torstai 31. maaliskuuta 2011

Kesän neljä tyyliä

tunnetila: info

Terveisiä Schwarzkopf Professionalin Essential Looks -trendi-illasta!

Kävin alkuviikosta kuuntelemassa luentoa tulevan kesän trendeistä ja vaikkei mitään maata mullistavia uutuuksia esille tullutkaan niin ajattelin silti referoida teille mitä tilaisuudessa kuulin.

Trendisuuntaukset oli jaettu neljään eri osaan joita kutsuttiin seuraavilla nimillä: Edge, Pure, Metropolitan sekä Urban.


Image and video hosting by TinyPic


Kauden voimakkain ja rajuin suuntaus Edge on muovautunut kahdesta edelliskauden suuresta trendistä, New Rebelistä (grunge ja 90-luku) ja Road Worriorista (nahka, niitit, ketjut) ja tämän tyylisuuntauksen tärkeimmät elementit ovat prätkärotsi (mikä materiaali tai väri tahansa), revityt farkkushortsit ja maiharit.

Alkuperäinen 90-luvun grunge syntyi laman aikana ja muoti oli halpaa ja oikeasti kauhtunutta. Tämän päivän Edge-tyyli näyttää suttuiselta ja halvalta mutta todellisuudessa kuluneen näköinen prätkärotsi on Balenciagan ja revityt farkut Balmainin.

Hiuksissa suositaan voimakkaita leikkauksia ja pituuksien kontrasteja. Kontrastit ja näyttävyys rakennetaan siis enemmän leikkauksien kuin värien avulla. Jos haluat kuitenkin värjätä hiuksesi Edge-tyyliin ehdoton sävy on hehkuva kupari-oranssi.


Image and video hosting by TinyPic



Täysin päinvastainen suuntaus on toinen kesän suosikeista, Pure. Pure on naisellinen, aistillinen ja hienostunut ja ammentaa inspiraationsa 70-luvusta sekä romantiikasta. Pitsit, pitkät liehuvat helmat sekä kukkakuosit tekevät Pure-naisen tulevan kesän asut.

Hiuksissa pehmeät muodot, luonnolliset rakenteet, pehmeät ruskean sävyt (kuparinruskea muodikkain) ja ultrapitkät hiukset (=lisäkkeet) ovat tämän tyylin tärkeimpiä lookkeja. Myös "oudot" vaaleat, värit joissa sekoitettu kylmiä ja lämpimiä sävyjä ovat ensi kesänä muodikkaita.

Asusteissa yksityiskohdat ovat kultaisia ja kauden tärkein asuste on ruskea nahkavyö.


Image and video hosting by TinyPic


Kolmas tyylisuunta on nimeltään Metropolitan. Metropolitan nainen on vahva, itsevarma ja elegantti. Hän suosii asuissaan business-tyyliä ja pelkistettyjä linjoja. Hänen mottonsa onkin "less is more". Metropolitan naisen tulevan kesän siluetti muodostuu niukkalinjaisesta yläosasta ja väljästä alaosasta. Kesän ykkösvaate on haalari joka yhdistetään korkeisiin korkoihin.

Kengät tulevana kesänä ovat joko täysin matalat tai huikean korkeat. Välimuotoja ei tässä tyylissä tunneta.

Hiuksiin saadaan tässä lookissa näyttävyyttä väreillä ja teknisillä leikkauksilla. Tärkeää kampauksissa on niiden muunneltavuus ja toimivuus. Metropolitan-tyyliin kuuluu mm. hiusten liukuvärjäys sekä pitkien hiusten todella tiukat ponnarit. Myös koko pään peittäminen huivilla on leveiden pantojen lisäksi in.


Image and video hosting by TinyPic



Viimeinen kesän tyyleistä on nimeltään Urban. Kuten nimi jo kertoo, tämä trendi on nähtävissä kaupunkilaisten nuorten keskuudessa ja se on paljon enemmän kuin trendi, sitä voisi kutsua jo elämäntavaksi. Urban-nainen elää yhteiskunnassa jossa on jokapäiväistä ammentaa lähes reaaliaikaista tietoa uusimmista muotisuuntauksista sosiaalisen median ja netin kautta.

Tässä tyylissä ei tyydytä tavanomaiseen vaan haetaan muotiin uutta esim. urheiluvaatteiden puolelta. Vaatteet tehdään entistä teknisemmistä materiaaleista (Cyber Sport), muoti on kerroksittaista ja käytännöllistä. Värit ovat selkeitä ja räikeitä mustaa ja valkoista unohtamatta.

Raakuus ja kovuus haetaan hiuksiin voimakkaiden värien avulla, esim. yhdistelmä violetti ja oranssi on hyvin muodikas ja rohkea. Kun asu on tekninen ja graafinen hiusten siisteys ja kampausten muoto ei ole tärkeintä. Vaikkapa rennosti päälaelle kietaistu nuttura sopii muuten graafiseen tyyliin.

Jos haluatte nähdä kuvia jokaiseen neljään tyyliin sopivista catwalk trendeistä kannattaa klikata tänne. Löytyykö trendeistä oma suosikkinne? Taidan itse liputtaa pääasiassa klassisen Metropolitanin puolesta mutta poimin myös muista suuntauksista parhaat palat. Esimerkiksi valkoista pitsiä on tänä kesänä saatava!

Kuvat Schwarzkopfin pressimateriaalia

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Uudet ihanuudet

tunnetila: ärsytys

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

pusero Monki, toppi Your Face,
laukku Gianni Chiarini,
farkut Only, bikerit Noel Fun


No nyt on kynsissä metron oranssia lakkaa ja käytössä myös uusi clutch, kuvissa pitkällä hihnalla ja ilman. Voi että tykkään molemmista! Tuota räntäsadetta taas vihaan niin syvästi että voisin soittaa tältä istumalta töihin ja ilmoittaa etten poistu kotoani ennen kuin rännän tulo loppuu ja asfaltti on lumeton. Voisinkohan olla etätöissä siihen asti...?

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Metron oranssia

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

Kuten kommenttiboksissa jo kerroin, palautin "mummokengät" pitkän pohdinnan jälkeen. Päätin toteuttaa omaa, hyvin toimivaa ohjenuoraani "älä osta jos vähänkin epäilyttää" tähänkin asiaan ja olen hyvin tyytyväinen päätökseeni. Toivon, että löydän vielä kivemmat kesäbaltsut ennen balleriinakelejä.

Kenkien palautusreissu ei kuitenkaan ollut ihan ilmainen sillä tieni vei suoraan palautustiskiltä ystävän kanssa shoppailemaan ja tein pari super kivaa löytöä. Tykkään näistä hankinnoista sata kertaa enemmän kuin pohdintaa aiheuttaneista balleriinoista, joten viikonlopun saldo on rutkasti plussan puolella.

Image and video hosting by TinyPic

Ensimmäinen löytö johon ihastuin päätä pahkaa oli kookas, "ei minkään värinen" clutch (kuvassa yllä käteni alla). Nappasin laukun hyllystä enkä voinut enää irroittaa otettani. Laukku täyttää kaikki toiveeni ja ansaitsee pian oman postauksensa. Toinen, ja täysin minulle järjetön ihastus löytyi kosmetiikkahyllyltä Make Up Storen uudesta Pixel-sarjasta. Täydellisen värinen, kirkkaan oranssi, suorastaan neon-värinen kynsilakka nimeltä Kristel.

En koskaan käytä värillisiä lakkoja sillä punaisissa kynsissä tunnen oloni jotenkin liian naiselliseksi ja värikkäissä (musta/lila/yms) liian teiniksi. Tämä, tismalleen metron oranssi lakka iski kuitenkin oikeaan kohtaan ja olin myyty. Lakka on överiräikeä (kuvissa kovin pliisu, livenä huikea) ja näyttää kynsissä mielettömältä. Osallistun siis tämän kevään värikkääseen muotiin metron oransseilla kynsillä, muuta väriläiskää asuni tuskin tarvitsevat.

Minkä väriset kynnet teillä on tänä keväänä? Ja vielä, onko kokemuksia Make Up Storen lakoista? Kestääkö kynsissä vai saanko laittaa kynnet kuntoon joka päivä uudestaan?

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Black Swan

tunnetila: sanaton

Image and video hosting by TinyPic

Tunteet elokuvan Black Swan jälkeen.

minä
*itkua leffan viimeiset 20min, kyynelten nieleskelyä leffan loputtua,
valojen sytyttyä saliin en pysty vieläkään sanomaan sanaakaan*

mies
"Kyllä oli harvinaisen paska leffa!
Vielä paskempi kuin Forrest Gump!"

Ei varmaan tarvitse erikseen sanoa että tykkään Forrest Gumpistakin.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Sievä vai supermummo?

tunnetila: päättämättömyys

Image and video hosting by TinyPic

kengät Caprice

Tein tänään pitkästä aikaa heräteostoksen. Ostin kesäksi balleriinat. Bongasin tavaratalon kenkäosastolla jo kaukaa hauskannäköiset kesäkengät ja tarkempi tutkiskelu kertoi niiden olevan ainokaiset mallikappaleet ja lähes naurettavan hintaiset laadukkaiksi nahkakengiksi. Kun kengät olivat vielä omaa kokoani niin sovittelin niitä innoissani. Innostus kuitenkin vähän laantui kun mietin balleriinojen yhdistämistä kesäkassiini ja tajusin näyttäväni tuossa yhdistelmässä mummolta.

Kenkien mummomaisuus lisääntyi entisestään kun huomasin että kengissä on tekninen erikoispohjallinen jonka ominaisuuksista sanotaan seuraavaa:

Walking On Air: Erikoispohjallinen jonka yli 300 puolipallonmuotoista joustokanavaa takaavat erinomaisen mukavuuden. Pohjallinen kuivuu nopeasti käytön jälkeen ja vähentää 60 % jalkojen painetta kävellessä. Pohjallinen eristää tehokkaasti myös kylmää ja on ilmava ja raikas kesällä. Lähde Shoemaker Superstore

Pitkän pohdinnan jälkeen ostin kengät ja nyt olen koko illan sovitellut niitä erilaisten kesävaatteiden kaveriksi. Joka toisen asun kanssa tykkään kengistä, joka toisen kanssa taas tunnen mummoutuvani. Kengissä on mummomaisuuden vastapainoksi paljon hyvää, esim. paljaan jalan hikoilu balleriinoissa on inhottavaa, näistä kengistä voisi löytyä ratkaisu siihen harmiin.

Mitäs sanotte kengistä, sievät balleriinat vai mummomaiset terveyskengät? Pidän vai palautan?

Image and video hosting by TinyPic

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Sievä mutta surumielinen

tunnetila: surumielisyys

Käytän aika harvoin printtivaatteita mutta ihastuin vuodenvaihteessa Berliinissä niin kovasti herkkään ja hieman surumieliseen t-paitaan All Saintsilla että päätin ostaa sen. Onneksi ostin, siitä on hiljalleen muodostunut yksi lempivaatteistani.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

t-paita All Saints, neuletakki Bershka,
farkut Only, bikerit Noel Fun

Printissä on makaava kauris ja puseron yläosassa lukee hennosti "Forgotten Woods". Kauris on kuvassa hurjan luonnollisen näköinen ja tutkin ennen ostopäätöstä huolella ettei kauris ole kuvassa kuolemassa tai jotain muuta yhtä musertavaa. Kauriin katse on todella intensiivinen ja joka kerta kun minulla on kyseinen pusero päällä joku kommentoi kauriin olemusta, tai ainakin toteaa: "Voi, tuossa on kauris!" Ihan hassua.

Onko teillä vaatteita joita ihmiset, syystä tai toisesta, aina kommentoivat? Kommentiksi lasketaan myös seuraavan lausahduksen ilmoille kirvoittavat vaatteet: "Onpas neidillä lyhyt hame!"


Ps. Tänään muuten havaitsin virallisen kevään merkin. Kotiin päästyäni käännetyt farkunpuntit olivat täynnä pieniä kiviä. Jee!

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Ken

tunnetila: hauskuus

Muistatteko leikkineenne lapsena Ken-nukeilla joilla oli (järkyttävä) muovinen, maalattu tukka? Löysin netistä kuvan joka hyvin elävästi kertoo Kenin erilaisista lookeista tuona 80-luvun kulta-aikana. Hahahaha, hauskin kuva vähään aikaan. :D :D

Image and video hosting by TinyPic
kuva Mattel

Onneksi on lisäkseni muitakin joilla ei hiustyyli juurikaan muutu. Ken ja minä, aina sama kampaus!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Kokonaisia marjoja

tunnetila: herkuttelu

Image and video hosting by TinyPic

Lensimme viettämään uutta vuotta Berliiniin Riian kautta. Meillä oli muutama tunti aikaa kierrellä lentokentällä Riiassa ja löysin kentältä kivan liikkeen jossa myytiin paikallisia herkkuja. Hamusin käsimatkatavaroihin useampaa sorttia käsintehtyjä suklaita joita olen maistellut alkuvuoden ajan.

Kaikki suklaat olivat merkkiä Emils Gustavs Chocolate ja suosikkimakuni näette yllä. Valkoista suklaata jossa on kokonaisia mustikoita ja puolukoita. Nam, niin hyvää!! Kaikki muut mukaan valikoituneet suklaat olivat maitosuklaapohjaisia eikä niistä mikään vakuuttanut vannoutunutta suomalaisen suklaan ystävää. Vaikka suklaassa oli mukana esim. pistaasia se ei maistunut oikeastaan miltään. Suomessa tehdään maailman parasta maitosuklaata!

Emils Gustavs Chocolate panostaa käsityönä tehdyn suklaan lisäksi tuotteiden pakkauksiin jotka olivat mustia ja yksinkertaisen tyylikkäitä ripauksella ylellisiä kuviointeja. Suklaat olivat aika kalliita mutta jos reissuillanne törmäätte niihin niin kannattaa maistaa ainakin tuota mustikka-puolukkajuttua. Merkin myydyimpiä tuotteita on erilaiset tryffelit mutta niiden maistelun jätin suurten pakkauskokojen vuoksi toiseen kertaan. Minulla kun ei ollut koko matkalla mukana kuin käsimatkatavarat niin en saanut laukkuun mahtumaan muuta kuin ohuita ja litteitä levyjä.

Pidättekö te ulkomaisista suklaista?
Itse pidän ainakin sveitsiläisistä Tobleronesta ja Lindtin suklaista. Huonosti taas kävi viimeksi testaukseen ostetun espanjalaisen artesaanisuklaan kanssa.. Laitetaan ulkomaiset suklaasuosikit jakoon!

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Kaappi kuntoon

tunnetila: homma käytäntöön

Kirjoittelin hetki sitten vaatekaapin karsimiseen motivoivasta tavoitevaatteesta. Sain kirjoituksen jälkeen pari viestiä joissa kerrottiin lukijoiden innostuneen asiasta mutta kynnys vaatekaapin karsintaprojektin aloittamiseen tuntui liian suurelta. Oikeassa olette, projekti vie aikaa ja on aika työläs, mutta ah, niin palkitseva! Tässä (ainakin minulla toimiva) vinkki kuinka karsinta kannattaa tehdä.

Ensin tyhjennät kaikki vaatteesi kaapeista lattialle. Katselet hetken kasaa järkyttyneenä ja tarpeeksi pitkään kauhisteltuasi käyt kasan kimppuun. Poimit kasasta ensin vaatteet joita rakastat palavasti ja joita ilman et pärjää. Valitut vaatteet voit laittaa takaisin vaatekaappiin ja tämän jälkeen ihailet kuinka kauniilta nuo ennestäänkin ihanat vaatteet näyttävät järjestyksessä olevassa kaapissa. Tämän näyn jälkeen vaatekaappiin on usein kurjaa laittaa lisää vaatteita joten se vaikuttaa positiivisesti karsintasuoritukseen.

Seuraavaksi voit heitellä yhteen kasaan kaikki rikkinäiset (joita ei kannata enää korjata), liian kulahtaneet, venähtäneet ja muotonsa menettäneet vaatteet joita olet säästänyt kaapissa "mökille", tai "sit kun me tehdään remonttia niin nämä vaatteet päällä voin maalata" tms. muilla tekosyillä joita meiltä jokaiselta löytyy. Näistä vaatteista saa hyviä rättejä tai vaikkapa matonkuteita jos käsityöläisiä löytyy lähipiiristä. Jos et keksi vaatteille uudiskäyttöä heität nämä vaatteet roskiin. Valitettavasti lumppukeräystä ei Suomessa juurikaan ole, mutta rikkinäisillä tms. vaatteilla ei saa tukkia UFFin tai Fidan laatikoita. (Bonusvinkki: otan itse näistä vaatteista irti ehjät napit, usein vetoketjutkin, ja laitan ompelulaatikkoon mahdollista jatkokäyttöä varten).

Nyt sinulla on, tai ainakin pitäisi olla, edessäsi jo huomattavasti pienempi kasa vaatteita jotka vielä jaat kahteen osaan. Toinen osa "ihan kivat ja käyttökelpoiset" päätyy takaisin vaatekaappiisi, toisen lopullinen sijoituspaikka on kirpputori. Kaikki liian pienet vaatteet laitat armoa tuntematta kirppikselle. Ikävä sanoa, mutta aika suurella todennäköisyydellä et tule mahtumaan niihin enää koskaan. Ja jos joskus laihdut, niin silloin haluat ihan varmasti shoppailla uusia vaatteita uudelle upealle vartalollesi etkä luultavasti muistele neljä vuotta sitten kirppikselle laittamiasi farkkuja kaiholla.


Jos tuntuu ettet pysty karsintaan yksin pyydä hommaan joku kaveriksi. Olen itse ollut tekemässä vastaavia vaatekaappi-inventaarioita kavereiden apuna ja se on oikeasti palkitsevaa! Molemmilla on karsinnan jälkeen hyvä mieli ja samalla saa viettää aikaa kivassa seurassa ja ehtii höpötellä muistakin asioista. Ja mikä parasta, toisen kirppiskasasta saattaa tehdä samalla itselleen löytöjä.

Tässä siis ohjelmaa tulevalle viikonlopulle jos vaateähky vaivaa!

Ps. Minulla on myös yksi pahvilaatikko vintillä jossa säilytän aarteita. Vaatteita, joista ei voi ikinä milloinkaan luopua. Kaikkia muistoja ei siis kannata tuhota vaikka vaatepaljous kuinka ahdistaisi.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Avocadovoi

tunnetila: uteliaisuus

Image and video hosting by TinyPic

Vietin viime viikonlopun Tampereella pääasiassa kaupungilla kierrellen ja ainoat jutut mitkä ostin oli kaksi purnukkaa kasvo-/vartalovoidetta. Törmäsin itselleni tuntemattomaan kosmetiikkasarjaan Kodin1:n kosmetiikkahyllyllä (en ole edes tiennyt että sisustusliikkeessä myydään kosmetiikkaa) ja tuotteita hetken tutkittuani oli pakko ostaa testiin pari purkkia ihanan tuoksuisia voiteita. Athena'sin Erboristica -sarjan tuotteista sanotaan mm. NetAnttilan sivuilla seuraavaa:
  • 100% biohajoava luonnonkosmetiikkasarja
  • 100% kasvipohjainen
  • Ei sisällä petrokemikaaleja, väriaineita eikä säilöntäaineita
  • Ei kuormita ympäristöä - ympäristöystävällinen
  • Biologisesti korkea hajoavuusaste
  • Pakkaus kierrätysmateriaalia
  • Ei testattu eläimillä - ihotautilääkärin testaama
Tuotteet löytyivät Kodin1:n alehyllystä joten nappasin mukaan kaksi purkkia yhden hinnalla. Testasin eilen illalla avocadovoita ja täytyy sanoa että tässä tuotteessa jos missä nimi osuu oikeaan. Voide oli hyvin paksua voimaista "jankkia" ja kuten purkin kyljessä sanotaan, sen saa notkeammaksi lämmittämällä sitä kämmenellä. Otin mielestäni voidetta pienen määrän mutta lopulta jouduin valelemaan sillä kasvojen lisäksi dekolteen sekä käsivarret.

Tuote on hyvin rasvaista, erittäin riittoisaa sekä tuoksuu hyvälle. Tuotteen paksusta koostumuksesta johtuen en, ainakaan ensimmäisellä kerralla, saanut sitä kokonaan imeytymään ihoon. Aamulla peilistä näkyi kuitenkin (sitkeän silmätulehduksen lisäksi, nyyh!) kuulas ja terve iho ja ensimmäinen käyttökokemus avocadovoista oli hyvin positiivinen.

Aion jatkossa, ainakin pakkaskauden loppuun, käyttää voidetta yövoiteena L'occitanen kevyemmän päivävoiteen kaverina. Olisinpa löytänyt nämä voiteet jo kovilla pakkasilla, uskon että näistä olisi ollut apua talvikuivan ihon kanssa.

Shoppailetteko te ex tempore kosmetiikkaa omituisistakin paikoista? Itse ainakin yllätin itseni kun ainoat ostokset sisustusliikkeestä oli kaksi purkkia kasvo-/vartalovoidetta!

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Paluu tulevaisuuteen

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

neule Sonia Rykiel pour H&M, alustoppi Marimekko,
vyö Pieces, farkut Only, kengät Vagabond


Pääsin viime viikolla tutustumaan Onlyn alkukevään farkkumallistoihin ja sain ilokseni valita itselleni mallistosta yhdet lempparit. Liikkeeseen meno jännitti vähän, enhän ole vuosiin löytänyt farkkuja joissa ei olisi mielestäni ollut jotain vikaa. Olen blogissakin todennut etten ole nykyään farkkutyttö. Mangon levarifarkut on onnistunein farkkulöytö yli viiteen vuoteen, kaikki muut mallit jotka olen hankkinut ovat osoittautuneet tyhmiksi ja suurin osa on päätynyt kirppikselle. Olen luullut että vika on minussa.

Sovittelin Kampin Onlyssa super mukavan myyjättären avulla yli kymmenet farkut ja aloin olla jo epätoivoinen. Mikään malli ei istunut hyvin ja tunsin itseni muodottomaksi, tai siis liian muodokkaaksi pohkeineni ja peppuineni. Mutta sitten käteeni sattui mustat bootcut-lahkeiset farkut. Bootcut-lahje näytti auttamattoman vanhanaikaiselta ja melkein hylkäsin farkut heti kättelyssä. Vetäisin ne kuitenkin jalkaani ja kas, olin tullut kotiin!

Katsoin itseäni hämmentyneenä peilistä. Näytin 5kg hoikemmalta kuin äskeisissä, väkisin päälle pungetuissa pilleissä tai vääristä kohdista lököttävissä boyfriend-farkuissa, vartaloni näytti sopusuhtaiselta, vartalon kaaret tulivat kauniisti esiin ja mikä parasta, jalassa olleiden korkkareiden kanssa lahkeen pituus oli sopiva, ei 15cm liian pitkä. Myyjätär joutui jopa hakemaan farkuista minulle pienemmän koon, sen OIKEAN kokoni jota olen aina ennen käyttänyt, pilleissä olen suosiolla siirtynyt isompiin että saan ne pohkeista ylös asti.

Vanhanaikaiset tai ei, jos näytän jossain vaatteessa paremmalle kuin toisessa miksi en pukeutuisi siihen "omaan juttuuni"? Sitä paitsi, farkut oli kevään uudesta mallistosta eli ilouutinen kaikille bootcut-henkisille farkkutytöille, nyt niitä taas saa!

Mitä koulukuntaa te edustatte farkkujen käyttäjinä? Onko pilli paras vai istuuko joku muu malli vartalollenne paremmin?

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Miksi bloggaan?

tunnetila: haastettu

Image and video hosting by TinyPic

Sain Bealta kivan blogitunnustuksen, kiitos kaunis! “The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka mielestään sen ansaitsevat.“ Ja sitten niihin kysymyksiin.


Milloin aloitit blogisi?
Aloitin blogin kirjoittamisen aika tasan kolme vuotta sitten, maaliskuussa 2008.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Käytin kolme vuotta sitten nettiä vapaa-ajallani hyvin vähän ja luulin tuolloin että blogit ovat pelkästään kanavia joissa valistuneet ihmiset meuhkaavat maailman vääryyksistä
enkä lukenut yhtäkään blogia. Noh, eipä aikaakaan kun minua kohtasi vääryys josta olin niin raivoissani että halusin kuuluttaa siitä koko maailmalle. Tai ainakin jonnekin hieman julkisemmin. Kirjoitin ensimmäisen postaukseni luomuelintarvikkeiden hankalasta saatavuudesta ja ajattelin, että kirjoitan blogiin aina kun kohtaan vääryyttä, saan loistavaa asiakaspalvelua jne. Siitä, tunteiden kirjoittamisesta, blogi on saanut ehkä hieman oudon nimensä Tunnetila.

Noina aikoina löysin sattumalta myös vaatteita käsitteleviä blogeja ja kivasti kirjoitetut, tavallisten ihmisten hyvänmielen blogit imaisivat mukaansa. Lopulta päätin kirjoittaa hieman kevyemmistä aiheista myös itse.


Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Blogini on varsinainen sekametelisoppa. Täältä löytää juttuja matkustelusta, vinkkejä uutuustuotteista (kosmetiikka, vaatteet ja asusteet), pyrin kirjoittamaan säännöllisin väliajoin myös kotimaisesta suunnittelusta sekä jossain määrin ekologisesta ajattelusta. Myös oma tyylini (pukeutuminen ja tekemäni valinnat) on löytänyt paikkansa blogissa.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Blogeja on niin valtavasti että on todella vaikea erottua joukosta. En siis oikein osaa sanoa miksi ihmiset (siis juuri Sinä kiva!!) jaksavat täällä säännöllisesti vierailla. Olen kuitenkin saanut useammankin kerran positiivista palautetta siitä että olen "rehellinen bloggaaja" sillä jos en pidä jostain testiin saamastani tuotteesta niin sanon sen myös ääneen. Rehellisyys saattaa siis olla yksi syy miksi blogistani pidetään.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Välillä mietin että voisin lopettaa kokonaan omien asujen esittelyn sillä tyylini ei ole huikean muodikas eikä rohkea tai näyttävä, mutta saamani "kiitos inspiraatiosta" kommentit ilahduttavat ja saavat jatkamaan. On selvää, että kaikki muutkaan eivät ole (eivätkä halua olla!!) muodin korkeimmalla huipulla mutta on silti kiva nähdä miten muut yhdistelevät vaikkapa vanhoja vaatteita uusiin trendeihin. Minulla on myös vaatetusalan koulutus ja olen aina pitänyt muodin seuraamisesta, joten vaatteista kirjoittaminen on minulle luontevaa.

Haluaisin myös muuttaa blogini ulkonäön tyylikkäämmäksi, haluaisin julkaista blogissani ainoastaan laadukkaita ja esteettisesti kauniita kuvia. Välillä mietin myös miten tyhmää on sutata kuvista omat kasvot piiloon. Olen kuitenkin päättänyt että niin kauan kun bloggaus on minulle harrastus muiden harrastusten joukossa pidän blogini kotikutoisena ja kasvoni peitettynä. Jos minulle joskus tarjottaisiin diiliä jossa voisin ansaita blogillani, silloin panostaisin blogin ulkonäköön ja silloin voisin myös paljastaa kasvoni. Meikittömät kasvot ja tukka suttunutturalla tosin verottaisivat silloin blogin visuaalista kauneutta mutta kyllähän sitä särmää täytyy olla ja se kaivattu rosoisuus täytyy hankkia jostain muualta, tässä tapauksessa omasta naamasta! ;)

Siinäpä vastaukset kysymyksiin! Lopuksi vielä muutama sana blogistani yleensä. Kirjoitan blogiani pääosin lukijalähtöisesti. Haluan kertoa Teille löytämistäni kosmetiikkauutuuksista, matkustellessani olen innoissani kun voin jakaa kanssanne vinkkejä vaikkapa kivoista kahviloista joihin törmään, myös ekologisen ajattelun jakaminen ja esiin tuominen on minulle tärkeää. Omia oivalluksia on kiva jakaa ihmisten kanssa jotka ovat vastaanottavaisia. Kiitos siis jokaiselle blogini lukijalle!

Olisiko teillä lisää aiheita joista haluaisitte blogistani lukea? Toimivan peruspuvuston esittelyä on pyydetty ja sen lupaan toteuttaa kunhan aikaa on tehdä se kunnolla. Entä muuta? Sana on vapaa. Kiitos Sinulle ja mukavaa viikonloppua. Minä lähden viikonlopuksi Tampereelle, kivaa!


keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Kirkas katse ja napsahtelevat kynnet

tunnetila: testailu

Image and video hosting by TinyPic

Ja taas on testailtu erilaisia kosmetiikkatuotteita. En tiedä kiinnostavatko nämä jutut kovinkaan monia blogin lukijoita mutta ainakin yksi on näistä aina innoissaan, terkkuja Kaisalle! ;)

Sain käytettyä ProNailsin vahvistavan kynsilakan loppuun ja loppuneen tuotteen tilalle ostin Sally Hansen Maximum Growth lakan. Lakka lupaa nimensä mukaisesti pitkät kynnet nopeasti ja tämän lakka kyllä saa aikaan. Kynsistä tulee nopeasti pitkät, mutta samalla niin kovat mutta silti hauraat että ne napsahtelevat poikki pienestäkin iskusta. En välillä edes huomaa että kynsi on katkennut, niin heppoisesti niitä napsahtelee poikki. Kynsien kasvattamiseen voin suositella tätä tuotetta, niiden kunnossa pitämiseen ja vahvistamiseen tuote ei ainakaan minulla toimi lainkaan toivotusti. (Täällä taas lakka on saanut oikein hyvät arviot.)

Kuiville kynsinauhoille olen testannut CND SolarOilia joka toimii ainakin minulla upeasti! Tuotetta levitetän siveltimellä kuten kynsilakkaa mutta sitä levitetään kynnen lisäksi myös kynsinauhoille. Sen jälkeen tuote hierotaan kynsiin ja kynsinauhoihin. Oma talvikuiva ihoni oikein imaisee öljyn itseensä ja kynsinauhojen kunto paranee silmissä. Öljy vaikuttaa myös kynsiin pehmentäen niitä ja käytänkin parhaillaan tuotetta kuurimuotoisena (pari kertaa päivässä) ja toivon etteivät kynteni enää katkeilisi jatkuvasti. Tuote muuten tuoksuu marsipaanille, mmmmmm....

Suosikkiripsivärini, Maybellinen Falsies, loppui Pietarissa kesken työmatkan joten uusi ripsari täytyi löytää nopeasti tilalle. Lähikaupan tarjouskorista löysin keltaisen niin ikään Maybellinen Colossal Volum' Express Mascaran jota olen käyttänyt nyt muutaman kuukauden. Ripsiväri on "ihan ok" mutta en ostaisi sitä toiste. Kun on tottunut käyttämään Falsiesia joka saa aikaa lähes tekoripsimäisen fiiliksen niin lopputulos Colossalilla on mielestäni aika vaatimaton.

New Yorkin tuliaisina (itselleni) ostin reissusta pari Benefitin tuotetta. Ensimmäisenä niistä arvioitavana Benefit Magic Ink Jet-Black liquid eyeliner. Voin kuvailla nestemäistä laineria yhdellä sanalla: paras! Tuote on sysimusta, juuri sopivan kostea, levittyy kauniisti ilman ponnisteluja ja kestää kauniina jopa urheilun. Tykkään tuotteesta ihan hurjasti. Seuraavalla New Yorkin keikalla täytyy ehdottomasti vierailla taas Sephorassa ja ostaa ehkä muutamia juttuja jemmaan...

Toinen itselleni uusi Benefitin tuote on Benefit Eye bright. Tarkoituksenani oli ostaa valkoinen rajauskynä jolla ajattelin harjoitella katseen avartamista, tavoitteena tihrusilmistä kauniiksi manteleiksi. (Köh..) Kysäisin myyjättäreltä mitä hän suosittelisi ja hän ei kuulema missään tapauksessa suosittele valkoista rajauskynää. Valkoinen kynä tuo niin luonnottoman näköiset silmät että sellaista ei voi missään tapauksessa suositella. (Vai niin..) Sain siis käteeni Benefitin Eye brightin jolla luodaan avara katse lisäämällä valoisuutta silmän sisä- ja ulkonurkkiin. Homma toimii ja katse kirkastuu muutamalla kynän vedolla, mutta haluan silti edelleen testata valkoista rajauskynää...

Kokemuksia näistä tuotteista tai valkoisesta rajauskynästä?

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Muodin huipulle 2

tunnetila: jännitys

Taas on Muodin huipulle -kisailu alkanut ja pari ensimmäistä jaksoa on takana. Joko olette löytäneet omat suosikkinne? Oma finaalikolmikkoni löytyi heti ensimmäisen jakson perusteella eikä toinenkaan jakso saanut minua muuttamaan mieltäni. Oma TOP 3 (tällä hetkellä) on:

Image and video hosting by TinyPic

Harriet
Harriet on oma suosikkini simppelillä, viimeistellyllä ja klassisella otteella.
Toivottavasti Harriet ei jää kisassa muiden, näyttävämpien luomusten tekijöiden varjoon.


Image and video hosting by TinyPic

Linda
Lindan värien käyttö (varsinkin kukka-asussa) on todella kaunista ja vaatteiden muodot ovat viimeisteltyjä.
Haluaisin nähdä jatkossa Lindalta muutakin tyyliä kuin runsaita mekkoja.


Image and video hosting by TinyPic

Tuomas
Tuomas tekee kantajaansa imartelevia vaatteita ja kahdessa ensimmäisessä asussa on ollut omaleimaisuutta ja erikoisia yksityiskohtia. Ideoita ja kokeilunhalua piisaa, saako koottua yhtenäisen malliston finaalia varten?

Joko teillä on veikkauksia finaalikolmikon tai voittajan suhteen?

kuvat MTV3

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Liehulahjefarkut

tunnetila: vinkki

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

pusero ja alustoppi Marimekko, liivi Lanvin for H&M,
farkut Mango, kengät Vagabond


Huomio kaikki perinteiset, tanttaramalliset suomalaiset naiset! Täällä huhuilee suomalainen persjalkainen tanttara joka pienen huijauksen avulla aikoo viettää tulevan kevään ja kesän (lähes) gasellimaisena pitkäsäärenä. Illuusion luomiseen tarvitset leveälahkeiset housut joissa on liian pitkät lahkeet, sekä mukavat kiilakorot joilla jaksat kävellä maailman ääriin (tai ainakin hetken ihmisten ilmoilla).

Ensimmäisten kevään merkkien saapuessa kaivoin kaapista esille liehuvapunttiset farkkuni ja voi että miten olenkaan ihastunut näihin housuihin, taas kerran. Nyt, vielä hieman talvisilla säillä, olen käyttänyt liehulahjefarkkujen kanssa Vagabondin Thelmoja, kesää varten kenkäkaapista löytyy muutamat kiilakoroin varustellut sandaalit. Vaikka olen käyttänyt Mangosta kolme vuotta sitten hankkimiani levareita jo pari kesää (kuvia mm. täällä 2010 ja täällä 2009), niin tänä kesänä ne ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan.

Koko tulevan kesän pukeutumisongelmat taitaa olla nyt ratkaistu. Olen jo hetken ollut hyvin kyllästynyt pitkiin ja ryhdittömiin neuleisiin joita olen käyttänyt kapeiden housujen kanssa. Nyt saan näiden korkeavyötäröisten housujen kaveriksi kaivaa naftaliinista lyhythelmaisia puseroita ja innostun ehkä myös hankkimaan jotain uutta tulevaan kesään.

Jee, enpä arvannut avaimen onneen löytyvän omasta vaatekaapistani! Joko te tiedätte mikä tulee olemaan kevään/kesän luottovaatteenne? Ja omistatteko sen jo vai onko se vasta hankintalistalla?


lauantai 5. maaliskuuta 2011

Värien kevät

tunnetila: riemu

Image and video hosting by TinyPic

Auringon lämmittäessä ihoa kevät valtaa hiljalleen mielen ja ajatus takatalvesta alkaa itkettää. Bestsellerin showroomin keväiset sävyt veivät allekirjoittaneen entistä enemmän keväisiin fiiliksiin ja haltioituneena hiplailin rekeissä roikkuvia vaaleita sävyjä, valkoisia pitsejä sekä muita ilmavia materiaaleja. Vaikka en ole värien ylin ystävä niin silti tummasävytteisen ja pitkän talvikauden jälkeen vaalea piristää suunnattomasti.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Myönnettävä kuitenkin on, että vaikka värikkäät vaatteet ja vaaleat sävyt näyttivät kauniilta ja virkistäviltä, niin silti ainoat "oi mikä vaate, tämän haluaisin" -fiilikset sain showroomilla tulevan syksyn uusista jutuista. Mikä ihme siinä on että vaikka olen tuhannen kyllästynyt talveen, paksuihin takkeihin ja lämpimiin neuleisiin, niin silti mieleni halajaa omaan vaatekaappiin pääasiassa juuri niitä?


Joko teidät muut, tummiin väreihin pukeutujat, on saatu käännytettyä ja olette päässeet kiinni nyt pinnalla oleviin väreihin? Harjoitukset nudesävyjen kanssa jatkuvat täällä jo kolmatta kesää ja olen tyytyväinen että olen pikku hiljaa lämmennyt niille. Seuraava askel voisi olla sitten erilaiset punaiset... Paitsi jos värit ahdistaa niin niitä ei ole pakko käyttää, oli ne sitten muotia tai ei.

"Olenk mää syrämeltäin musta?", kysyin kerran ystävältäni Länsi-Suomessa vieraillessani. "Kyl", hän vastasi. Niin kai sitten.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Uudistunut klassikko ja ihan uutta

tunnetila: uteliaisuus

Sain hetki sitten sähköpostia L'Oréalilta otsikolla "Biothermin rakastettu klassikko uudistuu". Kiinnostukseni heräsi heti ja laitoinkin postin lähettäneelle henkilölle seuraavanlaisen tiedustelun:

"...sain juuri sähköpostia jossa kerrottiin Biothermin rakastetun klassikon uudistumisesta.
Siitä heräsi mieleeni kysymys jota blogissani on usein pohdittu. Eli miksi jo ennestään suosittujen tuotteiden koostumuksia muutetaan? Mitä jos käykin niin, että ennen tuotteen nimeen vannonut käyttäjä ei pidäkään uudesta koostumuksesta tai uudistetussa tuotteessa on jotain joka ei sovi yhtä hyvin tuotetta ennen käyttäneen iholle? En tarkoita että uudistukset olisivat (aina) pahasta, mutta tuota kysymystä on pohdittu pitkään ja hartaasti ja nyt ajattelinkin kysyä sinulta osaatko sanoa uudistusten motiiveista."

Sain kyselyyni seuraavan vastauksen (jonka julkaisen sen kirjoittajan luvalla, kiitos!):

"Kosmetiikan tutkimus kehittyy huimin askelein joka vuosi. Uusia teknologioita ja molekyylejä kehitetään kovalla vauhdilla. Aina ei kannata lanseerata täysin uutta tuotelinjaa jokaiselle teknologian kehitykselle, vaan kannattaa valita jo se olemassa oleva tuotelinja, mihin uusimmat molekyylit ja innovaatiot parhaiten sopivat. Siksi luonnollinen uudistumisrytmi on vähintään viiden vuoden välein. Uudet koostumukset testataan tarkkaan ja jos näyttää siltä, että vanha koostumus voittaa kaikissa testikategorioissa, uudistusta ei tehdä. Näin tapahtuu melko usein. Tavoitteena on siis parantaa olemassa olevia tuotelinjoja uudistuksilla. Toki joskus ikävä kyllä käy niin, että yksittäinen kuluttaja ei enää pidäkään tuotteesta uudistuksen jälkeen, mutta valmistajina voimme vain toivoa, että kyse on yksittäisistä kuluttajista (varsinkin, jos testit ovat osoittaneet, että uudistus on hyvästä)."

vastaajana Katja Ahonen - Biotherm markkinointipäällikkö

Suurkiitokset Katjalle vastauksesta! Minua ilahdutti kovasti vastauksen seuraava lause: "Uudet koostumukset testataan tarkkaan ja jos näyttää siltä, että vanha koostumus voittaa kaikissa testikategorioissa, uudistusta ei tehdä. Näin tapahtuu melko usein." Hienoa kuulla ettei tuotteita uudisteta pelkästä uudistamisen ilosta. Joskus kun tuntuu että vanhojen juttujen uudistaminen on oikein trendi ja kun muut uudistavat tuotteitaan niin kaikkien täytyy sillä samalla hetkellä tarjota tuotteissaan samaa trendikästä lisää, esim. tuollainen lisä oli jossain vaiheessa ubikinoni Q10 jota tungettiin joka paikkaan. (En siis puutu ubikinonin toimivuuteen tai tarpeellisuuteen, se vain tuli mieleen uudistusbuumina muutaman vuoden takaa.)

Image and video hosting by TinyPic


Vanhojen tuotteiden uudistamisen lisäksi
L'Oréalilla kehitellään koko ajan uusia juttuja ja uusin, nuorille suunnattu tuoteperhe MNY Maybelline tulee kauppoihin toukokuun aikana.

Sain sarjasta muutamia näytteitä jotka ovat sarjan maltillisimmasta päästä. Sarja kun on suunnattu pääasiassa nuorille ja rohkeille värien käyttäjille niin tällaista ikäihmistä suorastaan pyörrytti tarjolla oleva värien kirjo! :) Kuvassa sävyttävä huulirasva/huulihoito (hylsy, sävy aika nude), takana tummempi (livenä upean värinen!) huulikiilto, edessä tuubimainen huulikiilto (väri lähes baby pink), sekä marjapuuron värinen luomiväri.

Sarjaan kuuluu myös kynsilakkoja kaikissa sateenkaaren väreissä. Omani on hilemäinen hopea jota testasin heti tavallisen kynsilakan päälle ja tuote osoittautui värittömäksi lakaksi joka jättää kynsille kauniin välkehtivän pinnan. Ihana kesäjuttu siis muiden lakkojen päälle. Sarjasta löytyy myös erikoisuuksia, mm. sininen huulikiilto. Kiilto ei näytä huulissa siniseltä mutta saa hampaat näyttämään normaalia valkoisemmalta. Hauska uutuus!

Parasta tässä nuorille (ja kokeilunhaluisille) suunnatussa sarjassa on upeiden sävyjen lisäksi hinta. Mikään tuote ei tule maksamaan kaupoissa yli 6€. Näitä voi siis huoleta ostaa testailuun jos joskus haluaa testata jotain (omasta) normaalista poikkeavaa sävyä. Miltä kuulostaisi kirkkaankeltainen luomiväri, vihreä kynsilakka tai se sininen huulikiilto?

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Täydellinen kesälaukku

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

Täydellinen kesälaukku on niin suuri että sinne mahtuu lompakon ja puhelimen lisäksi ainakin vesipullo, kamera, neuletakki (siltä varalta jos vilu yllättää), sateenvarjo (jos/ kun alkaa sataa) sekä parhaassa tapauksessa (eli silloin kun ei sada vaan on laiska aurinkoinen päivä jonka voi viettää puistossa) eväät sekä kirja tai jotain muuta lukemista.

Halusin täydellisen kesälaukkuni olevan myös kaunis, klassinen ja ajaton, mieluiten laadukasta nahkaa. Lisäksi toivoin siinä olevan niin pitkät olkahihnat että saisin heitettyä laukun myös messenger –tyylisesti vartalon poikki jos tarve tulee.

Olen vuosien varrella löytänyt pari laukkua jotka ovat täyttäneet yllä vaaditut ominaisuudet, mutta olen jättänyt ne ostamatta. Olen toivonut löytäväni laukun joka olisi jotain enemmän. Ja kyllä, arvasitte oikein, nyt olen löytänyt täydellisen kesälaukkuni. Saanko esitellä, suuremmasta paketista (jota en uskaltanut heti avata) löytyi kaunis ja klassinen ystäväni, ikioma vintage Chanel.

Laukku saapui luokseni Pariisista ja oli ulkoisesti täydellisessä kunnossa. Laukun vuori oli kuitenkin kulunut kovassa käytössä (laukku on vuodelta 1986 eli 25 vuotta vanha) joten keskustelin myyjän kanssa aika kauan laukun hinnasta. Lopulta päädyimme hintaan joka miellytti molempia ja kyllä kannatti! (Sain myyjältä paketissa mukana myös yllätyksiä, niistä ehkä lisää myöhemmin.)

Ostin suuren laukun päivittäiseen käyttöön, en ihasteltavaksi naulakossa, joten vein laukun heti suutarille ja teetin siihen uuden vuorin. Jos olisin käyttänyt laukkua rikkinäisen vuorin kanssa se olisi pian vaikuttanut tällä hetkellä upeassa kunnossa olevaan ulkopuoleen. Nyt kun vuori on kunnossa voin käyttää laukkua huoletta. Vanhan vuorin mukana laukusta lähti irti hologrammi joka kertoo laukun aitoudesta, mutta pyysin suutaria säästämään sen ja nyt hologrammi on tallessa irrallisena. (Otin selville, että jos Chanelin laukun lähettää uudelleen vuoritettavaksi Chanelin tehtaalle vanha vuori poistetaan sielläkin eikä hologrammia laiteta niihin uudestaan. Hologrammittomat vintage Chanelit voivat siis olla aitojakin, hyödyllinen tieto kaikille kirppisten koluajille!)

Olisitteko te teettäneet laukkuun suutarilla uuden vuorin vai laskeeko uusi vuori mielestänne laukun arvoa? Pohdin asiaa pitkään mutta vanhan vuorin ollessa pahasti kuivunut, kulunut ja repaleiseksi murtunut en olisi uskaltanut käyttää sen kanssa laukkua lainkaan. Parempi näin. Sitä paitsi, en ole myymässä laukkua minnekään joten sen käyttöarvo on minulle tärkeämpi kuin sen jälleenmyyntiarvo.

Laukku on kaikessa klassisuudessaan aika tätimäinen, mutta jos kolmenkympin rajapyykin ylittäminen ja tätimäisyys näkyy kohdallani Chanelin laukkuna niin kyllä, olen oikein mielelläni kovaa vauhtia keski-ikäistyvä täti!

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Sängystä

tunnetila: kipee

Minulta on kolmen vuoden bloggailun aikana pyydetty useita kertoja postausta jossa esittelen kotini. En ole asiasta juurikaan innostunut mutta nyt kun makoilen sängyn pohjalla alkavassa flunssassa niin nappasin peilin kautta kuvan makuuhuoneestamme. Tässä jotain siitä mitä sängystä juuri nyt näkyy. Kuva otettu vaatekaapin peililiukuovien kautta.

Image and video hosting by TinyPic

Makuuhuoneen vasemmalla seinustalla on siis vaatekaappi jossa on peililiukuovet (sekä epämääräinen kokoelma laatikkoa, treenikassia ja joogamattoa, köh, miten niin mies aina sanoo että tavarani valloittavat jokaisen nurkan...). Huoneen ensimmäisen ikkunan alla, sängyn jalkopäässä, on puusepän tekemät työpöytä ja työtuoli sekä suvussani kulkeva piianpeili. Piianpeilin päällä on käyttökoruja laatikoissaan sekä pöydällä on tietysti muuta epämääräistä roinaa (mistä sitä aina kertyy?).

Työpöydän oikealla puolella, makuuhuoneen suuren ikkunan alla on viherkasveja ja huutokaupasta löytynyt 50-luvun pikkuruinen tupakkasohva. Nyt kun olen vallannut sängyn käyttööni niin pienellä sohvalla odottavat pedatun sängyn päälle kuuluvat tyynyt. (Heh, bongaa kuvasta myös kamera. :) )

Huonekalumme on joko löydetty huutokaupoista/antiikkiliikkeistä tai ovat puusepän tekemiä. Ainut kaupasta uutena ostettu kalusteemme on sänky joka on myös viimeisin hankintamme, hankinnasta on aikaa viisi vuotta. Pyrin noudattamaan kaikissa hankinnoissa kestävän kehityksen periaatetta, oli kyse sitten huonekaluista, vuodevaatteista tai vaatteista. Kestävää ja pestävää, arvonsa säilyttävää (jos kyllästyn niin tuotteen voi myydä eteenpäin eikä sitä heitetä roskiin) ja ajatonta. Yhdistän surutta uudempaa muotoilua vanhoihin aarteisiin.


Ps. Jos joku näki postauksen aiemmin tänään enemmillä kuvilla ja lähemmillä yksityiskohdilla myönnän jälkeenpäin karsineeni postausta. Koti on minulle nähtävästi yllättävän intiimi aihe enkä halua julkaista siitä tarkkoja kuvia netissä. Aika jännä juttu, höpöttelenhän täällä esim. stressin aiheuttamista näppylöistä. :) Jos teillä on blogi, onko joku aihe teille liian intiimi? Tai jos teillä ei ole blogia mutta JOS olisi niin mitä luulette, kirjoittaisitteko blogissanne kaikesta?