Rock.

tunnetila: tyytyväisyys

Ihana olla kotona! Vaikka reissussa on aina mukavaa, niin silti kotioven avaaminen aiheuttaa joka kerta lyhyeltäkin matkalta palatessa ihanan lämmöntunteen. Kivaa on myös se, että annan itselleni tämän illan aikaa levähtää ja palautua matkasta enkä ala heti hötkyilemään joutavia. Vaikken ole ollut töissä useampaan päivään en ala puuhailemaan työjuttuja, niihin ehdin keskittyä huomenna. Imuroinut olen viimeksi viime viikonloppuna ja pölykoirat olivat ovella vastassa toivottamassa minut tervetulleeksi kotiin, silti en tartu imuriin vaan jätän senkin vaikka huomiselle. Tänään päivitän blogiani ja ihailen Tampereella tehtyjä ostoksia.

Leffojen lomassa ehdin siis myös shoppailla, shoppailukaverina toimi väsymätön luotto-ostoskaverini, oma äitini. Äidin kanssa kahdeksan tuntia kaupungilla hujahtaa tuosta vaan, välillä istahdetaan teelle ja sitten taas matka jatkuu. Äidin kanssa shoppailu on super kivaa! Paitsi eilen koin karvaan kohtalon.. Menimme äitini kanssa Vilaan hakemaan minulle mustia, massiivisilla vetoketjuilla varustettuja farkkulegginsejä. Mutta kas, pienet koot oli legginseistä loppu enkä saanut niitä itselleni. Tuon asian kanssa olisin voinut elää, ei yhdet housut maailmaa kaada, mutta se, että suurempia kokoja housuista löytyi ja äitini osti itselleen sellaiset, tuo on jo hieman vaikea sulattaa. Äitini kokeili farkkulegginsejä ihan vitsinä mutta ne näyttivätkin niin hyvälle että poistuimme liikkeestä kassan kautta. Vaikka kohtaloni hieman harmitti, niin enemmän koko episodi nauratti!

Onneksi tein ostosreissuilta myös pari minua kovasti ilahduttavaa löytöä. Harmaat nahkaiset rokkinilkkurit löytyi Aleksi 13:sta. Ale-korin pohjalla pilkotti hauskan muotoinen korko ja musta nahkaremmi. Kengät esiin kaivettuani ja niitä tarkemmin tutkailtuani totesin kenkien olevan kokoani ja jopa hyvät jalkaan. Olin juuri kertonut äidille tämän vuotisesta ostorajoitteesta ja mietin pitkään otanko kengät vai en. Pähkäilyyni kyllästyneenä äitini totesi että hänen tyttärellään täytyy olla rokkinilkkurit ja osti kengät minulle. Jei, sain uudet kengät eikä tämä ostos vähennä tämänvuotisten hankintojeni määrää. Lisää syitä tykätä äidin kanssa tehtävistä ostosreissuista!


Kengät on harmaata nahkaa ja ne on somistettu mustin nahkaremmein. Kenkien merkki on OIS. Taitaa olla ensimmäinen hankintani ko. merkiltä. Nähtäväksi jää miten kengät kestävät kulutusta. Kenkien ovh. oli 99.90€, eli en usko että satasen kengät hajoavat heti kättelyssä. Onko teillä kokemusta Aleksin omasta OIS-merkistä?


Päivän asu -kuvissa näkyy kenkien lisäksi toinen hankintani Tampereelta. Ihanan väljä musta taskullinen pooloneule jonka saa tarvittaessa niin pitkäksi että alle riittää vain legginsit. Neule löytyi Selected -liikkeen ale-rekistä. Neuleesta oli jäljellä vain muutama iso koko mutta neuleen hyvin hyvin pehmeä materiaali sai minut suorastaan pois tolaltani ja vaatetta oli pakko sovittaa. Kääriydyin valtavaan neuleeseen sovituskopissa enkä olisi halunnut riisua sitä päältäni edes maksun ajaksi. Neule on 85% silkkiä ja 15% angoraa. Voitte kuvitella pehmeyden! Täydellisiä mukavuusneuleita jäi liikkeeseen vielä kaksi suurinta kokoa. Jos koko XL ei pelota, tai hukuta sinua sisäänsä, suosittelen kipittämään Hämeenkadun Selected -liikkeeseen heti huomenna ja noukkimaan ihanuuden omaan kaappiin. Tai ei kaappiin vaan mukavuusvaatteeksi päälle tästä ikuisuuteen..


Neulehan on tietysti musta eikä pääse kuvissa esittämään erinomaisuuttaan, mutta pituudesta ja väljyydestä saa ainakin jonkinlaisen kuvan. Ja nuo kengät, on ne aika tyylikkäät. Vai mitä sanotte?

Filkkarit

tunnetila: touhukkuus

Terveisiä Tampereelta!! Taas on se aika vuodesta jota odotan tammikuun alusta lähtien. Tällä viikolla, 4.-8.3. vietetään Tampereen elokuvajuhlia! Toinen toistaan upeampia, kiinnostavampia, innovatiivisempia, sykähdyttävämpiä ja huvittavampia elokuvia tarjolla viisi päivää aamusta iltaan! Viime vuonna filkkariviikolla istuin leffassa 12 tuntia päivässä, kello 10-24, välissä parin tunnin ruokatauko. Minäkö muka ahne elokuvien suurkuluttaja?

kuva

Olen käynyt Tampereen filkkareilla joka vuosi vuodesta 1996 lähtien. (Paitsi en olekaan... Vuonna 2004 olin äidin kanssa Espanjassa viettämässä mansikanmakuista hiihtolomaa. Kelpasi sekin!) Vuonna -96 filkkarit oli vielä pieni ja intiimi festari, nykyään festivaali on paisunut valtavaksi kansainväliseksi tapahtumaksi. Kerrankin voi todeta ettei muutos pienestä indie-festarista ole mennyt huonompaan suuntaan.

Vaikka itse festarit oheisbileineen on jo mukava tapahtuma, kivaa reissussa on myös se, että saa asustella Tampereella neljä yötä. Hotellin puhtaat lakanat, aamusauna ja runsas aamiaispöytä..mmm... Noihin pieniin ylellisyyksiin en kyllästy koskaan! Joka kerta Tampereella käydessä on myös pakko ehtiä tapaamaan ystäviä ja päästä tutkimaan Radiokirppiksen anti. Saas nähdä löytyykö Tampereelta tänä vuonna jotain kivaa...

Pari leffavinkkiä vielä tähän loppuun jos olet Tampereella ja jos sinua kiinnostavat dokumentit tai lyhytelokuvat. Torstaina 5.3. klo 22.00 Plevna 5, Whatta Helvetia 1? Näytöksessä 5 sveitsiläistä lyhytelokuvaa joista viimeisenä esitettävä René (ohj. Tobias Nölle) voitti viime vuonna Tampereen elokuvajuhlilla parhaan fiktion palkinnon. Aivan fantastinen juttu! Toinen, kotimainen vinkki: Perjantaina 6.3. klo 16.00 Plevna 2, Kotimainen kilpailusarja 7, Kansakunnan olohuone (ohj. Jukka Kärkkäinen). Hupaisa, liikuttava, mieleenpainuva mutta kuitenkin tavallisista asioista kertova kotimainen uutuusdokkari. Tätäkin suosittelen lämmöllä kaikille!

Istun siis tiiviisti leffassa loppuviikon sunnuntaihin asti joten en taida ehtiä blogini ääreen. Jos ehdin kirjoittaa valmiiksi muutaman merkinnän pistän ne ajastuksella tulemaan. Älkää siis välittäkö oudoista rivivälityksistä, olkaa vain iloisia puolestani jos olen ajastuksessa onnistunut!

Toffeeherkkua

tunnetila: innostus

Muutama viikko sitten bloggaajien tapaamisessa saimme ihanuuspussit joissa oli hiustuotteita laidasta laitaan. Minun pussukkani osoittautui aika muotoilupainotteiseksi. Jos olet seurannut blogiani tiedät varmaan että olen enemmän "wash n' go" tyyppinen ihminen enkä käytä aikaa hiusteni muotoiluun. Tämä johtunee siitä etten osaa tehdä hiuksilleni mitään ja siitä, että olen laiska. Ponnari tai nutturasykerö niskassa on ihan ok. Paitsi ettei oikeastaan ole mutku mutku.. Mietin siis mitä tehdä kaikilla niillä upeilla muotoilutuotteilla joita pussistani paljastui.

Eipä hätää! Toisaalla muuan bloggari mietiskeli juurikin samaa asiaa, mutta päinvastoin. Mitä tehdä näillä shampoilla joita ei varmaankaan tule käytettyä.. Teimme sitten vaihtarit ja nyt kaikki ovat tyytyväisiä! (Tai ainakin me kaksi olemme...) Eilen aamuna en enää kestänyt odotusta vaan viskasin ammeen reunalta vanhan shampoon ja hoitoaineen treenikassiin ja otin käyttöön toffeentuoksuiset Brunette Goddess Tigini.

Tuoksu oli, kieltämättä, hieman liiankin toffeinen, mutta ankeaan aamuun tuoksu sopi täydellisesti. Pelkäsin, että hiuksista tulee liiankin sileät ja liukkaat koska putelit lupaavat "kiiltävät ja pehmeät" hiukset. Kiiltoa tuli ja hyvä tuoksu säilyi hiuksissani koko päivän, ei kuitenkaan liian voimakkaana, mutta positiivisin juttu oli kuitenkin hiuksiin jäänyt pieni karheus. Hiukseni ovat aika hyväkuntoiset ja välillä tympii hiusten liiallinen liukkaus. Tästä setistä jäi heti ensimmäisen pesukerran jälkeen hyvä fiilis.

Bloggaajien tapaamisessa paikalla oli myös SKT:n edustaja, omaa blogiaan pitävä Mikko, joka tietää hiustenhoidosta valtavasti. Lahjapussistani löytyi blogissani jo aiemmin esittelty Joicon Silk -sarjan shampoo ja hoito. Kysäisin Mikolta kannattaako minun käyttää saamaani sarjaa vai tuleeko hiuksistani entistä liukkaammat ja ohuemman tuntuiset, ja mitä vinkkejä hänellä olisi antaa liukkaan ja hyväkuntoisen hiuksen tuuheuttamiseen. Ja näin Mikko vastasi:

"Saamasi tuotteet ovat melko hoitavia, mutta niiden ei pitäisi kuitenkaan hurjasti latistaa hiuksia. Joicon Silk-sarja on tarkoitettu erityisesti silittämään ja kiillottamaan esimerkiksi vaurioituneita tai luonnostaan karheita hiuksia. Jos ne tuntuvat kuitenkin liian raskailta sinun hyväkuntoisissa hiuksissasi, voit kokeilla Joicosta vaikka Body Luxe -sarjaa. Myös ne hoitavat hiuksia, mutta ovat samalla tuuheuttavia.

Jos haluat TIGI:stä volyymiä, hyviä vaihtoehtoja löytyy Bed Headin Superstar-tuotteista. Niistä löytyy esimerkiksi tuuheuttava shampoo, -hoito, -jätettävä hoitosuihke ja myös muotoilutuotteita. Jos haluat hiuksiin lisää volyymiä, avainsana on pohjatuki. Tupeeraus kuluttaa aina hiuksia. Vaikka et föönaisi hiuksiasi, voit käyttää tuuheuttavaa shampoota ja -hoitoa kuten edellä mainitsemani TIGI:n Bed Head Superstarit. Jos laitat pesun jälkeen hiuksiisi vaikka Superstar tuuheuttavan jätettävän hoidon tai Queen for a Day -muotoilusuihkeen, hiuksesi tuntuvat paksummilta ilman isompaa vaivaa.

Vaikka suomalainen hiuslaatu on luonnostaan hentoinen, se on helppo pohja monenlaisiin viimeistelyihin. Oikeilla tuotevalinnoilla saa tuplasti lisää ryhtiä hiuksiin. Niitä vain pitää muistaa käyttää..."

Kiitos vinkeistä Mikko! Luulen, että tästä on hyötyä niin minulle kuin monelle blogini lukijallekin. Varsinkin tuo viimeinen lause kuulostaa tällaisesta laiskurista liiankin tutulle.. Mikon vinkeistä innostuneena hommasin itselleni TIGI Superstar tuuheuttavan hiuksiin jätettävän hoidon. Kerron tuotteesta lisää kun pääsen sitä kunnolla testaamaan. Odotukset on ainakin korkealla!

Mistä kenkä puristaa?

tunnetila: tyytyväisyys, toisaalta pientä marmatusta havaittavissa

"Älä osta vaatteita" -helmikuu on ohi. Kuukausi meni todella kivuttomasti, ei harmittanut kertaakaan etten saanut ostaa vaatteita, kenkiä tai laukkuja. Tosin en käynyt kaupungillakaan kuin pariin otteeseen, mutta en kaivannut sitäkään, turhanpäiväistä lorvailua. Päätin jatkaa onnistunutta vaatekauppojen välttelyä ja ostamattomuutta siihen saakka kunnes.. kunnes.. no kunnes näen jotain super kivaa ja haluan sen välttämättä. (Ostamattomuuden jatkamiseen saattaa vaikuttaa myös eräs kaappi jonka tilasin puusepältä ja sain sen viikonloppuna. Sinne hurahti parin kuukauden shoppailurahat.. Auts!)

Armas lukijani N. kommentoi edelliseen postaukseeni, jossa podin baarivaatekriisiä, seuraavasti: "Sullakin on niin paljon kauniita vaatteita, että tuntuu hassulta, että ko. kriisi iskee sinnekin päin, mutta uskotaan :) " Jäin miettimään lausahdusta ja totta, minulla on kaappi pullollaan kauniita, omannäköisiäni vaatteita joita en ehdi edes kaikkia käyttää. Tuosta ajatuksesta innostuneena päätin kaivaa kaapista päälleni jotain sellaista, jota en ole käyttänyt aikoihin ja josta tykkään kovasti. Löysin ihanat ratsastushousut joista tykkään vietävästi mutten ole käyttänyt niitä koska niillä on vielä enemmän lantiota paksuntavampi vaikutus kuin farkuilla. Tänään se ei haitannut, sitä paitsi pitkä neuletakki lämmitti ja peitti mukavasti takalistoni.

Päivän asussa kaulahuivi H&M Organic Cotton, pusero X=ACT, neuletakki H&M, vyö Esprit, housut Ellos, kengät Minna Parikka. On muuten mahtavaa kun housujen vyötärö on siirtynyt muodin mukana lantoilta lähemmäs vyötäröä ja kaapista ei löydy yhtään vyötä missä olisi tarpeeksi reikiä. Loistavaa itsensä huijausta, tuntee laihtuneensa 10 kg kun kaikki vyöt on mitoitettu lantiolle ja ovat näin ollen aivan liian isoja!

Arvatkaa muuten mitä? Noi Parikat on mulle liian pienet. Voi p*****e! Jep, olen syntynyt epäonnistumaan kenkähankintojeni kanssa. Viimeksi kun ostin upeat Heidi-saappaat ne osoittautuivat käytössä liian suuriksi. Nyt otin nämä Elainet koossa 37 (Heidien 38 oli iso) ja jokaisella käyttökerralla mieheni on lähes kantanut minut (itkua vääntävänä) kotiin. Mies ei kuulema enää lähde kanssani minnekään jos laitan nuo kengät jalkaan. Arvatkaa olenko kiroillut kuin lappalainen kun myönsin itselleni (ja miehelle) ostaneeni JÄLLEEN vääränkokoiset kengät?! Nyt mietin täytyykö ottaa järeät aseet eli märät villasukat tai suutarin venytyslesti käyttöön vai menettääkö kenkä täysin muotonsa väkisin venytettäessä. Vai olisiko joku lukijoistani vailla täydellisiä Parikan nilkkureita, koko 37?

LUXusta

tunnetila: velttous

Seisoin perjantai-iltana vaatekaappini edessä ja tuijotin kaapin sisältöä. Päässäni ei liikahtanut ajatuskaan. Kaappi oli täynnä vaatteita mutta ei mitään päälle pantavaa. Ahdisti. Selasin vaaterekkiä eikä mikään vaate tuntunut hyvältä, ei sinne päinkään. Tunnin päästä pitäisi olla jo menossa. Mitä ihmettä teen ja miten tämä voi olla näin vaikeaa?!

Perjantai-illan ahdistuskohtauksen aiheutti LUX-yökerhon 3v synttärit. Miten tuollaiseen tilaisuuteen tulee pukeutua? En ole käynyt yökerhoissa miesmuistiin enkä tiedä kuinka ihmiset nykyään niihin pukeutuvat. Viimeksi tanssahtelemassa käydessäni päälläni oli Mangon hihaton pussihelmainen toppi, tummansiniset pillifarkut ja mustat saappaat. Kokeilin kyseistä asua, mutta hei, jos käyn yökerhossa kaksi kertaa vuodessa niin on aika onnetonta tehdä visiitti molemmilla kerroilla samoissa vaatteissa.

Mekkoa tai hametta ei yökerhoon voi laittaa. Ai miksi? En tiedä. Minulla vaan on outo päähänpinttymä joka rajaa hameet pois yökerhoilusta. Ja kengät, ne täytyy olla korkeat mutta niillä täytyy jaksaa tanssia. Ja parhaassa tapauksessa niillä täytyy illan jälkeen jaksaa vielä kävellä kotiin. Vai ottaisinko mukaan vaihtokorkkarit? En jaksa. Jalkan täytyy siis laittaa mukavuussaappaat vaikkei ne kyllä yökerhoon sovi. Sopii tai ei, laitan ne silti. Okei, yksi asia päätetty ja samalla ensimmäinen myönnytys tehty.

Yökerhoissa käytetään perinteisesti toppeja tai muita hentoja yläosia ettei tanssiessa tule kuuma. Kaapissani ei ole yhtään "baaritoppia". Miten tässä on näin päässyt käymään? Toinen myönnytys. Laitan päälle ohuen villaneuloksen. Jalkaan päätyvät kapeat puuvillahousut. Ohut neulos tarttuu housuihin, alle täytyy laittaa pitkä aluspaita. Just, kaksi paitaa päällekkäin, minähän tukehdun siellä. Päätän olla tanssimatta. Eivät kenkänikään sovellu parketille paksuine korkoineen.

Tässä vaiheessa kaverini soittaa. "Mitä sä laitat päälle?""No mulla on tässä päällä lyhythihainen villaneule ja jalassa talvisaappaat..""Aha.. No neuleen mäkin laitan. Mä olen niiiiiiin äiti, ei mulla ole tonne mitään vaatteita!" Lopetamme puhelun ja uskon, että epätoivo valtasi kaksi ihmistä hetkeksi. Musertavan hetken jälkeen kokoan itseni ja isken neuleen päälle pari pitkää korua ja laitan käteen nahkarannekkeen. Okei, parempi, mutta ei tällä lörppäpaidalla kyllä yökerhoon mennä.


No hei, rokkivyö niitteineen sopii antamaan asulle ryhtiä! Paitsi että olin menossa sinne Sedun yökerhoon enkä Tavastialle. Alla kuvattu asu tulee varmasti joskus päätymään päälleni, mutta perjantai ei ollut sille oikea päivä. Asussa neulos Baking Soda, korut Nora Norway ja Colour-Eighteen, ranneke Marimekko, nahkainen niittivyö kirppikseltä, toppi Mango, housut Lindex, saappaat Vagabond.

Mitä tuolle paidan lököttävälle helmalle voi tehdä?? Housun sisään en sitä ainakaan voi tunkea, pusero on siihen tarkoitukseen ihan liian pitkä ja paksu. Ja housut liian kireät. Sitten välähti. Tein jotain, mitä inhoan ehkä yhtä paljon kuin sanoja paituli ja nilkkurit. Laitoin neuloksen helman solmulle. Järisyttävän trendikästä ysärikamaa, wohoo! Niin muodikasta että oikein oksetti, mutta pieni solmu pelasti koko asun. Alla oleva aluspaidan virkaa toimittava Mangon pitkä toppi tasoitti sopivasti JLo -kurveja ja neulos laskeutui hyvin kauniisti lantiolle toiselta puolelta. (Kuvassa neulos ei valitettavasti pääse oikeuksiinsa.)


Noilla sitä sitten mentiin! Ja voin kertoa, että koko asukriisi oli aivan turha. Paikalla ollut juhlaväki ei ollut juurikaan panostanut pukeutumiseensa normaalia baari-iltaa enempää ja kuohuviini maistui oikein hyvälle vaikka olin neuloksessa ja talvisaappaissa. Sitä paitsi meillä oli todella hauskaa, tanssimme paljon ja jaksoin vielä hyvin kävellä kotiin aamuyön tunteina!