torstai 30. toukokuuta 2013

Jackpotin syksy 2013

tunnetila: tykkäys

 photo jackpotiso_2_zps777188f1.jpg

Ihan hassua miten joistakin vaatemerkeistä tulee mieleen jokin ajanjakso elämässä. Jackpot merkkinä vie muistoni suoraan lukioaikoihin. Olin lukioikäisenä grunge-henkinen kirppisvaatteisiin pukeutuja ja lempivaatteisiini kuului musta-valkoinen skottiruutuinen vekitetty minihame, jättisuuret villapaidat, minimittaiset villashortsit ja tennarit. Olin rento ja huoleton pukeutuja ja tykkäsin välittömästä lookistani. Muistan kuitenkin kuinka ihailin luokkakaveriani jonka huoliteltu polkkatukka oli aina millin tarkkaan suorassa ja joka pukeutui lähes ainoastaan Jackpotin vaatteisiin. Hyvin istuvat farkut, pikkukukalliset kauluspaidat ja siistit neuletakit tekivät hänen huolitellusta olemuksestaan niin täydellisen etten voinut kuin ihailla häntä. Tunsin itseni varsinaiseksi rönttä-iitaksi kun vertasin itseäni häneen. Jo silloin yhdistin Jackpotin naisellisuuteen ja huoliteltuun olemukseen.

Kaikki nuo muistot tulvahtivat mieleeni kun kävin pari viikkoa sitten PR toimistolla tutustumassa Jackpotin syksyn 2013 mallistoon. Naisellista, kaunista, hyvin istuvaa ja laadukasta. Kaikki nuo elementit olivat edelleen Jackpotin valtteja mutta nyt mukaan oli tullut myös enemmän sitä rentoa huolettomuutta josta itse pidän valtavasti. 

 photo jackpotfall13_2_zps64e45ab9.jpg

 photo jackpotfall13_zps2d34765f.jpg

 photo jackpotiso_zps11291e38.jpg

 photo jackpotfall13_3_zps251ccb43.jpg

Paitapuserot rennosti kauniiden neuleiden alla, shortsit business-pukeutumisessa, housujen vajaamittaiset lahkeet, leikkisät kukkakuosit. Kuvista yllä löytyy monta syytä ihastua tulevan syksyn mallistoon. Jackpot on myös siirtynyt tuotannossaan hyvin aktiiviseen luomupuuvillan käyttöön mikä tuo merkille lisää plussaa.

Olen jo jonkin aikaa etsinyt kivaa lyhythihaista valkoista kauluspaitaa ja ensi syksynä sellainen löytyy ainakin Jackpotilta. Täytyy käydä katsomassa josko samaa paitamallia löytyisi heidän valikoimistaan jo nyt, paidalle kun olisi tarvetta ihan heti.

Vinkiksi muuten kaikille kaltaisilleni kevyisiin untuvatoppiksiin ihastuneille: Jackpotilta tulee syksyllä kevytuntsikoita vaikka kuinka monessa värissä, ja samoja takkeja on tullut liikkeisiin kesäisemmissä sävyissä jo täksi kesäksi. 

Mitäs pidätte kuvien perusteella Jackpotin syksystä? 

tiistai 28. toukokuuta 2013

Muisto viime syksyltä

tunnetila: vinkkaus

 photo starbucks_zpseaca417a.jpg

Olen varmaan blogissa joskus maininnut etten juo kahvia. Tykkään kyllä kahvin mausta ja keittiöstä leijaileva tuoreen kahvin tuoksu on minusta aivan ihana, mutta olen sen verran herkkä tyyppi että saan kahvista (ja energiajuomista) ylimääräistä sydämentykytystä ja käsien vapinaa. Pieni tippa hyvää espressoa kruunaa joskus illallisen, mutta muuten nautin kahvituotteita hyvin satunnaisesti.

Muutamia viikkoja sitten minut kutsuttiin tutustumaan Starbucksin uutuustuotteisiin ja mukaan Starbucksin kahvi-tastingiin. Mietin hetken kannattaako minun mennä paikalle kun en ole mikään kahviekspertti tai kahvin suurkuluttaja, mutta viime syksynä New Yorkissa, varsinkin hirmumyrsky Sandyn aikoihin, kehitin Starbucksiin niin syvän suhteen että minun oli pakko mennä paikalle. Ajattelin, että alituista New York ikävää saattaisi lievittää kupillinen Starbucksin kahvia ja ihana leivonnainen. Ja kas, olin oikeassa!

Heti kun sain tilaisuudessa käteeni tutun näköisen kahvikupin siirryin mielessäni New Yorkiin ja viime syksyyn. Ainut linkkimme ulkomaailmaan hirmumyrskyn jälkeen oli 23. kadulla sijaitseva Starbucks, jossa toimi ilmainen wifi. Tuon kadun alapuolelta sähköt oli poikki päiväkausia ja kävelimme myrskyn rauhoituttua päivittäin kahvilaan tiedottamaan läheisillemme että olimme kunnossa. Tuosta kahvilasta laitoin tärkeät sähköpostit läheisille ja "tiedotteet" facebookiin minusta huolestuneille. Missään muualla kotimme lähellä ei netti toiminut eikä puhelinverkot toimineet senkään vertaa. Tuolla myös luin Twitteristä kuvernööri Cuomon twiitit jossa kerrottiin sähköjen palautumisen aikatauluista sekä muusta tärkeästä. Juoda lipitin joka päivä Starbucksin kuumaa omenasiideriä ja voi vitsit miten ihanasti se lämmitti kun ulkona oli myrskyn jälkeen viileää eikä kotonakaan ollut lämmitystä kun sähköt oli poikki monta päivää.

Juttelin Helsingin Starbucks -tilaisuudessa Starbucksin edustajan kanssa ja kysyin saadaanko Helsinkiin (Vantaan lentokentän lisäksi) muitakin Starbuckseja. Kerroin, että tiedän ihmisiä jotka matkustavat lentokentälle käydäkseen Starbucksissa kahvilla ja tulevat kahvien jälkeen takaisin Helsinkiin. Edustaja venkoili ensin, alkoi sitten hymyillä ja sanoi "Et sitten kuullut tätä minulta, mutta saatat kuulla jotain uutisia parin kuukauden päästä" ja iski silmää. Tänään tuo päivä sitten tuli. Tänään saimme lukea että Akateemisen kirjakaupan yhteyteen avataan Starbucks. 

Starbucksin levittäytymisestä ympäri maailmaa ollaan monta mieltä ja suuren kahvilajätin pelätään horjuttavan paikallisten kahvilayrittäjien asemaa. Varmasti Starbucksin Suomeen tulo saattaa pelottaa pienempiä yrittäjiä, mutta uskon että aina löytyy ihmisiä jotka arvostavat pienen ja uniikin jättimäisen ketjun yli. Olen varma että syysmyrskyn pyörittäessä Helsinkiä käyn nappaamassa Starbucksista kuuman omenasiiderin ja suljen silmät ja lennän ajatuksissani New Yorkiin. Mutta olen myös varma siitä, että kun haluan nautiskella hyvästä teekupposesta suuntaan askeleeni vaikkapa Aleksilla sijaitsevaan La Torrefazzioneen. Vaikka uusia paikkoja tulee, vanhat suosikit pitävät silti pintansa.   

maanantai 27. toukokuuta 2013

Väärät kengät

tunnetila: ärsytys

Sain viime syksynä lievän pakkomielteen eräistä kengistä. Kengistä, jotka näin kaupungilla jonkun tuntemattoman kauniin neitokaisen jaloissa. Sillä hetkellä se iski "Pakko saada!" Siitä päivästä lähtien olen metsästänyt kenkiä ympäri maailmaa. Kengät on loppuunmyyty kaikkialta eikä niitä löytynyt edes valmistajalta, ainakaan silloin kun niitä viimeksi sieltä kyselin. Olin jo luopunut toivosta kunnes äitienpäivänä satuin kirjoittamaan googlen hakukenttään vanhat tutut hakusanat.

Osuma. Haun tuloksena sain osuman erääseen amerikkalaiseen verkkokauppaan ja ruudulle ilmestyi himoitsemani kenkäpari. Hirvittävällä innolla naputtelin itseni sisälle nettikauppaan, tsekkasin löytyykö omaa kokoani ja kun koko löytyi klikkailin kengät ostoskoriin, maksoin ostokset ja tein villin onnentanssin ympäri taloa.

Viime viikolla sain tullista kirjeen, pakettisi on täällä. Maksoin kengistä tullit ja jo seuraavana päivänä lähetti toi paketin kotiin. Hypin ilosta pakettia avatessani kunnes... "Häh, miksi mun kengät on pakattu ihan väärän merkin kenkälaatikkoon??" Paperin rapinaa... "Mitä hittoa, täällä on ihan väärät kengät!!" Tuijotin avaamaani pakettia hetken sanattomana ja sen jälkeen taisin luetella peräkkäin kaikki kirosanat mitä siihen hätään mieleeni juolahti.

Voi ärsytys, minulle oli lähetetty väärät kengät! Laitoin heti sähköpostia firmaan ja kerroin sattuneesta mokasta. Sain vastaukseksi pahoittelun ja minulle kerrottiin että viestini oli laitettu eteenpäin pakkaamoon josta pitäisi kuulua jotain neljän päivän päästä.

Tänään tuli viesti pakkaamosta. "Voisitko ottaa saamistasi kengistä valokuvia jotta tiedämme että olemme todellakin lähettäneet teille väärät kengät?" Mitä hittoa??? Valittavatko ihmiset turhaan ja keksivät saaneensa väärän tuotteen vai mikä tuossa on ongelma? Otin kiltisti kuvat ja lähetin ne yritykseen. Pakko kuitenkin todeta että maksavana asiakkaana minua ärsyttää niin paljon ensin väärien kenkien lähettäminen ja sen jälkeen tuollainen epäily, että luulenpa että ko. firma saa pitää alun perin tilaamani kengät (jos niitä on edes olemassa) ja haluan rahani takaisin.

Kuinkahan noiden jo maksettujen tullien kanssa käy? Saakohan rahan helposti takaisin? Onko kenelläkään kokemuksia asiakaspalautuksen tekemisestä Euroopan ulkopuolelle maksettujen tullien jälkeen?

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Kuuden suora

tunnetila: tyytyväisyys

 photo 190513ostokset1_zps9d41363c.jpg

 photo 190513paidat_zps45eaa8fe.jpg

Jatketaan vielä viikon viimeinen postaus kotimaisen suunnittelun ylistyksellä. Mikäs tässä suomalaisuutta ylistäessä kun tarjolla on niin paljon kaikkea kaunista, eettistä ja lähellä tuotettua että on suorastaan vaikea valita mistä kaikesta kertoisi. Tällä kertaa haluan jutella Samujista, merkistä joka on valloittanut vaatekaappini viimeisen muutaman vuoden aikana.

Mainitsin alkuviikosta käväisseeni Samujin Sample Salessa ja tehneeni sieltä valtavasti hyviä löytöjä. Kuvassa yllä ostosaldoni tuolta piipahdukselta. Tummansiniraidallinen puuvillainen kesämekko, kaksi hieman eri mallista valkoista puuvillaista t-paitaa, musta kapeahko täyspitkä paksu viskoosihame, valkoinen kauluspaita ja tummanharmaat villasekoitteiset suorat housut. Mitä muuta ihminen tarvitsee vaatekaappiinsa kuin kasan laadukkaita ja istuvia perusvaatteita? Eipä juuri muuta. 

Tuolla toimivalla kuuden vaatteen setillä voisi lähteä vaikka viikoksi matkalle. Muutamalla vaatteella pärjäisi, vaikka kyseessä olisi esimerkiksi yhdistetty työ- ja lomamatka. Asiakastapaamisissa suoriin housuihin voi yhdistää skarpin paitapuseron, rennolla illallisella housuihin yhdistyy kivasti väljä t-paita. Pitkä hame käy juhlavampaan tilaisuuteen paitapuseron kanssa, mutta kaupungilla kiertelyyn tai rennompaan tilaisuuteen hameeseen sopii myös t-paita. Päivät voi luuhailla kaupungilla ostoksilla, nähtävyyksiä kiertelemässä tai rannalla kevyessä raitamekossa. Muutamat erilaiset kengät ja asusteet vain mukaan ja näillä toimivilla perusvaatteilla pärjäisi missä vaan. Kunhan pitää huolen ettei sotke valkoisia yläosia heti ensimmäisinä päivinä niin pahasti ettei ne lähde puhtaaksi hotellin kylppärissä huuhtaisemalla tai edes hotellin pesulan palveluilla.

Menin Samujin Sample Saleihin toiveenani löytää kivoja perusvaatteita ja täytyy sanoa että onnistuin siinä täydellisesti. Olin ostaessani vähän kahden vaiheilla tuon pitkän hameen kanssa, mutta olen käyttänyt sitä jo kerran ja tykkään siitä ihan mielettömästi! Käväisin perjantai-iltana juhlistamassa REVS -lehden seitsemännen numeron ilmestymistä ja tuohon tilaisuuteen puin pitkän mustan hameen rennon valkoisen t-paiden kanssa. Yhdistelmä oli ihanan klassinen mutta silti rento. Tulette varmaan näkemään asun vielä blogissani, niin omalta se tuntui.

Onko Teillä vaatemerkkiä jonka vaatteilla pärjäisitte ettekä kaipaisi mitään muuta? Minulla tuo merkki on Samuji. Olen vahvasti sitä mieltä että Samu-Jussi Koski on nero. 


Ps. Ai juu, olihan minulla Samuji -uutisiakin. Ensin loistava uutinen miehille: Samujilta on tulossa myös miesten mallisto! Ja sitten kiva uutinen kaikille Samuji -fanille: Samuji avaa ensi viikolla toisen liikkeensä Helsinkiin. Samuji aloitti pari vuotta sitten Kiseleffin talossa, muutti pienen ajan kuluttua Espalle ja nyt palaa jälleen Kiseleffin taloon toisen liikkeen muodossa. Aika huippua, Kiseleffin talo sopii ympäristönä Samujille hienosti!     

perjantai 24. toukokuuta 2013

IvanaHelsinki@linnanmäki

tunnetila: ilo

 photo ivanahyrra1_zpsf439bd71.jpg

Ivana Helsinki täyttää tänä vuonna 15 vuotta ja juhlavuosi on lähtenyt ryminällä käyntiin. Koko kevään Ivana Helsingin ympärillä on käynyt valtava kuhina ja saamme jatkuvasti kuulla iloisia ja mielenkiintoisia uutisia merkin suunnalta. Ivana Helsinki on ollut kevään aikana mm. mukana järjestämässä muotielokuvien Fashion Film Festivalia, tämän jälkeen liike ilmoitti jalkautuvansa mallistoineen Sokoksiin ympäri Suomea ja pop up -liikkeitä nähtiin jo Tampereella ja Jyväskylässä. Tällä hetkellä Ivanan pop up -store on pystyssä Helsingin Sokoksella.

Samoihin aikoihin Ivana Helsinki avasi boutique -tyyppisen verkkokaupan jonka valikoimasta löytyy muutakin kuin vaatteita. Kaiken tämän lisäksi kuultiin, että myös elokuvaa opiskelleen Paola Suhosen kuvaama USAGI-SAN -lyhytelokuva voitti hopeaa Student EMMY -gaalassa. Ihan käsittämätöntä mihin kaikkeen lahjakas ja aikaansaapa Paola Suhonen oikein pystyy! 

Tapasin Paolan viime syksynä New Yorkissa muotiviikkojen aikaan ja juttelin hänen kanssaan Ivana Helsingistä ja Paolan omista tulevaisuudensuunnitelmista. Haastattelu on edelleen luettavissa täällä.

 photo ivanahyrra2_zps02fa7ea2.jpg

 photo ivanahyrra3_zpsf3da2b87.jpg

Eilen paljastettiin Ivana Helsingin uusin yhteistyömallisto, tällä kertaa kumppanina ihana Linnanmäen huvipuisto! Ivana Helsinki on aloittanut mittavan yhteistyön Linnanmäen kanssa ja eilen Lintsillä esiteltiin Paola Suhosen Linnanmäelle suunnittelema Hyrrä -kuosi. Iloisesta Hyrrä-kuosista valmistettuja tuotteita, mm. kangaskassi, patakinnas ja keittiöpyyhe, voi ostaa huvipuistoon avatusta brändituotemyymälä Linnanmäen Putiikista ja jatkossa tuotteet tulevat myyntiin myös Linnanmäen Nettiputiikkiin.

Hyrrä-kankaasta on suunniteltu myös kaksikymmentä uniikkia asua jotka esiteltiin eilen yleisölle näytöksen muodossa. Kauniit Hyrrä-mekot tuotiin esille hauskasti ketjukarusellissa ja täytyy sanoa että idea oli loistava. Harvoin näytöksissä näkee noin herkkää helmojen leijailua ja kankaan kaunista liikettä. Uniikit Hyrrä-mekot huutokaupataan syksyllä ja niistä saadut varat ohjataan suoraan hyväntekeväisyyteen. 

Kuluneiden viidentoista vuoden aikana Ivana Helsingistä on kehittynyt moniulotteinen taide-, muoti- ja elokuvabrändi. Kapea-alainen yhden suunnan ajattelu ei sovi monilahjakkaan Paola Suhosen tulevaisuuden suunnitelmiin. Nykyään jokaiseen Ivana Helsingin vaatemallistoon kuuluu olennaisena osana Paola Suhosen ohjaama Fashion Film -henkinen lyhytelokuva. Alla ihanan tunnelmallinen elokuva joka on syntynyt osana IvanaHelsinki@linnanmäki -yhteistyötä.

torstai 23. toukokuuta 2013

Bagnanas

tunnetila: ilo

 photo 190513vaaka_zps3d952bb6.jpg

 photo bagnanas2_zps11cab66e.jpg

 photo bagnanas1_zpsd66c10ca.jpg

Jatketaan vielä hieman uusien kivojen kotimaisten löytöjen parissa. Eilen esittelin Design Domin upeat korut, tänään on vuorossa uuden kassin esittely. Käytän kesäisin kangaskasseja miltei päivittäin. Korvaan kesäsateista ja aurinkorasvoista säikähtävät arvokkaammat nahkalaukut reiluilla ja huolettomilla kangaskasseilla ja annan kesäisen rentouden näkyä pukeutumisessani myös laukkujen muodossa.

Kuvan kassi on tilava ja hauskan näköinen, mutta se on myös huolella ommeltu ja tehty tukevasta luomupuuvillasta. Hauskojen ja persoonallisten kangaskassien takana on kotimainen firma nimeltä Bagnanas joka toimii Helsingin Kalliossa. Bagnanasin printtikassit valmistetaan sertifioidusta luomupuuvillasta ja ne ommellaan lähituotantona Euroopassa. Jälleenmyyjiä on Helsingissä muutama, mutta Bagnanasin verkkokauppa toimittaa kasseja ympäri Suomen.

Sain valita Bagnanasin kangaskassimallistosta kassin itselleni ja aloin heti tavoilleni uskollisena hiplaamaan yksinkertaista, mustavalkoista raitakuosillista kassia. Olin jo tehnyt valintani mutta kun huomasin tämän hauskan kissaprintin ja mustalle pohjalle painetut neonkeltaiset kuviot olin myyty. En osannut selittää miksi muutin mieleni ja valitsin tämän kassin perinteisen musta-valkoisen sijaan, mutta sen tiedän että tykkään tästä ihan valtavasti enkä enää vaihtaisi pois. 

Kesän ehdoton lempparikassi on löytynyt!  

Kiitos kuvista Wikke!   

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Koruja moneen makuun

tunnetila: ihastus

 photo domi9_zps4ec4b447.jpg

Nyt on kuulkaa ihana vinkki tiedossa kaikille pääkaupunkiseudulla asuville (ja toki muillekin, mutta vähän eri muodossa)! Sain viime syksynä sähköpostia (ihan toisesta aiheesta) eräältä blogini lukijalta ja hetken viestejä vaihdeltuamme kuulin hänen tekevän omaa korumallistoaan. Klikkasin sähköpostissa saamaani linkkiä ja päädyin kauniita koruja pursuavaan blogiin. Ihastuin koruihin päätä pahkaa mutta asustelin tuolloin New Yorkissa, joten kaiken muun kiireen keskellä korut pääsivät unohtumaan. Viime viikolla sähköpostiini kolahti viesti joka palautti mieleeni viime syksyn sähköpostien vaihdon ja ilahdutti valtavasti. Tällä viikolla noita kauniita koruja pääsee nimittäin hiplailemaan, testailemaan ja ostamaan pop up -myymälässä Helsingin ydinkeskustassa!

Design Domi on yhden naisen koruyritys joka valmistaa hyvin monenlaisia koruja. Mallistoista löytyy koruja niin minimalisteille kuin rönsyilevillekin tyypeille. Yhteistä koruille on se, että ne ovat kaikki syntyneet Domi Montonen-Koiviston omista käsistä ja jokaisen korun suunnitteluun ja valmistukseen on käytetty rutkasti intohimoa.

 photo domi4_zps49db5282.jpg

 photo domi7_zpse7125ea9.jpg

 photo domi2_zps89f3a90e.jpg

 photo domi3_zps1c69f617.jpg

 photo domi5_zpsa9c82ab7.jpg

 photo domi8_zps4149fcca.jpg

Ihastuin jo viime syksynä Domin blogia selaillessani rannekoruihin joissa yhdisteltiin ennakkoluulottomasti nahkaa ja helmiä. Ihan täydellinen yhdistelmä naisellista herkkyyttä ja nahan ronskiutta! Lasipalatsille avattu pop up -liike avasi ovensa tänään ja piipahdin heti paikalla sovittelemassa järjettömän kauniita nahkaisia rannekoruja. Olin jo etukäteen päättänyt että ostan itselleni kuvassa yllä ranteessani olevan, vaaleasta ohuesta nahkanarusta tehdyn korun johon on kiinnitetty helmiä. Koru on ihanan kesäinen ja kepeä. Poistuin kuitenkin liikkeestä hymyillen kuin Naantalin aurinko, ranteessani ihan toinen koru.

Päädyin lopulta valitsemaan itselleni ensimmäiseksi Design Domi -koruksi helmellä koristellun hieman paksumman beigen nahkahihnan (kuvassa yllä mustan rannekorun kanssa). Rannekoru on aivan mielettömän kaunis ja pidän siitä valtavasti! Pop up -liike on Lasipalatsilla tämän viikon ajan sunnuntaihin 26.5. asti, joten ajattelin vielä loppuviikosta piipahtaa liikkeessä uudestaan ja ostaa toisen, luultavasti nyt tuon ohuista nahkanauhoista tehdyn version. Ja ehkä myös kesän piristykseksi toisessa kuvassa yllä näkyvän neonpinkin tai -oranssin pallokorun.
 
 photo nauhat_zps487177bc.jpg

 photo domi10_zpse1449943.jpg

 photo domi11_zps25c8f774.jpg

 photo tuunaa_zps718c3a0d.jpg

Design Domin koruja voi ostaa joko valmiina, Domin suunnittelemana kuten tuo minun rannekoruni (kiitos Domi!), tai korun voi "koota" itse valitsemistaan elementeistä. Domilla on pop up -liikkeellä mukana iso kasa eri värisiä ja eri levyisiä nahkanauhoja joista ostaja voi valita haluamansa. Domi katsoo että nauhasta tulee oikean pituinen ja lisää siihen lukon. Sen jälkeen nahkanauhan voi pitää ihan simppelinä ilman mitään krumeluureja tai siihen valita roikkumaan helmiä tai vaikkapa pienen ruostumatonta terästä olevan sydämen. Jos nahkanauhan haluaa personoida niin siihen saa myös hakkautettua haluamansa tekstin.

Pop up -liikkeellä tapahtuu tämän viikon jokaisena iltana jotakin (tarkemmat tiedot tapahtuman FB-sivulla) ja perjantai-iltana (24.5.) jokainen nahkaisen rannekorun ostaja saa hakata rannekoruunsa haluamansa tekstin itse. Nahkanauha maksaa 35€ ja tekstin saa hakata nauhaan ilmaiseksi. Kuvissa yllä Domi näyttää minulle kuinka kirjaimet saadaan lyötyä nahkaan. Kuulema ihan helppoa...

Jos olet Helsingissä tällä viikolla niin kannattaa pistäytyä Lasipalatsilla Domin ja hänen ystäviensä pop up -liikkeessä. Ainakin itse tykkään Domin suunnittelusta tosi paljon. Ja niin, vielä ilo uutinen muualla Suomessa asuville: Domilla on oma Etsy -kauppa josta tuotteita voi myös tilata. Tämän viikon ajan Domi on niin kiinni Lasipalatsilla että Etsy -kauppa on kiinni, mutta taas ensi viikosta alkaen kaupan pitäisi olla toiminnassa. Korujen hinnat ovat parista kympistä ylöspäin joten tähän kotimaiseen designiin ei edes tarvitse käyttää omaisuutta.

Olen todella otettu siitä että blogini lukijoista löytyy tällaisia lahjakkuuksia. Onnea korujen maailmaan Domi!

maanantai 20. toukokuuta 2013

Onnellinen sunnuntai

tunnetila: onni

 photo 190513toka_zps14967497.jpg

Eilinen päivä oli täynnä syitä onnellisuuteen. Hidas ja rauhallinen aamu ilman herätyskelloa, vapaapäivä, tuorepuristettu appelsiinimehu aamiaisen kera, lämmin ja aurinkoinen sää, Samuji Sample Sale jonne ehdin ensimmäisten joukossa ja tein hyviä löytöjä, sattumalta tavatut ystävät, jäätelö puistossa, uudet ihanat jätskimaut creme brulee ja kaneli-keksi, ystävä joka tarjoutui ottamaan asukuvat, uusi kangaskassi, itsetehty kaalilaatikko (tiedän että tuo ruoka jakaa mielipiteet mutta kaalilaatikko, varsinkin varhaiskaalista, on yksi lempiruoistani) ja iltalenkki maailman kauneimmassa alkukesän säässä. 

 photo 190513eka_zps784252ed.jpg

pusero Samuji, housut Vila, tossut Line Collection, 
aurinkolasit Trussardi, kangaskassi Bagnanas

Syitä onnellisuuteen löytyy joka päivä ihan tavallisesta arjesta kun niitä vain muistaisi pysähtyä ajattelemaan. Terveys, rakas perhe, puoliso, ihanat ystävät, vakinainen työ, kiva koti, tuloillaan oleva kesä ja mukavat tulevaisuudensuunnitelmat. Pelkästään tuossa on jo valtavan monta syytä olla onnellinen, mutta kuinka usein niitä pysähtyy ajattelemaan? Hyvän elämän lähtökohtia ja tukipilareita erehtyy usein pitämään liian itsestäänselvyyksinä ja niiden olemassaolon huomaa vasta kun joku perustasta horjuu. Täytyisi muistaa joka päivä olla onnellinen jokaisesta asiasta mikä elämässä on hyvin eikä valittaa pienistä epäkohdista joilla ei useinkaan ole oikeasti mitään väliä.

Joinakin päivinä onnellisuus muuttuu pelkästä abstraktista käsitteestä niin todeksi että tuntuu että sitä voi koskettaa. Eilen oli juuri sellainen päivä.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Ja!

tunnetila: testailu

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Sain muutama viikko sitten Björn Borgilta testattavaksi muutaman tuotteen heidän uudesta JA! -tuoksusarjastaan. Sarjaan kuuluu omat vartalonhoitotuotteensa miehille ja naisille sekä molemmille omat tuoksut. Mies oli aika polleaa poikaa kun kerroin saaneeni tuotteita myös hänelle testattavaksi. Suihkusaippua ja deodorantti pääsivätkin hänellä heti päivittäiseen käyttöön.

Kyselin eilen, muutaman viikon käytön jälkeen miehen käyttökokemuksia. "Ööööö... No suihkusaippua pesee ja dödöä laitetaan kainaloon." No joo mutta mitä muuta, miltä ne tuoksuvat, tuoksuuko ne hyvältä, pitääkö dödö hienhajun poissa...?? "No sunhan se pitäis tietää kun olet siinä mun lähellä. Ei kai ne millekään tuoksu..." Että sellainen testihenkilö meillä täällä.
 
Haistelin tuotteita miehen puolesta ja tykkään tuoksusta kovasti. Tuoksu on sopivan miehekäs mutta myös kirpeän raikas, hieman sitruunainen, ei lainkaan tunkkainen. Tuoksu sopii mielestäni hyvin Björn Borgin luomaan mielikuvaan itsestään vaatemerkkinä: sporttinen, nuorekas ja räväkkä.

Itse otin käyttöön naisten sarjasta deodorantin ja pidän myös sen tuoksusta. Tuoksu on kukkainen mutta siinä on myös syvyyttä joka saadaan aikaan yhdistämällä tuoksuun santelipuuta ja valkoista myskiä. 

Miesten deodorantti on stick -muodossa, naisten dödö taas roll-on. Olen pitänyt deodorantista muuten, mutta tuo roll-on pää olisi omaan makuuni pientä viilausta vailla. Aikaisemmin käyttämissäni roll-on -tuotteissa iholle osuu ainoastaan tuo pyörivä, deodoranttia iholle levittävä osa. Tässä tuotteessa pyörivä pallo on paljon pienempi mitä sen ympärillä oleva muoviosa, joten tuotetta iholle laittaessa myös muoviosa osuu ihoon ja se tuntuu vähän epämiellyttävältä. Toki olen alkanut jo tottua siihen kun olen käyttänyt tuotetta useamman viikon, mutta aluksi muoviosa iholla tuntui vähän tylsältä. Tuotetta iholle levittävän pallon pitäisi siis olla suurempi, ulkonevampi tai vaihtoehtoisesti pakkauksen olisi oltava pienempi.

Tykkään tuotteiden ulkoasusta ja on kiva että meillä on miehen kanssa samanlaiset tuotteet hyllyssä. Toisen purkit ovat miehekkäästi mustia ja minun tyttömäisen vaaleita pinkein yksityiskohdin. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun käytämme miehen kanssa saman tuoteperheen tuotteita ja siitä tulee yllättäen aika kiva fiilis.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Mä en oo koskaan...

tunnetila: hauskuus

Tiedätte varmaan pelin "Mä en oo koskaan..."? Pelissä jokainen pelaaja keksii vuorollaan yhden jutun mitä ei ole koskaan tehnyt ja hän saa pisteen jos kaikki muut pelaajista ovat tehneet tuon jutun. Esim. ystäväni joka ei ole koskaan maistanut olutta voittaa yleensä tuolla kommentilla yhden pisteen itselleen. Vaikkei oluesta pitäisikään niin suurin osa ihmisistä on kuitenkin ottanut edes huikan todetakseen ettei olut ole hänen juttunsa, eli silloin ei voi sanoa ettei olisi maistanut. Ymmärsitte jutun, ok?

Ajattelin että olisi kiva laittaa blogeissa kiertämään "Mä en oo koskaan... " -haaste. Jokainen haasteen saanut keksii kolme asiaa itsestään joiden uskoo olevan niin erikoisia tai poikkeuksellisia että voisi noilla jutuilla "päihittää" kanssabloggaajat. Kun kolme asiaa on keksitty haaste heitetään eteenpäin viidelle bloggaajalle joiden täytyy vastata kysyjälle ja haastaa seuraavat viisi tyyppiä.

En tiedä onko haaste liian monimutkainen tai saako se tuulta alleen, mutta pistän homman silti alulle ja heitän ilmoille kolme "Mä en oo koskaan" -juttua itsestäni.

1. Mä en oo koskaan... käyttänyt ripsentaivutinta (härveliä jolla tehdään ripsistä kaarevammat).

2. Mä en oo koskaan... maistanut cafe lattea.

3. Mä en oo koskaan... poistanut ihokarvoja höylällä.

Noin, tuossa kolme asiaa itsestäni joilla aion päihittää seuraavat bloggaajat: Nelliina, Iina, Nekku, Kottarainen ja Hertta. Yritän haasteessa päihittää viisi edellä mainittua bloggaajaa, mutta myös Teidät, blogini lukijat. Miten on, voitinko Teidät vai löytyykö joukostanne joku, joka ei ole ikinä testannut ripsentaivutinta tai höylännyt säärikarvojaan suihkussa? Voitte jättää vastauksenne haasteeseen kommenttiboksiin alle. Onpa jännää!!!

torstai 16. toukokuuta 2013

Saunatee

tunnetila: hauskuus

 photo saunatee1_zps60d25df7.jpg

Tein muutama viikko sitten työkavereitteni kanssa kevätretken Hämeenlinnaan. En ole koskaan aikaisemmin käynyt Hämeenlinnan keskustassa ja olinkin aivan haltioissani pienestä ja kodikkaasta kaupungista. Hämeenlinna tuntui olevan täynnä kivoja pieniä butiikkeja, taidenäyttelyitä, herkkuja notkuvia kahviloita ja mutkatonta kotiruokaa tarjoavia ravintoloita. Ihastuin kaupunkiin niin paljon että aloin heti suunnitella viikonloppureissua Hämeenlinnaan, mieluiten lämpimän kesäisenä viikonloppuna.

Emme juuri ehtineet muutaman tunnin piipahduksellamme ostoksille, aika oli varattu tällä kertaa taiteelle, mutta jotain pientä tarttui silti mukaan. Wetterhoffin taloon perustettu hämeenlinnalaisen Kide -taiteilijaosuuskunnan myymälä oli ihana ja ostettavaa olisi löytynyt vaikka kuinka. Maltoin kuitenkin mieleni enkä ostanut myymälästä itselleni mitään. Siskolleni ja vanhemmilleni ostin kuitenkin pienen tuliaisen, muutaman pussillisen saunateetä!

Valtavan suuret teepussit (pienempi pussi kuvassa yllä, suurempi pussi oli lähes A4-kokoinen) on valmistettu huokoisesta mutta kestävästä kuitukankaasta ja ne on täytetty kuivatuilla koivunlehdillä. Suurta teepussia dipataan lämpimässä löylyvedessä tavallisen teepussin tapaan ja hetken lilluttelun jälkeen vettä voi heittää kiukaalle. Pian saunan täyttää ihanan kesäinen koivun tuoksu.

Vein tuliaiset vanhemmilleni ja siskolleni äitienpäivänä ja halusin heti saunassa testata teepussin toimivuutta. Totesin koivun tuoksun erinomaiseksi ja teepussin dippailu löylykiulussa oli ihan parasta! Jättimäinen teepussi nauratti koko saunomisen ajan. Teepussin voi kuivattaa käytön jälkeen ja yhdestä pussista pitäisi riittää tuoksua kolmeen käyttökertaan.

Saunateepussit on mahtava tuliainen vaikkapa kesällä ystävien mökille, tai oikeastaan jokaiselle jolla on sauna. Varsinkin kerrostalosaunassa tammikuun pakkasilla kesäinen koivuntuoksu tekisi varmasti poikaa. Mistähän noita saisi lisää? Uutta Hämeenlinnan reissua kun ei ole ihan vielä tiedossa.  

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Hämmentävät shoppailupaikat

tunnetila: ilo

 photo untuvatakkijatossut1_zps196c41f8.jpg

Tämä tyttö oli viime viikonloppuna hyvässä shoppailukunnossa ja teki pari huippulöytöä aivan kummallisista paikoista! Olen ihan käsittämättömän innoissani uusimmista ostoksistani, tummansinisestä kevytuntuvatakista ja kankaisista kesätossuistani. 

Ostin syksyllä Uniqlosta vähän siistimmän, jakkumaisen kevytuntuvatakin New Yorkin viileneviin syyspäiviin ja olen käyttänyt takkia paljon. Takki on ollut käytössä sellaisenaan eli päällystakkina, mutta olen myös pukenut takin ohuen syystakin alle ja hakenut kerrostamisella ohuille takeille pidempää käyttöaikaa ilmojen viiletessä. Vaikka 3/4 hihainen kevytuntuvatakki on ollut kovassa käytössä, olen silti koko ajan harmitellut miksen ostanut Uniqlosta myös toista takkia jossa olisi huppu ja pitkät hihat. Urheillessa sporttisempi ja hupullinen takki olisi ihan ehdoton.

 photo untuvatakkijatossut2_zps9da8500b.jpg

Nyt tuo täydellinen kevytuntuvatakki löytyi, ettekä ikinä arvaa mistä. Törmäsin takkiin ruokaostoksilla Prismassa!! En ollut uskoa silmiäni kun huomasin vaateosaston ale-rekissä jotain kiiltävää, tummansinistä ja untuvatakin kaltaista. Ryntäsin rekille ja siinähän se hupullinen unelmieni takki oli, jäljellä yksi koko joka oli itselleni juuri sopiva. Takin täyte on 90% untuvaa, 10% höyhentä ja takki maksoi 20€!! Takin ovh oli 59,90€ eli ei ollenkaan paha normaalihintaisenakaan, mutta vitsit että olin onnellinen kun löysin takin poistorekistä poistohintaan! En ole tainnut koskaan aikaisemmin ostaa vaatetta Prismasta. 

Tummansiniset kangastossut taas löytyivät Anttilasta ja ne tuntuvat jalassa ihan super mukavilta. Olen käyttänyt tossuja ostohetkestä lähtien joka päivä vaikka tarkoituksena oli säästellä tossuja kesälomareissulle. Ajattelin testata kenkiä jo nyt ja jos ne osoittautuvat hyviksi käyn vaikka ostamassa reissuun uudet tossut. Nämä tossut löytyivät Anttilan oman merkin Line Collectionin mallistosta ja hintaa niillä oli 19,90€.

 photo untuvatakkijatossut3_zps90cddd34.jpg

Rahaa meni hitusen alle 40€ ja sain ihan älyttömän kivat tossut ja täydellisen kevytuntsikan. Helsingissä en käy koskaan Anttilan vaate- enkä kenkäosastolla ja Prismassakin olen käynyt viimeksi varmaan vuosi sitten. Täytynee vierailla noissa paikoissa vähän useamminkin.

Löydättekö Te vaatteita tai asusteita ruokaostosten lomassa marketeista? Autottomana isoihin marketteihin ei oikein pääse millään tai niihin ei tule lähdettyä kun lähikauppa on lyhyen kävelymatkan päässä. Jos joku Teistä on joskus menossa pääkaupunkiseudulla Prismaan tai Cittariin niin ottakaa minut mukaan!

tiistai 14. toukokuuta 2013

Extempore loma

tunnetila: rentous

 photo mothersday1_zpsfcc9e746.jpg


 photo mothersday2_zps4323b72c.jpg

 photo mothersday3_zps696dfd46.jpg

Otin töistä extempore lomaa kuusi päivää ja suuntasin pitkäksi viikonlopuksi nautiskelemaan elämästä vanhempieni hellään huomaan. Voi että teki hyvää! En muista milloin olen viimeksi ollut paikanpäällä juhlimassa upeaa äitiäni äitienpäivänä. Viimeiset 15 vuotta olen hoitanut äitienpäivän soittamalla paikalliseen kukkakauppaan ja tilannut lähetin toimittamaan äidilleni ruusuja. Toki muistaminen tavalla tai toisella lämmittää varmasti äidin mieltä, mutta pitkä viikonloppu kotona tuntui olevan koko perheelle se mieluisin tapa juhlistaa äideistä parhainta.

Pitkään viikonloppuun kuului yhdessäoloa, auringonottoa (poltin nenäni, käsivarteni ja säären etuosat ahnehtimalla tuota harvinaista herkkua nimeltä aurinko, voi miksi en koskaan opi?!), lenkkeilyä, Scrabblea, isäni laittamia kala- ja riistaruokia, äitienpäiväkakku ja -lahjoja, shoppailua, Turkinpippurijäätelöitä, saunomista ja luonnon ihailua. Voi jestas että Suomen luonto on upea! Varsinkin kun sää on otollinen ulkona vaelteluun ja on aikaa tutkiskella tarkemmin sen ihmeitä. (Esimerkiksi toisen kuvaparin oikeassa kuvassa on vanhempieni talon pihasta löytynyt raparperi, joka on terhakkaasti puskenut mullan läpi ja on pian valmiina puhkeamaan loistoonsa.)

Viikonloppu oli mukava jo pelkästään yhdessäolon vuoksi, mutta tein lisäksi ihan loistavia löytöjä ostosreissuillamme ja myös niistä tuli super hyvä mieli. Palataan ostoksiin seuraavassa postauksessa, nyt on mentävä purkamaan laukku viikonlopun jäljiltä. Kivaa alkanutta viikkoa Teille kaikille!   

lauantai 11. toukokuuta 2013

Piia Hänninen S/S13

tunnetila: kiinnostus

 photo mekot_zps8a28c70d.jpg

 photo alaosat_zpsdce669b3.jpg

 photo pitkahihaiset_zps69694996.jpg

 photo mekot2_zps329b9b4e.jpg

Pari viikkoa sitten juhlittiin Krunikassa vaatesuunnittelija Piia Hännisen uuden shopin ja showroomin avajaisia. Lontoossa vaatesuunnittelua opiskellut Piia perusti omaa nimeään kantavan vaatemerkin vuonna 2006 Roomassa ja nyt brändi on saanut vihdoin oman butiikin Suomeen.

Uudessa liikkeessä esillä oli tämän kesän mallisto Zebra in the Savannah S/S13 ja mallikappaleita tulevan syksyn Wolf and Cherrywood -mallistosta. Kesäiset kuvat yllä antavat hyvän kuvan Hännisen kädenjäljestä. Lyhyitä ja pitkiä mekkoja, puseroita, printti t-paitoja, hameita, housuja ja shortseja. Yksinkertaisia malleja jotka sopivat monelle vartalotyypille ja simppeleitä mutta hauskoja ja rohkeitakin printtejä.

Vaatteissa käytetyt materiaalit ovat hyvin laadukkaita ja vaatteet tehdään kokonaan Suomessa. Myös kaikki kankaat painetaan Suomessa ja kun printtikangas loppuu se todellakin loppuu. Avajaisissa tarjolla oli yksi upea mallikappalemekko jonka piti tulla tuotantoon, mutta painettu kangas loppui kesken. Tarjolla oli siis uniikki mekko joka päällä pyörin pitkään ja pohdin hartaasti antaisinko mekolle uuden kodin. Lopulta päädyin jättämään mekon liikkeeseen odottamaan sitä neitoa jolle mekko olisi täysin sopiva. Mallikokoinen mekko oli minulle sen verran suuri että en jaksanut nähdä mekon pienennyttämisen vaivaa. Mekko jäi kuitenkin vaivaamaan mieltäni ja voi olla että teen vielä joku päivä toiviomatkan Piia Hänninen Shopiin ja toivon että tuo uniikki mekkoihanuus on siellä edelleen, odottamassa juuri minua.

Piia Hänninen Shopin löytää Kruununhaasta osoitteesta Meritullinkatu 26 LH 9. Piipahtakaa tutustumassa uuteen liikkeeseen, mutta jättäkää pitkä, valko-keltainen mallikappalemekko rekkiin odottamaan minua. Jos keksin yhdenkin tilaisuuden jossa voisin tulevana kesänä mekkoa käyttää haen sen kotiin heti!

torstai 9. toukokuuta 2013

Huumaavista huumaavin tuoksu

tunnetila: tykkäys

 photo dovepampering2_zps75ece329.jpg

Unileverin pressipäivä toissa perjantaina oli niin täynnä ihanaa hemmottelua että olin pakahtua hyvään oloon. Manikyyri ja pedikyyri uusilla Vaseline -tuotteilla ja MaxFactorin kynsilakoilla Kämp Span ammattitaitoisen henkilökunnan toteuttamana tuli tarpeeseen ja teki olemuksesta hetkessä kauniin huolitellun. Niska-hartiahieronta niin ikään erinomaisen Kämp Span hierojan käsissä tuntui taivaalliselta ja hieronnan kruunasi uskomattoman huumaava tuoksu joka ympäröi minut hieronnan aikana. 

Hieronta tehtiin Doven uudella sheavoi-vanilja -vartalovoiteella. Tuotteen tuoksu on uskomattoman ihana ja olin hyvin iloinen saadessani Doven uudet tuoksusetit testaukseen. Otin heti käyttöön tuon sheavoi-vanilja -setin ja jestas miten pidän tuon vartalovoiteen tuoksusta! 

 photo dovepampering1_zps5a97f004.jpg

Toinen Doven uusi tuoksusetti on manteli-kiinanruusu. Myös tämän setin (suihkusaippua ja vartalovoide) tuoksu on hyvin paljon mieleeni. Tuoksu on täyteläinen, mutta hieman raikkaampi kuin sheavoi-vanilja. Ajattelin säästää raikkaamman tuoksun kesään ja nyt läträän unelmaisella sheavoi-vanilja tuoksulla päivittäin. Vartalovoide imeytyy ihoon hyvin ja kosteuttaa myös ihon syvimpiä pintakerroksia ja voiteen tuoksu pysyy iholla pitkään. 

Huomaan töissä työnteon lomassa silloin tällöin nuuhkaisevani käsivarttani. Yritän tehdä tuon nuuhkaisun huomaamatta mutta luulen että pian joku kollegoista uskaltautuu kysymään mitä ihmettä teen kun jatkuvasti kiskaisen puseron hihan ylös ja haistan käsivarttani. Paras selitys on varmaankin totuus. "Nuuhkaisisit käsivarttasi itsekin jos se tuoksuisi jumalaiselle sheavoi-vaniljalle!" 

Doven uutuustuotteet on nyt kaupoissa ja mikä parasta, tuotteiden hinta on todella kohdillaan. Suihkusaippuan suositushinta on 2,39€ ja kosteusvoiteen 3,95€! Harvoin saa pehmeän tuoksuvaa ylellisyyden tuntua tuohon hintaan!

tiistai 7. toukokuuta 2013

Keväinen asu

tunnetila: huvitus

 photo 070513toka_zps2970bcf1.jpg

neule ja housut Samuji, 
huivi Philosophy Blues Original, kengät Repetto

Pukeuduin tänään töihin mielestäni aika värikkäästi. En meinannut millään malttaa odottaa että pääsen töistä kotiin kuvaamaan värikkään asuni ja lykkäämään sen blogiin. Ajattelin, että olisitte minusta ylpeitä. "Kappas, onpa Ninalla kevättä rinnassa ja värikästä päällä!" 

Tuossa yllä se värikäs asuni nyt sitten on. Hoh hoijaa, asusta ei taida löytää mitään värikästä vaikka suurennuslasilla katsoisi. Vaalea ja ohut kesähuivi, ruskean-harmaa neule ja tummanvioletit kengät olivat minulle, ikimustalle tyypille, jotenkin niin reipas värien yhdistelmä että kuvittelin näyttäväni hurjan keväiseltä. Ja pah. Totuus kuvassa on jotain ihan muuta. Paitsi että se keväisin elementti ei näy kuvassa. Minulla ei ollut tänään sukkia enkä palellut yhtään!
    

Ps. En ole muuttunut yhdessä yössä jättiläiseksi vaan takanani todellakin on maailman pienin sohva.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Lahjavinkki äidille

tunnetila: vinkkaus

Image and video hosting by TinyPic

Sain tovi sitten Scanboxilta kasan leffoja kiitokseksi yhteistyöstä. Paketista paljastui makuuni aivan täydellisiä elokuvia ja yksi niin hyvä lahjavinkki äidille, että on ihan pakko jakaa se kanssanne.

Scanbox on julkaissut kahden dvd:n pakkauksen jossa on mukana kaksi huippuleffaa, My Week With Marilyn ja The Ironlady. Kaksi erilaista tarinaa oman aikansa ikonisista naisista, molemmat perustuvat tositapahtumiin ja tuovat julki asioita, joista ei ole ennen puhuttu. Kaksi huikeaa tarinaa ja ehkäpä vielä huikeampaa näyttelijäsuoritusta Michelle Williamsilta ja Meryl Streepiltä. Leffakokemusten lisäksi paketista löytyy BodyShopin White Musk -tuoksu. 

Jos äitisi tykkää katsella elokuvia, on tämä lahja varmasti hänelle mieluisa. Ja mikä parasta, saat nauttia lahjasta myös itse kun järjestätte leffaillan tyttöjen kesken. Vaikka ne iänikuiset aamutossut on myös kiva lahja, niin tällä kertaa voisi olla aika hankkia äidille jotain muuta.  

Leffaboksia saa (pikaisen nettiselailun jälkeen) ainakin täältä

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Värien yltäkylläisyyttä MissoniHomella

tunnetila: ihastus

 photo missoni1.jpg

Piipahdin hetki sitten MissoniHomen liikkeessä Bulevardilla ja ihastelin liikkeen yltäkylläistä värimaailmaa. En tiedä mitä taikoja MissoniHomella oikein tehdään, sillä normaalisti kirkkaat värit ja erilaiset kuvioinnit tekstiileissä saavat minussa aikaan huimausta ja päätäni alkaa särkeä. MissoniHomella minua ei ala huimata vaan huomaan tulevani energiseksi ja saavani iloa ja voimaa kirkkaista väreistä ja rohkeista kuoseista. 

Aiemmin keväällä hankkimani MissoniHomen villaviltti on yksi rakkaimmista tavaroistani ja joka kerta vilttiin kääriytyessäni on ihan pakko todeta miten paras ostos tuo viltti on ollutkaan. Viltin lisäksi Missonilta on salakavalasti livahtanut kotiini muutama pyyhe ja tykkään niistäkin valtavasti.

 photo missoniss13eka.jpg

 photo missoniss13neljas.jpg

Yleensä värejä vieroksuva mieheni on ottanut yllättävän mukisematta vastaan kotiin ilmestyneet Missonin värikkäät tekstiilit. Tuosta innostuneena ajattelin ostaa Hulluilta Päiviltä muutaman jättikokoisen kylpypyyhkeen lisää. Olin jo lähdössä ostamaan pyyhkeitä kun päätin kuitenkin näyttää kuvan isoista pyyhkeistä miehelleni. Miehen silmät laajenivat ja hän totesi lakoonisesti "Eiköhän nuo ole jo vähän liikaa." Jätin pyyhkeet ostamatta ja pysyttelen jatkossakin pikkupyyhkeissä ja ihanassa viltissäni. Tosin tuo vasemmassa kuvassa alla näkyvä raidallinen matto houkuttelisi minua ihan tosi tosi paljon...

Mitäs tykkäätte, onko MissoniHome makuunne liian värikästä vai juuri sopivan piristävää ja raikasta?



lauantai 4. toukokuuta 2013

Savulohilasagne

tunnetila: vinkkaus


 photo 2204eka.jpg

Tätä ei taida kovin moni kokkaustaitoni tietävä uskoa, mutta pyynnöstä julkaisen blogissani nyt ensimmäisen ruokareseptin ikinä! Tai sanotaanko mielummin niin, että olen ihan hyvä laittamaan ruokaa ja tekemäni ruoka on useimmiten ihan hyvää, mutta teen aina niitä samoja ruokia joiden toteuttamiseen en tarvitse reseptejä vaan sovellan kokkailuni suurimmaksi osaksi ihan omasta päästä. Siksi ajattelen olevani aika surkea kokki ja jaan kokkausvinkkejä hyvin harvoin. 

Poimin kyllä lehdistä ja netistä herkullisia ruokareseptejä jemmaan ja päätän joskus testata uusia juttuja, mutta yleensä vasta kaupassa alan miettiä mitä ruokaa sitä tänään laittaisi. Silloin nuo kokeilua vailla olevat reseptit on kotona ja ostoskoriin livahtavat vanhat tutut ruoka-aineet joista kokkailen niitä iänikuisia samoja ruokia.

Viimeisin uusi juttu mitä pari viikonloppua sitten testasin oli savulohilasagne. Kehaisin ruokaa blogissani ja sain heti reseptikyselyn. Resepti ei ole omani vaan olen leikannut sen jostain mainoksesta irti, olisiko ollut K-kaupan mainos sillä ohjeessa kehoitetaan ostamaan Pirkka rucolaa ja Pirkka lasagnelevyjä.. Tässä tuo resepti kuitenkin on.

Savulohilasagne (4 hengelle)

300g savulohta (ohjeessa mainittiin kylmäsavulohi mutta itse käytin lämminsavulohta)
1 ruukku rucolaa
6 lasagnelevyä

pinaatti-parmesaanikastike
1 sipuli
3 rkl margariinia
1 dl vehnäjauhoja
10-12 dl kevytmaitoa (laitoin 12dl eikä neste imeytynyt ihan kokonaan joten vähempikin riittää)
1 ps pinaattia (pakaste käy)
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
1 dl parmesaania raastettuna

pinnalle
1dl parmesaania raastettuna

Valmista ensin kastike. Kuori ja hienonna sipuli. kuullota sipuli rasvassa. Ripottele päälle vehnäjauhot. Lisää puolet maidosta hyvin sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää pinaatti sekä loppu maito. Keitä noin 2 min koko ajan sekoittaen kunnes kastike sakenee. Nosta kattila liedeltä. Mausta ja lisää juustoraaste.

Leikkaa kirjolohiviipaleet pieneksi. Revi rucola pienemmäksi ja säästä muutama lehti koristeeksi tarjoiluun. Levitä puolet kalasta ja rucolasta voidellun uunivuoan pohjalle. Kaada päälle noin 1/3 kastikkeesta. Levitä päälle kolme lasagnelevyä.

Lisää taas 1/3 kastikkeesta, loput kalat ja loppu rucola. Levitä päälle kolme lasagnelevyä ja loppu kastike. Ripottele pinnalle juustoraaste.

Paista 200 asteessa noin 25 min. Anna vetäytyä folion alla noin 10 minuuttia ennen tarjoilua. Tarjoile raikkaan salaatin kanssa.

Tykkäsin lasagnesta tosi paljon, tosin jouduin lisäämään ruokaillessa lasagnen päälle aika paljon suolaa. Savulohi ja parmesaani ovat itsessään niin suolaisia että hämmästyin miten suolattomalta lasagne maistui. Reilu suola tuo mielestäni kalan maun paremmin esiin ja saman suola tekee myös pinaatille. Jos siis käytät normaalisti ruoanlaitossa suolaa niin kannattaa lisätä reseptiin suolaa ehkä ripaus enemmän.

Bon Appetit!