torstai 28. elokuuta 2008

Entä jos joku saa tietää?


tunnetila: jännitys

Tein eilen jotain odottamatonta. Kerroin ystävälleni että bloggaan. Olen naputellut blogiini juttuja jo maaliskuusta asti ja nyt vasta uskaltauduin paljastamaan "salaisuuteni" yhdelle, mutta vain yhdelle, ystävälleni. Ja nyt, nyt en tiedä yhtään mitä kirjoittaisin. Kymmenet päässäni muhineet ideat katosivat kuin tuhka tuuleen ja suorituspaineet muuttuivat valtaviksi. :) Miksi ihmeessä, höpötänhän kyseisen ystäväni kanssa juuri muodista, vaatteista ja muista blogissani käsittelemistäni aiheista aina kun näemme. Noh, ehkä tämä anonymiteetin pienoinen rapistuminen vain vahvistaa minua, jos ei bloggaajana niin toivottavasti edes ihmisenä. :) Harrastushan se on tämäkin!

Tänään olin töissä lähes samassa asussa jonka kuvasin maanantaina (pusero Marimekko, hame Antti Asplund, kengät vaihtui Parikoista matalampikorkoisiksi DinSkon avokkaiksi plus jalassa oli myös mustat sukkahousut)


Taidan rakastaa tuota hametta. Oikeasti. MUTTA taitaa olla myös kunnollisen alushameen osto edessä. Tepastelin nimittäin onnellisena uudesta hameestani töissä peilin ohi ja tietysti vilkaisin miten kivalta hame näyttää. Ja kas, hame näkyykin läpi! Siitäkin huolimatta että hame on paksua ja jämäkkää puuvillaa, se kuultaa läpi valon osuessa siihen oikeasta kulmasta. Glup! Kuinkahan moni työkaverini tänään näkikään hameen läpi pikkuhousuni rajat.. En halua edes miettiä! (Ja pidän ehkä huomenna vapaa päivän että kohu alkaa laantua. "Köh, iski yöllä hirvittävä flunssa.. Köh!)

Pohdimme juuri keväällä ystäväni kanssa (juurikin saman jolle eilen harrastukseni paljastin), mistä löytyisi laadukkaita alushameita. Jos jollakin on antaa vinkkejä niin ne otetaan kiitollisena vastaan. Hame on nimittäin juuri tällä hetkellä hittilistani ykkösenä ja haluaisin pitää sitä joka päivä. Ilman alushametta se kuitenkin on hieman uskaliasta..

10 kommenttia:

  1. Heh kokemus on osoittanut että työpaikalla kukaan ei suunnilleen tajua vaikka jäis housut kotiin :D jollei satu olemaan todella muodista kiinnostunut työporukka.. mitä meillä siis ei ole.

    Edelliseen postaukseesi samalla, että mä lähden itse varmaan ihan mihin tahansa villitykseen mukaan, enkä ikinä mieti sekunnin vertaa käykö se edes omaan kroppaan :D ja sen sitten huomaa kun katsele vanhoja kuvia öhöms.. lantiofarkkuja mm piti sitkeästi käyttää ja näyttää sitten ihan väkisin 10 kiloa pulskemmalta! Miksei mennyt silloin jo jakeluun että ne eivät pue mun kroppaa yök!

    VastaaPoista
  2. Nelliina: Sulla on piiitkät hoikat sääret. Mun silmissäni sä voit käyttää mitä vaatteita vaan ja näyttää hyvältä. Mulla on töppöjalkatrauma..

    VastaaPoista
  3. Nadjastrange: Kiitos, samaa mieltä! :)

    VastaaPoista
  4. Heip! Bongasin blogisi jonkun toisen kommenttilaatikosta ja kiikkiin jäin. Mustavalkoiset yhdistelmäsi ovat upeita.

    VastaaPoista
  5. May: Kiitos, ja kiva kun kommentoit! Sivuilla käy tilastojen mukan paljon ihmisiä mutta harmittaa kun he eivät jätä puumerkkiään. Olisi kiva tietää "kenelle" kirjoittelee. :)

    VastaaPoista
  6. Itse olen kertonut vaan parille kaverille tästä harrastuksesta, mutta en sen tarkemmin tiedä käyvätkö he blogiani lukemassa...ehkä parempi niin:D Myös poikaystäväni ja sisarukseni tästä harrastuksesta tietää.

    Etsiskelin puoli vuotta sitten alushametta (alusmekko löytyy), mutta en löytänyt mistään ja annoin periksi. Ehkäpä noista pienemmistä erikoisliikkeistä voisi löytyä. Ja esim. Wolfordilla tiedän, että heillä on mallistossa aina alushameita...ne vaan maksaa myös aika kivasti. Jos olisi saumuri, olisi hame super helppo hurauttaa itse.

    VastaaPoista
  7. Lovely: Kiitos vinkistä, ei tullut mieleenkään että voisin itse ommalla alushameen. Minulla on jopa saumurikin. Sopivan kankaan metsstäminen voi alkaa!

    VastaaPoista
  8. Huh, minulle kävi kerran niin, että lähdin kotoa töihin tositosi väsyneenä ja työpaikalla tajusin, että rintaliivit unohtuivat päältä! siis oikeasti, ei ole mahdollista että unohtuu! DD-kupeilla ei laisinkaan hauska juttu! Hipsin sitten ruokiksella kovaa vauhtia läheiseen ostoskeskukseen ja paikkasin vajeen. Nolottiko? KYLLÄ.

    VastaaPoista
  9. Jonna: Huh, voin kuvitella mikä fiilis oli kun töissä huomasit asian.. :) Mulla jos unohtuisi liivit kotiin niin kukaan ei varmasti huomaisi mitään. Itsekin vaan ihmettelisin että onpa tänään rennonoloinen päivä. ;)

    VastaaPoista