lauantai 30. maaliskuuta 2013

Iloinen pääsiäinen

tunnetila: onni

Image and video hosting by TinyPic

Saavuin Savoon vanhempieni luo eilen anivarhain. Muutama hetki perillä ja olo on rentoutunut, onnellinen, tyyni ja rauhallinen. Rakas seura, hyvä ruoka, lenkkeily kauniissa maisemissa ja auringosta nautiskelu ovat ehdottomasti toimiva resepti onnistuneen pitkän viikonlopun viettoon.

Ihanaa pääsiäistä Teille kaikille!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Elokuvissa: The Place Beyond The Pines

tunnetila: tykkäys

Image and video hosting by TinyPic

Olen yksi niistä harvoista naisista maailmassa, jonka sukat ei pyöri jaloissa kun näen Hollywoodin kultapoika Ryan Goslingin. Gosling tähdittää tälläkin hetkellä useampaa Finnkinolla pyörivää leffaa, eivätkä naiset tunnu saavan hänestä tarpeekseen. Vaikka Gosling ei olekaan minulle "se" juttu, läksin silti mielelläni elokuviin kun Basso tarjosi minulle leffalippua The Place Beyond The Pines -leffan ennakkonäytökseen. Tähdittihän leffaa Goslingin lisäksi useampikin huippunäyttelijä Eva Mendesistä Bradley Cooperiin ja Ray Liottaan.

En tiennyt elokuvasta etukäteen mitään ja ajattelin meneväni katsomaan leffaa jossa Gosling esiintyy ilman paitaa ja hurmaa vähäsanaisuudellaan kaikki elokuvan (ja katsomon) naiset. Leffan ensimmäinen minuutti vahvisti ajatuksiani ja vaivuin rentoutuneena leffateatterin pehmeään penkkiin. "Ei tuo Gosling ihan huono ilman paitaa olekaan..." Ajattelin nauttia viihdepläjäyksestä kun kerran olin paikalle saapunut.

Kaksi ja puoli tuntia myöhemmin huomasin istuvani edelleen kuin naulittuna penkissäni ja olin hengästynyt. Kaikki ennakko-odotukseni olivat romuttuneet ja olin viettänyt viimeiset tunnit ahdistuen, vihaten, ärsyyntyen ja liikuttuen. Elokuva kertoi isä-poika-suhteesta, korruptiosta ja epäoikeudenmukaisuudesta, sekä siitä miten ihmiset saavat erilaiset lähtökohdat elämän rakentamiselle ja miten vaikea kohtaloaan on muuttaa. Keveys ja viihteellisyys oli elokuvasta kaukana.

Suosittelen ensi perjantaina (29.3.) ensi-iltansa saavaa leffaa kaikille laadukkaan draaman ja hyvän elokuvamusiikin ystäville, paitsi en ihan välttämättä Ryan Goslingin suurimmille faneille. Jos katsotte leffan niin arvaatte kyllä miksi...   

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Päivän kosmetiikat

tunnetila: testailu 

Image and video hosting by TinyPic

Bongasin Lazy Dynamite kauneusblogista hauskan postausidean. Blogin kirjoittaja Nekku oli listannut yhteen postaukseen kaikki yhden päivän aikana käyttämänsä kosmetiikkatuotteet. Päätin tehdä eilen saman. Kuvasin tänä aamuna eilisen päivän aikana ikkunalaudalle ilmestyneen kosmetiikkakasan ja aika paljon sitä päivän aikana tulee kosmetiikkaa käytettyä! 

Aamu:
- käsien pesu oliivi-palasaippualla (Marius Fabre)

- hammaspesu luomuhammastahnalla (BioPha Nature)
- deodorantti (Rexona)
- kasvojen freesaus hellävaraisella kasvovedellä (Lumene)*  

- silmänympärysvoide (Lumene LAB)*
- päivävoide (Lumene LAB)*
- huulirasva (J.R. Watkins)

- käsien pesu Black Jasmin saippualla (Compagnie De Provence)

Meikki:
- valokynä (L'Oreal)*
- meikkivoide (Lumene)*
- peiteväri Fit Me (Maybelline)*
- aurinkopuuteri KIDE (MSCHIC)
- ripsiväri (MaxFactor)*
- huulipuna (Lumene)* 

- tuoksu Pour Femme (Dolce & Gabbana)*

Ilta:
- kasvojen putsaus puhdistusvaahdolla (Lumene LAB)*
- shampoo & hoitoaine Volumisim (Cutrin)*
- kermainen suihkusaippua (L'Occitane)


- silmänympärysvoide (Lumene LAB)*
- seerumi arpien vaalentamiseen (RVB)*

- yövoiteeksi paksu ja palauttava Sensitive Touch (Lumene)*

- vartalovoide herkullisen tuoksuinen ja kosteuttava Berry Refresh (Lumene)*


- käsien pesu Black Jasmin saippualla (Compagnie De Provence)

* tuote saatu testiin

(Jos ihmettelitte miksi pesen päivän aikana käteni kahdella erilaisella saippualla niin selvennettäköön että meillä on erikseen wc ja kylpyhuone. Molemmissa on käytössä erilaiset saippuat.)

Kaikkia muita eilen käyttämiäni tuotteita voin lämpimästi suositella kaikille, mutta tuo luomuhammastahna on ihan kamalaa. Ei vaahtoa, maistuu pahalta ja koostumus on omituinen. Normaalisti hampaidenpesun jälkeen suuhun jää puhdas ja raikas olo, tuosta fiilis on enemmänkin kirpeä ja tunkkainen. Oletteko Te testanneet luonnonmukaisia hammastahnoja? Oletteko löytäneet suosikkinne? Entä onko päivittäinen kosmetiikan käyttönne samanlaista kuin minulla vai käytättekö paljon enemmän tai vähemmän tuotteita?

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kenkälöytö vintiltä

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

pusero Lindex, huivi Marc Jacobs,
farkut C Wonder, kengät Nilson

Image and video hosting by TinyPic

Ostoslistallani on jo muutaman vuoden roikkunut "mustat matalakantaiset nilkkurit joilla on hyvä kävellä". Noilla spekseillä luulisi löytyvän kengät jokaisesta kaupasta, mutta jostain syystä en ole onnistunut löytämään mieleisiäni. Etsin kenkiä viime syksyn myös New Yorkista, mutta edes siellä yksikään kenkäpari ei sykähdyttänyt tarpeeksi.

Ennen muuttoa kävin läpi kaikki vintillä olleet tavarat ja eräästä jätesäkistä paljastui kasa parempia aikoja odottelemaan siirrettyjä kenkälaatikoita. Kaikki muut kengät joutivat takaisin vintille odottelemaan uutta tulemistaan, mutta yhden kenkäparin pelastin ja otin heti uuteen käyttöön. 

Muistan ostaneeni kuvissa yllä esiintyvän kenkäparin Nilsonilta enkä kahdeksan vuotta sitten. Kengät on pehmeää italialaista nahkaa ja maksoivat ostohetkellä mielestäni todella paljon. Näin kengät ensimmäisen kerran kun olin ostoksilla siskoni kanssa. Siskoni mielestä kengät oli tosi rumat, "ihan mummomaiset", enkä ensi näkemältä raaskinut ostaa niitä. Kävin sovittamassa kenkiä neljä kertaa ennen kuin lopulta päädyin ostamaan ne. Jahkailu kannatti, tuona aikana kenkien hinta oli muistaakseni puolittunut alejen alkaessa.

Käytin kenkiä ostovuonna paljon, mutta sitten kyllästyin niihin. Kengät alkoivat näyttää omaankin silmään jotenkin mummomaisilta. Kengät lepäsivät vintillä omassa laatikossaan useita vuosia kunnes nyt ne pääsivät paikkaamaan matalien nilkkureiden mentävän aukon. Kaikkea ei nähtävästi kannata pistää kiertoon eikä viedä kirppikselle vaikka tavaranpaljous ahdistaisi. Laadukkaat jutut säilyvät hyvänä vuosia ja useiden vaatteiden tai asusteiden kohdalla uusi tuleminen tapahtuu viimeistään kymmenen vuoden päästä.

Ps. On muuten kätevää kun olohuoneessa ei ole huonekaluja. Siellä on mahtava ottaa asukuvia!

torstai 21. maaliskuuta 2013

Perulainen koru

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Ostin viime perjantaina vaaleansinisen farkkupaidan. Ajatus minusta vaaleansinisessä vaatteessa kuulosti blogiani seuraavista varmaankin uskomattomalta ja asukuvia ostoksesta suorastaan vaadittiin. Olen käyttänyt mukavan pehmoista paitaa jo muutaman kerran kuluneen viikon aikana ja tykkään paidasta tosi paljon. Kunnollisia asukuvia en valitettavasti ole saanut otettua, mutta tässä nyt pieni vilahdus farkkupaidastani.

Olen yhdistänyt paitaan mustan Marc Jacobsin huivin, statement korun ja tänään paita on jälleen päällä ja sen seuraksi pääsi vanha perulainen koru. Sain korun lapsena papaltani joka matkusteli ympäri maailmaa. Sillä kertaa pappani matka suuntautui Peruun ja hän toi minulle tuliaiseksi perulaisia koruja. Aina muutaman vuoden välein koru tuntuu ajankohtaiselta ja silloin kaivan sen esiin korurasiasta. Koru tuo mukanaan kauniita muistoja lapsuudesta ja minulle hyvin rakkaasta, sittemmin jo poismenneestä ihmisestä.

Egyptistä muistan saaneeni papalta tuliaisiksi kauniita kullattuja pieniä pulloja, jotka sisälsivät erilaisia parfyymeja ja tuoksuöljyjä. Rakastin tuota tuliaista ja ihailin upeita pulloja ja tuoksuja useita vuosia. Parfyymipullot ovat vuosien ja lukuisten muuttojen aikana hajonneet tai joutuneet roskiin, onneksi perulaiset korut on vielä tallessa. Näistä en luovu koskaan!   

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Hyvinvointia huulille

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Pakkaset ne vain jatkuvat ja järjetön tuuli saa ilman tuntumaan vielä kylmemmältä. Ihana aurinko kuitenkin samalla ilmoittelee olemassaolostaan ja keväät ensimmäiset auringonsäteet pureutuvat kovin ahnaasti talven aikana vitivalkoiseksi muuttuneeseen ihoon. Nyt jos koskaan on aika käyttää huulirasvaa, joka suojaa huulia auringolta sekä estää tuulessa ja kylmyydessä huulien rohtumisen.

Ostin syksyllä Jenkeistä pari J.R. Watkinsin huulirasvaa testiin. J.R. Watkinsin tuotteet ovat luonnonmukaisia, nämäkin huulirasvat on valmistettu 100% luonnon tuotteista, paljon kiiteltyjä ja palkittuja sekä ulkoasultaan kivan näköisiä. J.R. Watkinsin tuotevalikoima on hyvin laaja, valikoimasta löytyy mm. vauvoille oma sarjansa, ja ainakin näihin huulirasvoihin olen ollut todella tyytyväinen.

Talven aikana käytin tuon keltaisen putkilon piparminttuhuulirasvaa ja voi pojat että tuote toimi! Rasvan koostumus on niin huulia pehmentävä ja hoitava etten kärsinyt koko talvena kertaakaan kuivista tai rohtuneista huulista. Tuotteen piparminttu oli tuoksuna raikas ja ihanan luonnollinen, ja kun rasvaa laittoi huuliin huulia nipisteli, kipristeli ja poltteli, niin minttuinen tuo tuote oli. Pieni polttelu tuntui tekevän huulista super pehmeät ja rasva myös maistui ihanalta. Haluan ehdottomasti tuon rasvan myös ensi talveksi!

Piparmintun loputtua otin käyttöön vaaleanpunaisen huulirasvan jonka makuna on vadelma. Vitsit miten hyvältä tämäkin tuote tuoksuu ja maistuu. Ja ihanaa on että maku on suoraan luonnosta, ei keinotekoinen esanssein rakennettu.

Vadelmarasva sopii juuri näihin säihin ja on tarkoitettu ulkoliikuntaan suojaamaan huulia kylmältä ja tuiverrukselta. Tämä rasva on hieman paksumpaa kuin piparminttuinen huulivoide, mutta siksipä suojaakin ulkoilussa huulia erinomaisesti.

Huulirasvat maksavat Jenkeissä alle $3/kpl eli ovat erinomaisuutensa ja luonnonmukaisuutensa lisäksi myös todella edullisia. Jos löydätte J.R. Watkinsin tuotteita maailmalla reissaillessanne, niin ainakin näitä huulirasvoja suosittelen nappaamaan mukaan muutaman. Seuraavalta reissulta taidan ostaa testiin muutaman muunkin tuotteen. 

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Tiikeriherkut

tunnetila: herkuttelu

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Muistan viime syksynä ihmetelleeni ystäväni innostunutta päivitystä FB:ssä. "Jee, Tiger avasi Tampereelle liikkeen!" Olin hämilläni, ystäväni ei nimittäin ole yhtään sen tyylinen että pukeutuisi Tiger of Swedenin vaatteisiin. Seurasin kummissani kommenttiin liittyvää keskustelua ja kun ihmiset alkiovat hehkuttaa ostaneensa Tigeristä vaikka mitä pientä kivaa kotiin, aloin aavistaa että kyseessä ei ollutkaan Tiger of Swedenin liike vaan jotain ihan muuta.

Suomeen palattuamme törmäsin Kampin kauppakeskuksessa sattumalta Tiger -nimiseen liikkeeseen ja ymmärsin mistä syksyllä FB:ssä kohistiin. En ollut koskaan kuullutkaan tällaisesta Tigeristä. Kurkkasin silloin Tigerin ikkunasta sisään mutta vasta eilen päätin piipahtaa liikkeessä sisällä. 

Liike oli täynnä askartelutavaraa, tavaraa kotitoimistoon, leluja, koreja, keittiötarvikkeita sekä paljon kaikkea muuta pientä kotiin. Sain muutossa hetkeksi niin tarpeekseni kaikesta tavarasta että heti kun tajusin millaisesta liikkeestä oli kyse, aloin hakeutua nopeasti ulko-ovea kohden. Juuri kun ajattelin etten löytäisi mitään ostettavaa ko. liikkeestä tulin herkkuosastolle. Uuuh, valtavasti erilaisia maustepusseja, suklaata, pähkinöitä, karkkeja, sipsejä, muroja jne. Ja mihin hintaan!!! 

Mieheni ei oikein pidä mistään makeasta, joten hänelle ostin maistiaisiksi pussillisen sipsejä. Pussillinen maalaistyyppisiä sipsejä maksoi euron! Yhteiseen naposteluun nappasin seesaminsiemenin ja merisuolalla maustettuja ruistankoja (2€) ja itselleni ostin herkutteluun belgialaisia tryffeleitä (3€). Ihan uskomattomat hinnat, ja tuotteiden laatu on ainakin oman maisteluni mukaan erinomainen. 

Ajattelin, että piipahdan Tigerissä tämän yhden kerran ja sen jälkeen unohdan liikkeen jolla ei ole minulle mitään annettavaa. Kuinkas kävikään. Tulen takuuvarmasti vierailemaan Tigerin herkkuosastolla jatkossakin. Ja nyt taidan ottaa vielä yhden tryffelin...

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Vapaa perjantai

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Nelipäiväinen työviikko on parhaita keksintöjä maailmassa. Saan neljän päivän aikana töissä aikaan ihan valtavasti ja työtehoni on erinomainen. Työnteko tuntuu kivalta ja työtehtäviin tarttuu erilaisella tarmolla kun tietää että aherrusta kestää sen neljä päivää ja sen jälkeen pääsee nauttimaan kolmen päivän viikonloppuvapaasta. Jos ikinä tunnet olosi kyllästyneeksi ja työ tuntuu puulta suosittelen, tietysti mahdollisuuksien mukaan, tiedustelemaan esimieheltäsi mahdollisuutta lyhennettyyn työviikkoon. Ainakin omalla kohdallani lyhennetty työviikko on tuonut iloa ja onnea elämään ihan valtavasti!

Eilisen vapaapäivän aloitin heräämällä reippaasti työpäivien tapaan seitsemältä ja klo 8.00 istuin jo kampaajan tuolissa. Kävin kampaajalla viimeksi syksyllä ennen New Yorkiin lähtöä, joten oli jo aika päästä eroon kuivista latvoista. Kampaajakäynnin jälkeen menin aamiaiselle Forumin Fazerille. Raikas appelsiinimehu, hyvin haudutettu kaurapuuro voi- ja hillosilmällä sekä maukas tee käynnistivät päivän mukavasti ja päätinkin kierrellä pitkästä aikaa Forumissa.

Forumissa sattui olemaan käynnissä Hintasirkus (jatkuu sunnuntaihin asti) ja innostuinkin kiertelemään liikkeissä useamman tunnin. Lindexille oli juuri tullut uusi Holly&Whyte -mallisto ja siinä oli taas vaikka mitä kivaa. Mallistosta mukaan lähti rento sini-valkoraidallinen puuvillapusero ja mieltä kaivelemaan jäi 100% pellavaa oleva neule. 

Vero Modasta löysin kivan, hyvin vaaleansinisen farkkupaidan, ja vaikka farkku ei ole minulle se ominaisin juttu (ei edes housuissa), niin tykästyin paitaan niin paljon että ostin myös sen. Vaaleansininen on minulle ehkä se epäedullisin väri ikinä, mutta testailin eilen puseroa statement -korun kanssa ja paita näytti tosi kivalta päällä. Jihuu, ostin pitkästä aikaa itselleni jotain uutta ja molemmat ostoksista tuntuivat kovin keväisille.

Ostoskierroksen jälkeen söin kaupungilla vielä lounaan ja sen jälkeen tulin kaaoksessa olevaan kotiini. Muutimme kaksi viikkoa sitten, mutta olen tässä välillä ollut mm. työmatkalla Tampereella monta päivää ja tälläkin viikolla minulla on ollut joka ilta jotain menoa, joten asunto on näyttänyt aika kaoottiselta. Eilen kuitenkin päätin raivata muut huoneet kuntoon ja tunkea kaikki varastoon menevät tavarat olohuoneeseen. Luovuimme muutossa vanhasta sohvastamme ja samalla kertaa lähtöpassin saivat kaikki muutkin olohuoneen kalusteet. Olohuone saakin nyt toimia siihen asti varastona kunnes hommaamme sinne huonekaluja.

Touhusin kotona koko päivän ja sain vihdoin vaatteet pois jätesäkeistä ja matot lattialle. Nyt koti alkaa tuntua jo kodilta. Kun vaan muistaa pitää olohuoneen ovet kiinni eikä kurkkaa sinne niin illuusio valmiista kodista on helposti luotavissa. Ja palatakseni postauksen varsinaiseen aiheeseen, on ihan parasta että kaikki tuo järkkäily on jo tehty ja nyt on vasta lauantaiaamu. Ilman vapaata perjantaita tarttuisin vasta nyt jätesäkkeihin ja kaikki tuo puuhastelu olisi vielä edessä. 80% työaika jättää viikonloput rentoutumiselle ja rauhoittumiselle kun siivota ja pyykätä ehtii jo perjantaina. Parasta!

torstai 14. maaliskuuta 2013

Pimeä asu ja pyllerömekko

tunnetila: jihuu

Image and video hosting by TinyPic

neule Samuji, mekko Chevignon,
huivi Marc Jacobs, laukku Tory Burch, kengät Vagabond

Jihuu, tarjolla on asukuva eiliseltä! Olen hirvittävän pahoillani etten ole julkaissut tämän vuoden puolella asukuvia. Haluaisin nappailla kuvia asuista vaikka päivittäin, mutta sisällä otetut kuvat ovat tylsiä ja ulkona on liian kylmä jotta voisin heilua siellä ilman takkia. Eikä minulla sitä paitsi ole ollut pitkään aikaan ketään joka kuvat ottaisi. Mies kammoksuu puuhaa niin paljon että olen päättänyt vapauttaa hänet tehtävästä ja tarkoituksena on jatkossa pärjätä ystävien voimin. Muutto ja muut kiireet taas ovat verottaneet aikaa ystävien tapaamiselta joten kuvia ei ole tullut. 

Eilen se hetki sitten koitti kun sain vihdoin kuvausapua kaverilta. Kuvat otettiin hämärtyvässä illassa ja ovat siksi pimeitä, mutta parempi sekin kun ei mitään, kai. Asussa ei ole mitään uutta, paitsi Marc Jacobsin musta huivi ei ole tainnut esiintyä blogissa aikaisemmin. Muuten mennään vanhalla ja hyväksi havaitulla kaavalla: musta alaosa ja Samujin neule. Kuvassa esiintyviä Samujin lyhyitä neuleita minulla on kaksi: hieman vaaleamman ruskea mallikappale sekä tämä myynnissä ollut tummempi ruskea.

Chevignon merkkisen mekon ostin Pariisista monta vuotta sitten. Mekko oli aika kallis ja mietin liikkeessä pitkään tuleeko mekkoa käytettyä. Tykkäsin mekon alaosasta, helma on hieman pallomainen, mutta ajattelin että pallomaiset helmat eivät ole muodissa kauaa joten mekkokin muuttuu vanhanaikaiseksi parissa vuodessa. Voi kuinka väärässä olinkaan! Tai ehkä olin oikeassa siinä, että pylleröhameet olivat muodissa vain hetken, mutta muodissa tai ei, mekon käyttöikää se ei ole vähentänyt lainkaan. Löysä pallomainen helma pelastaa niinä päivinä kun pillihousut ahdistavat tai on muuten vaan tullut syötyä niin paljon ettei housujen nappi mahdu kiinni. Eilisen agendalla oli herkuttelu ja meille uuden ravintolan testaus, joten oli vain fiksua varautua tulevaan iltaan anteeksiantavalla pyllerömekolla!

Kiitos kuvasta Nekku!

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Revontuli by Nanso

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Pääsin eilen Cutrinin kutsumana seuraamaan aitiopaikalta hyvin mielenkiintoista muotinäytöstä. Täyteen pakkautuneessa Svenska Teaternissa esiteltiin Nanson uusi-vanha Revontuli -mallisto. Revontuli lanseerattiin ensimmäisen kerran vuonna 1966 kun Suomen Trikoo pyysi Lenita Airistoa kehittämään heille malliston, joka soveltuisi myös ulkomaan vientiin. Alkuperäisen malliston suunnittelivat Nana Suni ja Anna-Liisa Nieminen. 

Eilen esitelty mallisto mukailee hyvin pitkälle 60-luvulla maailmallakin mainetta niittänyttä mallistoa ja sen värimaailmaa pienin uusin vivahtein. Kuosit ovat pysyneet suurelta osin samana, mallit on päivitetty enemmän tämän päivän mukaisiksi.  

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Muotinäytös oli koottu kiinnostavasti ja se sisälsi paljon tietoutta Suomen tekstiiliteollisuuden vaiheista, sen työllistävästä vaikutuksesta Suomessa ja myös 60-70-luvun viennistä. Tiesittekö vaikkapa että Revontuli -mallistoa myytiin tuohon aikaan mm. New Yorkin ja Kalifornian suurimmissa ja arvostetuimmissa tavarataloissa, mm. Bloomingdalesilla?

Oman hauskan lisänsä näytökseen toivat muotikuvat 60-luvun lopusta. Vanhojen Revontuli -kuvien rinnalla nähtiin uudelleen tuotantoon otetun malliston uusia kampanjakuvia. Täytyy kyllä sanoa että vanhojen kuvien tunnelma oli ihan omaa luokkaansa. Kaunis pohjolan valo ja suomalainen luonto nostivat värikkään ja rohkean malliston koko maailman tietoisuuteen ja vielä tänä päivänä noista kuvista ja tuosta mallistosta voi olla vilpittömän ylpeä. Myös kuvien retro-mallit olisivat mielestäni olleet sellaisenaan täysin uustuotantokelpoisia.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic 

Image and video hosting by TinyPic

Luulen että vuonna -66 mallisto oli suunniteltu nuoremmille kuluttajille minimittaisine helmoineen ja rohkeine väreineen. Päivitettyä mallistoa taas kutsutaan "aikuisen naisen resort -mallistoksi", joten kohderyhmäajattelua on selkeästi muutettu. Toivon todella että aikuiset naiset löytävät malliston ja suomalainen tekstiiliteollisuus vahvistaisi jälleen jalansijaa niin Suomessa kuin maailmallakin. 

Malliston olisi kruunannut muutama vanha malli täysin muokkaamattomana ja alkuperäisissä väreissä. Esimerkiksi kuvassa yllä (oikealla) oleva 3/4 hihainen polvimittainen mekko olisi malliltaan juuri tätä päivää ja kelpaisi myös omaan vaatekaappiini. Maailman parhaita, rennoimpia ja käyttökelpoisimpia mekkoja tarvitaan aina, varsinkin jos ne ovat kotimaista tuotantoa kuosista valmiiseen tuotteeseen asti!   

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Hienostunut vaaleanpunainen

tunnetila: löytämisen ilo

Image and video hosting by TinyPic

Suunnitelmissani oli testata kerralla kaikkia Angry Birds -kynsilakkoja ja saada aikaan lapsenomaisen riemukkaat sekavärikynnet. Ensimmäinen lakka johon tartuin yllätti minut kuitenkin niin positiivisesti että halusin lakata kaikki kynnet tuolla sävyllä. Angry Brids -lakkojen sävy numero 50 on paras kokeilemani vaaleanpunainen kynsilakka ikinä!

Olen jo teini-iästä asti etsinyt täydellistä lakkaa joka on kynsissäni niin vaalea ettei sitä juuri huomaa, mutta joka tuo kynsille kuitenkin kaunista sävyä ja kiiltoa. Olen ostanut vuosien aikana useita vaaleanpunaisia lakkoja jotka ovat kaikki osoittautuneet käytössä liian vaaleanpunaisiksi, liian valkoisiksi tai kynsissä täysin värittömiksi. Angry Birds lakka (sävy 50) on täydellisen läpikuultava, hienostunut ja kaunis mutta samalla sopivan huomaamaton. Yksi kerros lakkaa tekee kynsistä täydelliset, toinen kerros, jonka tällä kertaa laitoin kokeeksi, tekee kynsistä hieman enemmän vaaleanpunaiset, mutta edelleen kauniit. Yksi kerros lakkaa tekee kuitenkin omaan makuuni juuri sopivan, läpikuultavan lopputuloksen.

Image and video hosting by TinyPic

Kynteni menivät geelilakkauksen jälkeen paperin ohuiksi ja muuton tiimellyksessä ohuet kynteni katkeilivat niin lyhyiksi että sain kynsien alle verenpurkaumia. En ole aikaisemmin kokenut moista, tuo sattui ihan valtavasti! Aloitin eilen biotiinikuurin jonka toivon auttavan kynsien ennalleen palautumisessa.

Geelilakkauksen avulla monet kasvattavat kynsiään pitkiksi ja niistä tulee vahvat ja kauniit kun kynnet saavat kasvaa rauhassa geelin alla. Onkohan talvi ja hyvin kuivat kynnet syynä sille, että omat kynteni menivät geelin jälkeen ihan haperoksi? Millaisia kokemuksia Teillä on kynsistä geelilakkauksen jälkeen? Tuliko kynsistä kauniit ja vahvat vai kävikö Teille samoin kuin minulle? Geelilakatut kynnet oli super ihanat ja harmittaa jos en voi enää jatkossa käyttää niitä omien kynsien haperoitumisen vuoksi.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Aikuisena olemisesta

tunnetila: tylsyys

Image and video hosting by TinyPic

Voi että joskus kyllästyttää olla aikuinen! Olen monta viikkoa tehnyt päivisin kovasti töitä ja siinä sivussa vapaa-ajalla selviytynyt arjesta vaikka mielessä on ollut miljoona hoidettavaa asiaa. Olen käyttänyt pähkäilyyn ja asioiden hoitamiseen illat ja viikonloput enkä muista milloin olisin vain laiskotellut.

Oli pakattava, varattava muuttofirma, lopetettava vanha netti ja tilattava uuteen paikkaan uusi. Oli tehtävä muuttoilmoitukset ja osoitteenmuutokset, solmittava uusi sähkösopimus, varattava aika pankkiin vanhan takuuvuokratilin sulkemiseksi ja mietittävä minkä puhelimen hankin maahan pudonneen ja säpäleiksi menneen tilalle. Oli vertailtava, punnittava ja luettava testituloksia ja kun lopulta puhelin oli hankittu niin selvisi ettei kauppa ollutkaan sitä mitä luvattiin ja tuon asian selvittämisessä meni muutama päivä.

Oli palkattava siivousfirma hoitamaan vanhan asunnon siivous ja taisteltava uuden asunnon edellisen asukkaan kanssa uuden kodin siivouksesta. Oli soiteltava sinne ja tänne ja äkkiä ja "nyt on kiire" ja koskaan ei mikään onnistunut ilman välittelyä tai hankaluuksia. Oli oltava äkäinen ja pettynyt. Oli aikuismaisen napakasti vaadittava asioita eikä mikään asia tuntunut sujuvan jos sitä yritti lähestyä hyvässä hengessä.

Oli purettava muuttolaatikot nopeasti sillä vuokratut laatikot tultiin noutamaan pari päivää muuton jälkeen. Oli keskusteltava pienestä remontista uudessa kodissa ja otettava esille epämiellyttäviä asioita useamman tahon kanssa. Oli etsittävä epäkohtia ja ilmoitettava niistä. Oli oltava yhteydessä sen kymmeneen paikkaan ja muistettava varata aika passin uusimiseen. Oli palattava töihin vaikka harmitti jättää koti kaaokseen. Töissä alkoi heti sama asioiden suunnittelu, selvittäminen ja aikatauluttaminen kuin ennen muuttovapaata.

Kaiken tämän aikuismaisen päätöksenteon lomaan lennähti tänään pelastus. Sain tänään uuteen kotiin ensimmäisen paketin. Paketin sisältö nauratti: Angry Birds -meikkejä! Lumenen meikkipaketti tuli kuin tilauksesta. Tänä iltana en aio tehdä yhtään mitään aikuisten asioita tai hoitaa yhtään juttua. Aion lapsenomaisella innolla tarttua Angry Birds -kynsilakkoihin ja lakata kynnet erivärisiksi jos niin haluan. Tänä iltana ravistelen kaiken suorittamisen harteiltani, lakkaan kynsiäni ja syön keksejä. Joskus täytyy saada lupa vain olla.

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Terveiset muuton lomasta

tunnetila: tyytyväisyys

Hoh hoijaa! Nyt sitä ollaan sitten muutettu. Ja olipa taas niin helvetillinen rupeama etten toivo kokevani tuota uudelleen piiiiiitkään aikaan. Palkkasimme muuttofirman hoitamaan muuton ja siivousfirman hoitamaan vanhan ja uuden asunnon siivouksen, eli periaatteessa pääsin kohtalaisen helpolla itse muuttopäivästä. Ainoastaan yksi vitriinin lasiovi särkyi, muuten taisi kaikki tavaratkin muuttaa kodista toiseen ehjänä. Kokonaisvaikutelma ponnistuksesta oli silti tuskainen. 

Pahin on kuitenkin nyt ohi ja uusi asunto alkaa näyttää ja tuntua hiljalleen kodilta. Olemme asuneet puolen vuoden sisään kolmessa asunnossa kun syksyinen New Yorkin kämppä lasketaan mukaan. Onneksi olen nopea sopeutumaan ja teen paikan kuin paikan omannäköisekseni pienessä hetkessä. 

Uusi koti saataneen lopullisesti kuntoon seuraavien viikkojen aikana, täällä kun on edessä pientä pintaremonttia eikä kaikkea saada heti paikalleen. Mm. vaatteet kaivan joka aamu jätesäkeistä vielä viikkojen ajan ja saatan siksi kulkea mitä omituisimmissa asukokonaisuuksissa. Etsin mm. yksiä tiettyjä kenkiä viime perjantai-illan kemuihin yli tunnin. Oikeasti, miten se onkin niin että jos etsii jotain tiettyä niin tietysti sen löytää siitä viimeisestä laatikosta minkä avaa?! Etsinnän teki hyvin mielenkiintoiseksi myös se, että tein sen pilkkopimeässä kun valaisimia ei oltu vielä laitettu paikoilleen.

Pikku hiljaa, pikku hiljaa... Bloggaaminen on jo jossain määrin mahdollista sillä netti on saatu toimimaan. Jostain syystä läppärini ei kuitenkaan tunnista verkkoa eli kuvallisia postauksia tulee kun kone alkaa toimia kunnolla. Siihen asti mennään tabletilla jonka Blogger-ominaisuudet on ahdistavan puutteelliset. No, onneksi tällä pystyy edes kirjoittamaan.

Palataan taas, nyt käärin hihat ja käyn epämääräisen rojun kimppuun! Mukavaa alkanutta viikkoa!