tiistai 18. marraskuuta 2008

Myrsky ja mylväys

tunnetila: voipunut

Ulkona tuntuu talvelta. Myrskyvaroituskin oli tänään annettu ja sen kyllä huomasi. Töistä kotiin tullessani pidin hattua kaksin käsin kiinni ja silti se oli lentää päästä. Hyi ja hyi! Onneksi ei sentään satanut. Mutta siis, otin käyttöön talvitakin eikä se ollut yhtään liikaa. Päivän asussa ulkona takki Oxmo, hattu Lindex, kaulaliina H&M, levarifarkut Mango, saappaat Vagabond.

Työasuna tietty samat levarit ja samat saappaat, kaulassa harmaat helmet Pieces ja musta paitis second hand. En ole aikoihin pitänyt paitapuseroa. En oikein tykkää niistä kun ovat jotenkin päällä niin kylmiä. Toisin sanoen palelen yleensä aina paitiksessa. Mutta tänään, tänään en palellut vaan tunsin itseni mustassa rennossa paidassa hihat käärittynä tosi "hotilta". :) Ihmeellinen seksikkyyspuuska yhdestä hyvin istuvasta vanhasta paitapuserosta.. Mitä fiiliksiä perus paitapuserot teille aiheuttaa; ahdistusta, tyylikkyyttä, jäykkyyttä, sähäkkyyttä? Hot or not?

Tässä vielä pari kuvaa viime viikonlopun hankinnoista. Fidan puolen hinnan päiviltä ostin Guessin nahkaisen, eläinkuosisen rannekkeen jossa tuotemerkki lukee metallilaattaan valettuna (vai mitä tolle nyt onkaan tehty..) Ranneke siis aitoa nahkaa ja aika painava, tosin hieman kulahtanut, mutta kun hintaa oli huimat 50 senttiä niin otin mukaan. Tavallaan tosi mauton, en hirveästi diggaile eläinkuosista, näyttävästä Guess -merkistä puhumattakaan, mutta mielestäni tuohon hintaan ei yhtään pöllömpi löytö.


Seuraavassa kuvassa GT:ltä löytynyt harmaa pitkä t-paita jossa hihat on kääritty ylös tamppien avulla. Päällä aika kiva, ja kuinka ollakaan, Guessin rannekkeen metalliosat ovat tismalleen puseron väriset. Kuva vaan ei oikein tee yhteneväisille väreille oikeutta.

Ja vielä näin loppuun kontribuutioni tämän hetken kuumimpaan finaalitaistoon: Idols 2008. Pete on super, Anna on upea, Koop symppis ja Ansku hillityn viehättävä. Nyt kun vaan joku keksisi miten siitä Kallesta päästään eroon niin sen jälkeen minulle on ihan sama kuka voittaa. Kaikki neljä ovat hyviä tyyppejä, tosin niin on varmaan Kallekin, mutta kun Idols on kuitenkin laulukilpailu..
Sainpas sanottua!

maanantai 17. marraskuuta 2008

Tuloksia

tunnetila: hmph

Vähän aikaa sitten tekemässäni postauksessa kerroin aloittaneeni Dermalogica -sarjan Age smart näytepakkauksen kokeilujakson. Tuotteet on nyt loppu (paitsi Antioxidant HydraMist ja MAP-15 Regenerator tulevat kestämään varmaan monta kuukautta, ovat nimittäin niin riittoisia) enkä huomaa ihossani juuri muita muutoksia kuin että ihoni on kuivunut entisestään. Olen laittanut omaa yövoidetta kosteuttamaan ihoa levon aikana, mutta ei tunnu sekään riittävän. Eniten hupia olenkin saanut makustellessani suussani noita tuotteiden nimihirviöitä. Voide ei ole enää voida vaan tässä tapauksessa Dynamic Skin Recovery SPF30. Tuoko hankalat kirjain- ja numeroyhdistelmät tuotteille lisää uskottavuutta?


Näytepakkauksen yhteydessä sain myös lahjakortin puolen tunnin ihonhoitoon Dermalogica -keskukseen Ruskeasuolle. Kävin hoidossa viime viikolla ja hoito oli kaikessa lyhykäisyydessään suositeltava kokemus. Hoidon alussa, heti puhdistuksen jälkeen, tehtiin face mapping, ihon kuntokartoitus, jossa selvitettiin ihotyyppi sekä ihon kunto ja tämän perusteella valittiin seuraavaksi tehtävä hoito. Hoito oli miellyttävä, rentouttava ja tehokas. Iho tuntui silkiltä vielä pari päivää hoidon jälkeenkin. Ostin hoitolasta kotiin Skin Hydrating Boosterin (jep, nimet, I know..), sillä ihoni vaatii ei vain kosteutusta pintakuivuuteen vaan myös kokonaisvaltaista kosteutusta syvälle asti.


Booster oli järjettömän hintainen, pikku pullo 30ml (92.70€), mutta toivon saavani ihoni kosteutuksen kuntoon ennen hieman yli kuukauden päästä edessä olevaa ulkomaan matkaa. Käytän boosteria nyt aamuin illoin ja seuraava ihonhoitokerta hoitolassa on viiden viikon päästä. Silloin näemme ensimmäiset tulokset. Eniten toivon löytäväni boosterista apua talvella kuivuuttaan hilseileviin yläluomiini. Kuivien luomien vuoksi en ole voinut käyttää luomiväriä useampaan vuoteen. Jos saan silmäluomeni tällä kuntoon niin ostos oli hintansa väärti. Kutisevat silmät ovat nimittäin olleet talvieni riesa. Tosin voi tässä käydä niinkin, että sinne heilahti satanen Kankkulan kaivoon. Hoh hoi! Raportoin aiheesta taasen kun raportoitavaa on.

Ja vielä muuten näistä "tuloksista". Ennen kun joku ehtii älähtää niin sanon sen nyt itse. Jokaisella on erilainen iho ja erilaiset tarpeet sen hoidossa. En siis esitä absoluuttisia totuuksia "toimii/ei toimi", vaan kerron miten oma ihoni reagoi uusiin tuotteisiin ja mitä mieltä olen itse uusista, testaamistani tuotteista. Tämän pitäisi olla sanomattakin selvää, mutta koskaan ei voi olla varma mitä palautetta tulee.

Ai juu, vielä yksi empiirisen tutkimukseni tulos. Marmatin tuossa miten kallis ei aina ole hyvää, tai ainakaan tarpeeksi hyvää hintaansa nähden. Viime päivinä olen huomannut, että joskus kuitenkin laatu todella palkitsee investoinnin tehneen onnekkaan. Testissä Minna Parikan Heidi -saappaat vs. Vagabondin Crivits -saappaat. Heideissä käynti 10 cm korosta huolimatta on kevyttä, keinuvaa ja pehmeää. Vagabondin saappaat matalammalla korolla on jalassa "ihan ok", mutta kovien pohjien kopina ja joustamattomuus tuntuvat tylsälle Parikoiden keinuvan askeleen jälkeen.

Muuten pidän molemmista kengistä valtavasti ja Vagabondit tulevat olemaan varmasti lempparikenkinä päivittäisessä käytössä pitkään, eli ovat siis huomattavasti järkevämpi hankinta, mutta tässä tapauksessa laatu ja yksilöllinen suunnittelu hakkaa bulkkituotteen mennen tullen. Tosin on tuotteiden hinnoilla myös eroa, Heidien ovh on reippaasti yli 400€, Vagabondit "vain" 159€. (Heideihin muuten liittyy eräs henkilökohtainen tragedia, mutta siitä ehkä tuonnempana lisää.. Ehkä..)



Noin, jopa tuli taas testailtua ja vertailtua! Toivottavasti puuhasteluistani on teille iloa ja hyötyä etten ihan turhaan tällä saa mainetta alituisena marmattajana. Toki kehun AINA jos kehuttavaa on, mutta pyrin olemaan myös rehellinen lausunnoissani. :) Vagabondista vielä sanottakoon, että minulla on useat kyseisen merkin kengät ja ne kaikki ovat suosikkejani: ovat kestäneet hyvin hoidettuna upeina vuosikausia ja ovat vielä todella mukavia jalkaan. Näissä saappaissa pohja on kuitenkin valitettavan kova. Ehkäpä en olisi huomannut näissäkään mitään huomauttamista jos en olisi juuri ennen tätä hankintaa saanut maistaa kotimaista herkkua. ;)

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Turhamaisuutta?

tunnetila: huvittuneisuus

Olen jo vuosia käyttänyt ihonhoitoon Elizabeth Ardenin tuotteita. Ehdoton suosikkini on hellävarainen puhdistusvaahto, jonka valmistuksessa on valitettavasti ollut jo pitkään taukoa. Muuttavat koostumusta, kuulema. Tylsää, hyvään kun ei kannattaisi kajota. Valmistustauon ajan olen käyttänyt korvaavana tuotteena saman sarjan rasvoittuvalle iholle tarkoitettua vaahtoa. Myös tämä on ok, mutta vie iholtani liikaa sen tarvitsemaa kosteutta. Nyt tämäkin vaahtoni oli lopussa ja Oriflamen konsultiksi ryhtynyt ystäväni sai puhuttua minut kokeilemaan heidän tuotesarjansa vastaavaa tuotetta. Hintaa tuotteella oli reippaasti alle puolet EA:n tuotteesta, joten päätin antaa uudelle vaahdolle mahdollisuuden. Vanha vaahto loppui muutama päivä sitten ja oli aika ottaa uusi tuote testattavaksi.


Heitin EA:n sinisävyisen, läpikuultavan purkin roskiin ja pistin tilalle vaaleanpunaisen pullon. Ei. Ei ja ei. Esteettinen silmäni ei hyväksynyt pinkkiä mohkälettä lavuaarin vieressä. Hetken tuskailtuani otin tyhjän pullon roskiksesta, pesin sen huolellisesti ja kaadoin nesteen sinne. Ilokseni vaahto toimii tässäkin pullossa ihan samalla tavalla ja näyttää paljon kauniimmalta. Voi jestas mitä temppuilua! Tosin Oriflamen tuotteessa on niin voimakas tuoksu, että tunnen migreenin lähestyvän joka kerta kun pesen kasvojani. Ehkäpä täytyy antaa periksi, todeta tämä kokeilu epäonnistuneeksi ja hakea uusi pullo vanhaa, hyväksi havaittua tuotetta. Kun nyt pian saisivat "sen oikean" taas markkinoille.

Olen saanut viime aikoina pari blogipalkintoa jotka ovat ilahduttaneet kovasti.

Ensimmäisenä "I love your blog"-palkinto jonka sain Midinetiltä. Kiitos!

Säännöt:
1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa
2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen
3. Nimeä seitsemän muuta ja linkitä heidän bloginsa
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä



Hui, seitsemän blogin nimeäminen on vaikeaa, sillä tunnustus on varmaan jo kiertänyt lähes kaikkialla. Eli jos luet blogiani ja sinulla on oma blogi etkä ole vielä tätä tunnustusta saanut, niin nappaa tästä. Saat palkinnon siitä että lukemalla juttujani ilahdutat minua! Olisi myös kiva jos lukijat kommentoisivat enemmän, siitä saa aina puhtia kirjoittaa lisää.

Toisen palkinnon sain Herttaiselta. Taidepalkintoa varten täytyy valita "viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä." Sain tunnustuksen seuraavan lauseen saattelemana: "Tunnetila - paras sisustaja! En hirveästi ole muiden koteja nähnyt mutta en usko että monen koti voisi lyödä Ninan kotia!" (Herttainen on siis käynyt meillä vaateostoksilla. :) )

Voitte uskoa että tällaisen palkinnon saaminen ilahduttaa erityisesti! Koti on minulle hyvin tärkeä paikka, sillä matkustelemme kohtuullisen paljon ja arkenakin vietän iltojani usein poissa kotoa. Kotiin täytyy olla kiva palata ja siellä on ihana ladata akkuja ja vain olla. Kiitos siis Herttainen, olen älyttömän iloinen "oikean elämän" palkinnosta!

Jaan taidepalkinnon puolestani seuraaville bloggaajille:

1. Nelliinalle taidokaan mielikuvituksellisista tuunauksista, nimimerkillä "en ikinä itse keksisi"
2. Bealle silmäkarkista, blogin asut ja kuvitus yleensäkin on aina silmääni miellyttävää
3. Ellenille tyylin säilyttämisestä niin pukeutumisessaan kuin blogin ulkoasussakin
4. Tiitille taidokkaasta kielestä joka ilahduttaa hauskuuksilla päivittäin ja
5. Anna-Marialle koska hän vaan on omassa olemisessaan niin chic!

lauantai 15. marraskuuta 2008

Kahdet kengät päivässä pitää lompakon ohuena

tunnetila: euforia

Eilinen The Swell Seasonin keikka ylitti kaikki odotukseni ja leijailen edelleen jalat 7cm maanpinnan yläpuolella (tuo korkeus johtunee myös eräästä toisesta asiasta josta hieman myöhemmin lisää). Keikka alkoi kuten leffa: mies ja puhkisoitettu kitara kahdestaan. Akustisena, ei mikrofonia. Loistava biisi, tuskainen tulkinta. Noin 10 sekuntia ensimmäisestä ilmoille kajahtaneesta soinnusta ihoni oli jo kauttaaltaan kananlihalla ja kyyneleet valuivat pitkin poskia. Voi jestas mikä fiilis! Ja sama olo jatkui lähes koko kaksituntisen keikan. Biisilistalla olivat kaikki Once -leffassa kuullut biisit sekä bändin muuta tuotantoa. Piano ja heleä naisääni tekivät myös tehtävänsä ja iso osa keikasta menikin silmiä pyyhkiessä. Todella, todella hyvä keikka! Tätä lisää!!

Ennen upeaa konserttia kävin Antti Asplundin showroomin avajaisissa. Tila on huomattavasti entistä viihtyisämpi ja avarampi. Vaatteiden esillepanoon on enemmän tilaa ja ne pääsevät valkoisessa tilassa hyvin oikeuksiinsa. Tila on valkoinen, esillä olevat vaatteet mustia ja valkoisia, vieraiden dress code oli black. Mikä ihana harmonia! Mustavalkoinen minäni nautti. Lupaan, että aiheeseen palataan vielä ihan omassa postauksessaan.

Tänään kävin aamulla kaupungilla ja ostin itselleni saappaat. Juu, onhan minulla jo useat mustat nahkasaappaat, mutta kaikki saappaani on joko tosi korkeita tai ihan matalia, välimalli on puuttunut jo vuosikausia. Nyt löysin mieleiseni ja parin päivän miettimisen jälkeen hain ne pois kaupasta. Haaveissa oli ratsastussaappaan tyyliset klassikot hieman korkeammalla kannalla, mutta sopivia ei löytynyt millään. Annoin sitten hieman toisenlaiselle mallille mahdollisuuden, toivottavasti nämä täyttävät niille asetetut vaatimukset: näillä on jaksettava kävellä, ilman tuskaa, pitkiä matkoja. Saapa nähdä.. Mekko Hanna Saren by Seppälä, saappaat Vagabond.



Kaupungilta kotiin tullessani huomasin Fidassa olevan "puolen hinnan päivät". Hain sitten sieltä vielä samalle reissulle toiset kengät. Hui! Nämä harmaat kaunokaiset maksoivat vain 2.80€ joten tämä hairahdus sallittakoon. Taitaa olla muuten ensimmäinen kerta kun ostan kirppikseltä kengät. Uskalsin ne kuitenkin ottaa kun ovat kokonaan nahkaa, niin pinta, sisus kuin pohjakin. Merkkinä italialainen Baldan. Kengät tuntuvat todella hyvin tehdyiltä. Täytyy viedä heti suutarille ja teettää näihin uusi pohja kuluneen nahkapohjan suojaksi ja pyytää myös kenkään sisälle jonkinlainen käsittely, desinfiointi tms. Vai saako tuollaista palvelua suutarilta? Tiedän, että ihmiset ostavat paljon kenkiä kirppiksiltä, mitä teette niille ennen kuin otatte ne käyttöön? En voi kuvitellakaan pitäväni jalasani kenkiä, joissa on toisen ihmisen jalkahikeä. Yök! :) Tässä vielä kuva pienistä ja siroista avokkaista, merkki Baldan.


perjantai 14. marraskuuta 2008

Olispa jo ilta!

tunnetila: odotus

Taas on tällä viikolla menty eikä meinattu ja kaiken maailman kissanristiäisissä on tullut pyörittyä. Forumin uudistetun Vero Modan avajaiset oli eilen. Tarjoilut ok (juustoja, keksejä ja hedelmiä sekä viiniä), dj ok, paikalla liikaa ihmisiä kuten aina. Mutta sellaista se on perus vip-bileissä. VIP-bileissä taas mahtuu olemaan kunnolla ja palvelu on sen mukaista, mutta niihin taas ei ole tavallisilla pulliaisilla (kuten minä) mitään asiaa. Kohtalaisen positiivinen fiilis tapahtumasta jäi kuitenkin mieleen päälimmäiseksi.

Myös Henkan Comme des Garcons -mallisto, tai siis sen rippeet, tuli eilen katsastettua ja kuten arvata saattaa, kaikki kiva meni sivu suun kun en jaksanut lähteä heti aamusta ovea rynkkyttämään. Yhdet housut ja ne pallolliset tennarit olisin halunnut, mutta nopeat syö hitaat ja jäin ilman. Asiakaspalautuksia odotellessa... Tosin yksi ohuehko villaneulos tarttui mukaan, siitä kuvia myöhemmin. Ja hei, tamperelaiset, jos teidän Henkaltanne niitä tennareita vielä löytyy niin hakisiko joku ihana mulle sieltä ne koossa 38? Täältä löytyi vielä normaali kokoni eli 37 mutta puristivat, peijoonit, kovasti. Kiitti! :)

Kengistä puheen ollen.. Ette arvaa mihin netissä törmäsin?! Kas tässä: Biker Reinot!! Mahtava joululahjaidea isälle tai miehelle! :) Ei taitaisi meidän mies olla moisesta yllätyspaketista kovinkaan ilahtunut..

kuva täältä

Tänä iltana ohjelmassa on yhdet avajaiskemut ja sitten ihana ihana keikka. Minua kovasti ihastuttaneen Once leffan päätähdet saapuvat Suomeen ja vetäisevät illalla setin loppuunmyydylle Wanhan salille. Kivaa, en malttaisi odottaa. Tai okei, en malta odottaa että pääsen ensin kotiin ja päikkäreille, sitten uutta intoa puhkuen keikalle. Näistä ja muusta tapahtuneesta kuitenkin lisää tulevan viikonlopun aikana.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!