakkaaseen tyyliin: musta. Ihanaa harmoniaa! :) Liikkeessä oli rento, lähes bilemäinen meininki ja minulle tarjotun viskilasin jälkeen aloimmekin jo Asplundin kanssa hieromaan kauppoja. Tästä lisää myöhemmin. :)

Kohde 4. DTM

Satuin Iso Roballa juuri oikeaan aikaan kävelemään DTM:n ohi ja katselin siinä Miss Divetin drag shown. Parhaimmillaan Miss Divet oli Hanna Pakarisena ja Marion Rungina. Hanna Pakarinen oli suorastaan täydellinen. Toivottavasti Hanna on nähnyt shown!

Kohde 5. Dianapuisto


Dianapuistossa pysähdyin hetkeksi kuuntelemaan loistavaa jazz poppoota. Vailtettavasti orkesterin nimi meni ohi, mutta hienosti jazzaavat biisit saivat kuuntelijat jammailemaan rentoutuneina.


Kohde 6. DesignMuseo

kuva

DesignMuseossa kävin tutustumassa Fennofolk -näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä yli sadan taiteilijan, vanhempien konkareiden ja nuorten lupausten töitä, mukana mm. jo tänään kertaalleen nähdyt Paola Suhonen ja Antti Asplund. Suosittelen, näyttelyyn ehtii tutustua vielä kuukauden verran.

Kohde 7. Kasarmintori

Kasarmintorille oli laitettu pystyyn design-kirppis. Myyntipöytien takaa löytyi niin Fida kuin Seccokin, myös antiikkia, vanhoja astioita ja kodin tekstiilejä sekä nuorten suunnittelijoiden omia juttuja oli tarjolla. Äärimmäisen hyvä idea! Ja mitä myyjiltä kuulin, niin kauppa oli käynyt mukavasti.

Kohde 8. Espan puisto

Espan puistossa kuuntelin taas hetkisen nimettömäksi jäänyttä orkesteria jonka swengaava musiikki toimi lämpimässä yössä upeasti! Ihmisiä oli paljon liikkeellä, mutta leppoisa soitanta vaikutti väenpaljouteen positivisesti enkä koko illan aikana törmännyt yhteenkään tappeluun tai muuhun järjestyshäiriöön.

Kohde 9. Senaatintori

kuva Markus Jokela

Saavuin Senaatintorille parahiksi kuulemaan Mike Monroen esityksen sekä encorena nähdyn Mike Monroen ja Paula Koivuniemen duon. Biisinä parivaljakolta kuultiin Hey Jude.

Senaatintorilta tallustelin tyytyväisenä kotiin. Illan saldo oli mitä onnistunein. Luulepa, että eilinen Taiteiden yö oli antoisin koskaan!

torstai 21. elokuuta 2008

Järkevä pakkaaja


tunnetila: järjestelmällisyys

Kehuskelin taannoin pakkaustaidoillani ja laitoin tänne myös kuvan todistusaineistoksi. Tämän jälkeen minulta pyydettiin vinkkejä reissuun lähtijöille järkevästä pakkaamisesta. Tässäpä muutama.


1) valitse mukaan vain muutamia värisävyjä jotta voit yhdistellä yläosia ja alaosia helposti keskenään

2) viikkaa, taittele ja laskosta vaatteet huolella laukkuun

3) jos tarvitset mukaan paksumman neuleen tai takin, laita se päällesi koneeseen (näin voit välttyä myös usein lentokoneessa iskevältä flunssalta)

4) ota mukaan perusvärinen suuri huivi (huivi ei vie paljon tilaa, mahtuu reissussa laukkuun mukaan ja suojaa liialta paahteelta tai kylmältä)

5) ota mukaasi pari pussia käsinpesuainetta (myydään jo valmiiksi pienissä annospusseissa jotka on helppo sujauttaa vaikka vaatteiden sekaan esim. minigrip pussiin)

6) käsilaukuksi kannattaa ottaa laukku jonne mahtuu paljon tavaraa lennoille, mutta myös jokapäiväiseen tarpeeseen (huivi, vesipullo, kartta, kamera jne.)


7) mukaan suosittelen otettavaksi myös kahdet kengät joilla on hyvä kävellä. Kenkiä kannattaa vaihdella usein jos kävelee paljon. Myös korkkarit kannattaa pakata mukaan jos tietää niitä tarvitsevansa. Nämä vievät kuitenkin paljon tilaa ja itse en esim. nyt ottanut korkokenkiä mukaan, mutta ostin kyllä reissusta kengät juhlavampia tilaisuuksia varten. Joissakin paikoissa esim. yökerhoihin ei edes pääse ilman korkokenkiä (nim. kerran ovelta käännytetty)

8) pakkaa mukaan kotiasu. Kun olet rampannut päivät pitkin ja poikin, mikään ei ole ihanampaa kuin tulla "kotiin" ja vaihtaa mukavaa vaatetta päälle. Näin myös säästät vaatteitasi kotona nuhjaantumiselta. Kaupunkivaatteet kotona pois päältä ja tuulettumaan, näin voit käyttää niitä toistekin


9) ja kun reissusta tulee kuitenkin ostettua uusia vaatteita, niin ne kannattaa ottaa heti käyttöön .

Olin siis kaksi viikkoa Pariisissa seuraavalla varustuksella:

2*musta t-paita, 2*valk t-paita, 1*valkoinen ja 2*musta hihaton trikootoppi, musta olkaimeton toppi (juhlavampi, paksumpaa puuvillaa), 2*musta pitkähihainen trikoopaita, mustat kapeat housut, mustat caprit, mustat legginssit, musta-valkoinen kukkahame, musta tulppaanimekko, harmaa liivihame, valk. puuvillamekko, harmaa reilu neule, musta takki, musta neuletakki, 7*alusvaatteita, 4 paria sukkia + lentosukat, yöpaita, kotishortsit, musta iso huivi ja villasukat.


Päälle koneeseen laitoin legginssit, mustat t-paidan, harmaan tunikan, huivin, lentosukat, villasukat ja neuletakin. Mukava ja väljä yhdistelmä, sekä suurin vaate eli neuletakki oli päällä. Pariisissa oli tällä kertaa niin lämmin, että pitkähihaiset trikoopaidat jäi käyttämättä, mutta hihattomia toppeja pesin alusvaatteiden kanssa kerran.


Mustavalkoiseen hameeseen ja mustiin capreihin (sekä mustiin housuihin) kävi jokainen mukana ollut yläosa, ja erilaista ilmettä samoihin asuihin sain vaihtelemalla koruja, niitä minulla oli mukana kaksi ja ostin matkalta vielä yhden.


Yllä olevissa kuvissa on päivän asuja, joissa samoja vaatteita on yhdistelty eri tavalla. Valitettavasti kuvia löytyi noin vähän, erilaisia asuyhdistelmiä kun oli useita. Mm. alimman kuvan mustavalkoista hametta käytin t-paitojen, hihattomien toppien ja siistimmän olkaimettoman topin kanssa.

Ja ei kun pakkaamaan! (Voi ei, nyt iski matkakuume..)

tiistai 19. elokuuta 2008

Back in business


tunnetila: tarmo

Kaksi työpäivää takana. Huh! Olen tehnyt töitä näiden päivien aikana varmaan jo normaalin viikon edestä. Huhkin töissä noin 10 tuntia, raahaudun kotiin, syön iltapalan ja painun sänkyyn. Eilenkin nukahdin jo kahdeksalta. Ei hirmuisen pehmeä lasku, mutta toisaalta on ihana kun on paljon puuhaa ja näkee koko ajan saavansa tehtävälistaa lyhemmäksi. Hommia ehti kasaantua neljän lomaviikon aikana ihan kiitettävästi, ja kun suurin osa porukasta lomaili heinäkuun niin he palasivat "sorvin ääreen" jo kaksi viikkoa sitten. Siinä onkin kiinni ottamista.

Tänään olin töissä seuraavassa asussa (mekko Chevignon, vyö Peaces, leggarit Lindex, kengät DinSko, toisessa kuvassa hartioilla huivi, sillä työhuoneessani oli kylmä)

Olen työyhteisöni nuorin ja kaikki aina seuraavat innolla mitä minulla on töissä milloinkin päällä. (Joo, asujeni värit ei juuri vaihtele (tai jos päälläni on esim. jotain punaista niin saatan saada kommentin: "oho!"), mutta korkkarit ja hameet kiinnostavat ihmeesti niin naisia kuin miehiäkin. :) ) Aina jos on uutta niin joku huomaa ja sitten täytyy esitellä ja kertoa merkeistä, materiaaliesta ja uusista trendeistä. Se on aina hauskaa! Tänään kun tulin töihin niin ensimmäinen vastaan tullut työkaveri huudahti: "Oi, katsokaa nyt kuinka sievä meidän pariisittaremme oikein on!" Heh, on minua töissä jopa kutsuttu "pieneksi goottitytöksi". On ne kaverit siellä hauskoja, aina saa nauraa. Kaikista mukavinta on kun joku keski-ikäisistä rouvista kysyy itsensä näköisiä tyylivinkkejä, olen jopa päässyt mukaan valitsemaan muutamalle rouvalle silmälaseja. Makuuni näemmä luotetaan.

Huomenna tapaan pitkästä aikaa tamperelaisen ystäväni illalla työpäivän jälkeen. Muuten kivaa, mutta kuinka mahdan pysyä hereillä illalla kahdeksan jälkeen.. Yksi viinilasi ruoan kanssa ja olen ihan valmis unten maille. :)

sunnuntai 17. elokuuta 2008

Mustaa nahkaa


tunnetila: väsymys

Eilinen ilta ystävän kanssa tietysti venähti pikku tunneille ja herätyksen merkkiääni kello 7.00 tänä aamuna tuntui ensin vitsiltä. Vitsit oli kuitenkin vähissä kun raahustimme Valtteriin lähes järjettömine vaatesäkkeinemme. Iloksemme väkeä oli paljon liikkeellä ja pöytämme vaatekasat vähenivät hitaasti mutta varmasti. Ystäväni myyntiin tuomat lastenvaatteet menivät kuin kuumille kiville, oma vaatevarastoni pieneni päivän aikana yli puolella ja kun kotona vielä lajittelin loput säilytettäviin ja kierrätykseen vietäviin, niin päivän saldo on hyvinkin positiivinen.

Kaiken lisäksi tein kaksi kivaa löytöä kun myynnin lomassa kävin jaloittelemassa ja tutkailemassa muiden myyjien pöytiä. Musta, tiukka, napein koristeltu pohjepituinen nahkahame ihanan pehmeää nahkaa 1€, musta kahdella soljella varustettu nahkavyö 0.50€. Heti kotiin päästyäni saksin nahkahameen parempaan mittaan ja hameesta tuli aika kiva. Tosin hame on niin kireä (tai takamukseni niin suuri), että kävellessä hame nousee hetkessä liian ylös. Mikähän tuohon neuvoksi?? (Kuvassa hame katkaistuna lyhyemmäksi, nahkavyö sekä kirppiskukkarona toiminut Ajastan nahkapussukka)


Yksi laukuistani joissa raahasin myytävää tavaraa, oli vanha iso Three Bagsin nahkalaukku. Laukkua yritettiin kirpulla kovasti ostaa, mutta tämä rakkauteni ei ole myynnissä. (Kuvassa laukku Three Bags, toppi Mango, euron nahkahame lyhennettynä, kengät Minna Parikka)

Tässä hame vielä yhdistettynä hempeämpään vaihtoehtoon, Mangon rimpsupuseroon.


Viikonlopun saldo on kyllä harvinaisen hyvä: nilkkaimet, Ferragamot, nahkahame, nahkavyö, kivasti extra rahaa "the" laukkuostokseen ja kaappeihin rutosti lisää tilaa.

lauantai 16. elokuuta 2008

Aito vai feikki?


tunnetila: hämmennys/ilo

Kertokaahan, mistä tietää onko juuri tehnyt loistavan löydön vai kannattanut piratismin pahoja poikia?? Mistä erottaa onko tuote aito vai feikki?

Käväisin tänään Fidassa (kaikki -50%) ja tein pari löytöä. Ensimmäisenä paksusta villakankaasta tehdyt harmaat nilkkaimet. Nämä ovat aidot, valmistaja Aapo Hongisto Nilkkain- ja käsinetehdas Helsinki. Hintakin nilkkaimissa oli: 218,50mk. :) Vain valmistusvuosi on hukassa. Mietin olisiko nilkkaimet jostain armeijan jäämistöistä. Jos ovat, niin ne on tehty kapeanilkkaisille miehille sillä napitus oli minulle juuri sopiva.



Toinen löytöni mietityttää.. Löysin läpinäkyvät, glitterillä somistetut jellyt. Kengät on käyttämättömät: kärjen rusetit oli vielä muovisissa suojuksissa. Jo hyllyssä kengät näytivät hauskoilta ja kun koko oli sopiva aloin tutkia kenkiä tarkemmin. Kenkien merkkinä luki Salvatore Ferragamo. Ferragamon merkkejä pohjakuvioinnissa, kengän sisällä, kengän päällä olevassa rusetissa ja sisäpohjassa vielä yksi Ferragamo -merkintä numerosarjan kera. Voisiko olla..? Yleensä kierrän feikit kaukaa, mutta jostain syystä nämä oli pakko ostaa. Menee rahat Fidassa ainakin hyvään tarkoitukseen.


Kotona kaivelin nettiä ja löysin tällaiset: Jelly Ballet Flats, vuoden 2007 kesämallistoa, Salvatore Ferragamo, hinta $100. TISMALLEEN samat kuvioinnit, sama malli, ihan kaikki täsmää. Noh, tein joko huippulöydön hintaan 5€, tai sitten kuljen ensi kesänä Ferragamon feikeissä balleriina jellyissä.


(kuva)


Eilen illalla oli harvinaisen vähän tekemistä, joten ajan kuluksi sommittelin kirppikselle menossa olevista vaatteista pari asukokonaisuutta. Jos joku teistä kiinnostuu jostain kuvissani esiintyvistä jutuista voin myydä niitä jo täällä. Laitan kaikkiin tuotteisiin merkin, kokonumeron ja hinnan näkyville. Menen kirpulle siis huomenna heti aamusta, eli tämän illan aikana voi tuotteita varata jos kiinnostus herää.

Jakku Promod MYYTY!

Valkoinen v-pääntie t-paita Calvin Klein MYYTY!

Shortsit Vila

Kengät harmaat MYYTY!



Vartaloa nuoleva kotelomekko Benetton MYYTY!

Kengät harmaat MYYTY!






Ruskea Benettonin pellavamekko MYYTY!

Valkoinen tunika Promod MYYTY!

Todella tummanharmaat kapeat farkut MYYTY!

Oranssit krokokuvioiset sling backit. Koko 37. Gino Ventori.

Hinta 6€.






perjantai 15. elokuuta 2008

Energiaa tulevaan arkeen


tunnetila: iloisuus

Hip hei, siitä on jo monta päivää aikaa kun olen viimeksi ollut näin iloisella tuulella! Mutta nyt olen, syitä on monia. Aloitetaan Herttaisen kyläilystä.

Herttainen, joka on nimimerkkinsä veroinen (ja lisäksi hyvin sievä), kävi tänään penkaisemassa kirppiskasaani. Ja kas, kaksi kaunista mekkoa vaihtoi omistajaa. Olen iloinen siitä että ostaja oli juuri Herttainen, sillä nyt pääsen ihailemaan mekoja hänen blogissaan jos niitä alan joskus ikävöimään. :) Oli myös kiva nähdä että jaamme bloggailun ja kotimaisten laatutuotteiden arvostuksen lisäksi yhteisen kiinnostuksen kohteen: pidämme molemmat barbeista. :)

Läksin ulos Herttaisen kanssa samalla oven avauksella ja suunnistin hemmottelemaan itseäni kasvohoidon ja hieronnan merkeissä. Pari tuntia kauneuskeskuksessa tekee ihmeitä väsyneelle kropalle ja yleiselle, synkistelevälle, ilmeelle. Nyt alkaa tuntua että viikon yöpukumaraton on saatu loppuun ja alan olla valmis ensi viikolla alkavaan työrupeamaan. No, onneksi tässä on kuitenkin vielä viikonloppu helpottamassa asennoitumista työelämään.

Päivän asun kanssa samaan kuvaan pääsee tämän päivän ostokseni: kaksi pientä ja kevyttä, helposti mukana kannettavaa jakkaraa. Jo vuosikausia olen ajatellut ostaa "ensi kesäksi" pikkujakkarat, jotka voi ottaa mukaan puistofestareille, piknikille tai mihin ikinä keksiikin. Alkukeväästä näin näitä jakkaroita mustaksi maalatulla alumiinirungolla, Marimekon musta valkoisella Kivet-kuosilla Kodin Ykkösen kuvastossa. Jo silloin päätin hakea jakkarat itselleni, mutta koko asia unohtui kunnes eilen tajusin, että tulen olemaan sunnuntaina kirppiksellä pulassa jos joudun seisomaan koko päivän pöytäni takana. Niinpä kävin hakemassa tuolit kasvohoidon jälkeen kotimatkalla.

Tuolit olivat kesäkalustoa ja liikkeessä epäiltiin niiden jo loppuneen. Onneksi yksi myyjättäristä muisti, että tuoleja on saattanut unohtua varastossa "toiseen paikkaan", ja sieltähän jakkarani löytyivät. Kiitos siis miellyttävälle myyjälle hyvästä palvelusta! (Päivän asuna valk 3/4-hihapusero Marimekko, pitkä ja kapea tunika Mango, housut Lindex ja kengät Marc by Marc Jacobs, olkalaukku CK)


On ihanaa kun tuntee energian taas kulkevan kropassa ja huomaa ajattelevansa, että selviää tulevasta. Pidän työstäni valtavasti, välillä suorastaan rakastan sitä mitä teen ja myös työkaverini ovat upeita. Miksi sitten lomalta paluu on aina niin epätoivoiselta tuntuva suoritus?? Ajatus työstä kiukuttaa, mutta heti kun työpaikalle pääsee niin muistaa että työnteko onkin pääasiassa kivaa. Ja tiedän, olen äärimmäisen onnellisessa asemassa koska voin sanoa tekeväni nyt työtä jossa viihdyn ja johon olen aina halunnut. Silti paluu arkeen on joka kerta hemmetin vaikeaa...

torstai 14. elokuuta 2008

Siksi ystävät ovat


tunnetila: elämä taitaa sittenkin voittaa

Tämäkin päivä alkoi verkkaisasti koneella istuskellen. Päivän ohjelmaksi olin suunnitellut yökkäri päällä vötkyilyn lisäksi keikkaa vintillemme: vaatteita olisi taas kirppikselle vaikka kuinka, ajattelin lajitella tavarat kun siihen on kerrankin aikaa. Sitten soitti ystävä.

Ystävä: "Olishan teidän jo pitänyt tulla reissusta kotiin, mikset ole soittanut?"
Minä: "Tultin me jo maanantaina."
Ystävä. "Häh?! Mikset ole soittanut, miksei olla nähty?
Minä: "En mä ole jaksanut tehdä mitään.. Masentaa.."
Ystävä: " Vai sinua, edelleen lomalla olevaa masentaa?! Mä olen kuule masentunut kun olen ollut jo viikon töissä loman jälkeen. Lauantaina mä tulen teille yöksi ja mennään baariin."
Minä: "Yöksi voit tulla mutta varaudu että olen jo valmiiksi yöpuvussa kun tulet. Mutta baariin en ainakaan lähde!"
Ystävä: "Ei onnistu! Ainakin syömään mennään. Ja sit täytyy olla paljon viiniä."

Kiivaan (ystäväni puolelta, minä vaan ynähtelin väliin) keskustelun lopputulema oli seuraava: käyn tänään vintillä, lajittelen vaatteita ja muuta myytävää. Varaan kirppispöydän Valtterista sunnuntaille (jos pöytiä saa näin lyhyellä varoitusajalla) ja menemme yhdessä myymään ylimääräistä rompetta pois. Sitä ennen lauantaina menemme ulos syömään ja juomaan viiniä, ja ystäväni tulee meille yöksi. Noin, vartissa tapahtui niin paljon että laiskimusta alkoi jo hengästyttää!

Mutta kuinka ollakaan, puhelun jälkeen puhti palasi, sain kirpulta pöydän varattua (ensi sunnuntaille oli tasan yksi pöytä vapaana!), sain tehtyä ravintolaan pöytävarauksen, varasin myös itselleni huomiselle luksus kasvohoidon hieronnalla ja ultraääni-ihonpuhdistuksella, sekä kävin jo vintillä ja kasasin myytävät vaatteet yhteen läjään.


Oikeasti, miten tuota tavaraa voi olla taas noin paljon?! Möin tavaraa lähes saman verran maaliskuussa, kyllä, tänä keväänä, ja tässä kevään mittaan olen myynyt lähes 30 paria kenkiä Huuto.netissä ja työpaikallani pitämässäni "kenkäkaupassa". Ai niin, töissä minulla olisi iso kassillinen vielä myymättömiä laukkuja.. Ahdistus sentään! No, jos pääsen edes puolesta tuosta tavaramäärästä eroon niin olen iloinen. Lopuilla voisi harrastaa hyväntekeväisyyttä. Fidaan koko satsi.

Tervetuloa sunnuntaina penkomaan kasaa, varsinkin jos olet kokoa 34/XS niin pöydästä löytyy paljon laadukasta (Esprit, Mexx, Jackpot, Nanso..) käyttövaatetta!

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Eihän ole pakko, eihän??


tunnetila: mikään ei huvita, ei vaikka väkisin yrittäisi

Uh, sama tylsä fiilis jatkuu vaikka posteljooni kantoi selkä vääränä minulle heti aamusta kaikkea kivaa. Hetken jaksoin iloita tuomisista mutta sitten taas vaivuin apatiaan. Mutta eipä mitään, olenhan nyt lomalla ja saan olla yöpuvussa kotona vaikka koko viikon! Jos elimistö huutaa lepoa niin silloin sitä on saatava, ja vielä kun loma mahdollistaa akkujen kunnollisen latamisen niin miksi sitten tekisin jotain mikä ei huvita? Nih! Mutta nyt postipojan (tai tässä tapauksessa tytön) tuomisiin.



Uusi Olivia (kuva). Olivia on mielestäni tämän hetken ykkönen muotilehdistä Suomessa. Kauniita, hyvällä maulla stailattuja ja hyvin kuvattuja muotikuvia sivukaupalla. Tässäkin lehdessä monen aukeaman juttu otsikolla: Askel kohti taivasta (kuvat Jonas Lundqvist, tyyli Anna Komonen, meikki ja hiukset Jenny Jansson) voisi toimia esimerkkinä monille maailman suurille muotilehdille herkkyydellään ja yksinkertaisella asettelulla toimivaksi tehtynä kokonaisuutena. Myös jutun Uhmasyksy 08 (sama kuvaaja, sama stylisti) asut on huolella valittuja. Toki mielipiteeseeni vaikuttaa mieltymykseni mustaan ja harmaaseen pukeutumisen pääväreinä, mutta silti kuvista huomaa paneutumisen.

Postitytön laukusta löytyi minulle myös päivän asu. :) Kanssabloggarini MouMou kertoi blogissaan tilanneensa Asokselta herkullisen pikkumustan, mutta koko sattui olemaan väärä. Hän tilasi itselleen uuden mekon, oikeassa koossa, ja kyseli lukijoittensa halukkuutta ylimääräisen mekon ostoon. Ilmoittauduin ensimmäisenä ostajaksi ja tänään mekko saapui ja oli kuin minulle tehty! Kiitos MouMou, mekko sai uuden kodin! :)

Tässä asussa siis olen koko päivän kotona lorvaillut. Mihin niitä juhlia tarvitaan kun voi olla kotona pikkumustassa ja korkkareissa?! (Älkää välittäkö ensimmäisen kuvan harmaista kengistä, niiden kanssa en ehkä pukua normaalisti yhdistäisi, ja katsokaa toisessa kuvassa vain rouheaa vetskaria, älkää outoa asentoa..)



Mukavaa että mekko istuu päälleni hyvin, kunnollista pikkumustaa minulla ei olekaan ollut. Pidän yleensä aika pelkistetyistä jutuista enkä tässä mekossakaan ole ihan varma noista yläosan niiteistä, mutta jos ne alkavat ahdistaa niin tsekkasin jo että ne saa aika helposti nypittyä pois..

Olen muuten unohtanut kokonaan esitellä Pariisista, Porte de Vanvesin kivalta kirppikseltä ostamani laukun. Laukku on kulunut ja hieman resuinen, mutta jostain syystä sen oli pakko päästä mukaani. Vakaa aikomukseni on tehdä laukkuun uusi vuori reikäisen tilalle ja uusi kantokahva tekisi terää. Muuten laukusta saa näkyä ajan kuluminen. Laukku on siis samettia ja jotenkin valloittava. Toivottavasti näette laukun vielä joku päivä kunnostettuna, ja jopa käytössä.


tiistai 12. elokuuta 2008

Matkanjälkeinen ahdistus


tunnetila: blääh

Mikään ei huvita! Vietin koko eilisen päivän kotona yöpuvussa. En jaksanut mennä suihkuun saati ruokakauppaan. Jääkaappi oli matkan jälkeen tyhjillään, toisesta kaapista löytyi sentään iso rasia laivalta ostettuja suklaarusinoita. Niitä sitten eilen järsin täällä nälkääni ennen kun mies tuli kotiin ja toi juustoa ja leipää. Surkea fiilis.

Eilen sentään satoi ja ulkona näytti kurjalle. Saatoin perustella ikävällä säällä kotiin linnoittautumiseni. Tänään taas aurinko on paistanut koko päivän ja lämmintä on parikymmentä astetta. Tsemppasin kovasti itseäni ja pakottauduin suihkuun ja ruokaostoksille. Aurinkoiselta torilta vihanneksia ja kukkia ostellessani fiilis oli vielä korkealla, mutta ruokakaupassa ahdistus iski. Mitään ei tehnyt mieli ja kaikki tuntui kalliilta. Sitä paitsi ruokakaupasta ei saanut ostettua viiniä. Äh!

Ostelin kaupasta vähän mitä sattuu ja ajattelin vielä nopeasti piipahtaa Lindexillä hieman piristyäkseni. Kävelin liikkeen näyteikkunan eteen mutten halunnut edes katsoa mitä ikkunassa oli. Pelkkä ajatus vaatteiden hypistelemisestä tuntui epämiellyttävältä. Oli päästävä kotiin. Tämä taitaa olla sitä matkanjälkeistä ahdistusta.

Tässä kuitenkin päivän asu jolla sain itseni liikkeelle. (Paita NafNaf, laukku CK, housut Lindex, kengät Marc by Marc Jacobs)


Taisin äsken ahdistuksissani myös päättää, etten osta tulevaksi syksyksi/talveksi uusia vaatteita tai kenkiä. Ja ahdistus helpotti heti. Tässä on vielä lähes viikko tehokasta loma-aikaa kaivaa viime syksyiset/talviset kamppeet esiin ja kartoittaa tarpeet. Muistaakseni takkeja ja kenkiä on vaikka muille jakaa, housujakin kai ihan hyvin, neuleissa saattaa olla pulaa. Noh, jos pari neuletta hankkii niin se ei maailmaa kaada. Ja sitä paitsi jos uusia vaatteita tai kenkiä ei tarvitse ostaa niin Pariisissa tekemäni laukun pre-order ja siihen tehtävä isompi investointi ei tunnu niin pahalta. :)

maanantai 11. elokuuta 2008

Oma koti kullan kallis


tunnetila: väsymys

Kotona ollaan! Olipa mukava reissu, mutta onpa mukava myös olla kotona! Mies lähti heti tänään aamusta töihin mutta minä olen lorvaillut koko päivän kotona pitkään nukkuen, puhelimessa höpöttäen, laukkuja purkaen ja pyykkiä pesten. Onneksi on vielä tämä viikko lomaa!

Päätimme käyttää viimeisen päivän Pariisissa vielä hyödyksemme. Lento Suomeen lähti vasta illalla, joten vietimme sunnuntain suuressa arkkitehtuurimuseossa. Olemme käyneet siellä jo aiemminkin, mutta tällä kertaa siellä kiinnosti erityisesti kaksi näyttelyä. Toisessa oli aiheena Architecture Finlandaise 06-07 ja toinen oli muotisuunnittelija Christian Lacroix’n Elle Decorationille sisustama 250 neliöinen asunto. (Elle Decoration kuva
täältä). Olipa kämppä, ei voi muuta sanoa.. :)



Ostossaldoni jäi tällä reissulla aika laihaksi. Suunnitelmat oli suuret, toteutus mätti. Alan olla vaikeuksissa kun en kelpuuta vaatekaappiini keinomateriaaleista tehtyjä tuotteita. Viskoosia, polyesteriä, keinonahkaa.. Noita kaupat pursuavat. Auta armias jos etsit esim. neuletta tai tunikaa joka olisi 100% puuvillaa. Suurin osa liikkeistä myy "ei oota". Normaalisti saatan kelpuuttaa vaatteen jossa on 5-20% keinokuitua pitämässä vaatetta ryhdissä, mutta tuolla meni hermot ja päätin että ostan vain luonnonkuituja. Ja kas, vaateostokseni jäivät saldoon jonka esittelin täällä. Mekko, tunika ja paitis. Säälittävää..

Kenkiä kuitenkin löysin harmaiden korkkareiden lisäksi toiset. Suunnitelmissa oli ostaa perusballeriinat, mutta sovitettuani lähemmäs 50 paria balleriinoja päätin, että joku juttu kengissä olisi kiva olla. Lopulta päädyin ostamaan balleriinat, joissa on takaosan tilalla vain remmi. Kengät näyttää edestä ja päältä katsottuna tavallisilta, tosin kimaltelevilta, mustilta balleriinoilta, takaa sandaaleilta ja sivusta vähän hassuilta.. Olen jo alkanut tottua näihin, liikkeessä mietin ja mietin, kengät näyttivät niin kummallisilta. No, eiköhän näiden kanssa tulla vielä hyvin juttuun kun vähän totutellaan. :) (Kengät Marc By Marc Jacobs)



Kosmetiikkahankintoihini olen ihan tyytyväinen. Näiden lisäksi ostin muutaman kirjan ja muutaman lehden. Olisittepa nähneet kirjakasan jonka mieheni raahasi reissusta kotiin. Voi jestas! Jos minua ei kannattaisi päästää kenkäkauppaan niin hänellä voisi olla kirjakaupat täydessä pannassa. No, itsepähän matkalaukkunsa ja käsimatkatavaransa kantaa!



Ja loppuun vielä pari maistiaista.. Macarones/macaroonseja oli vadilla enemmänkin, yksi aina eri makua, mutta ehdin hotkaista ne herkut parempiin suihin ennen kun tajusin että kuvatahan nämäkin pikkuruiset kannattaa. Tässä jäljellä enää vanilja ja suklaa, jotka taisivat olla parhaat koko satsista.